Kulutusjuhla

Nippanapan laukkubisnes toimii paremmin kuin junan vessa

Harvoinpa olen kuluttanut reilut 200 euroa shoppaamalla yhtä miellyttävästi kuin viime lauantaina nahkaliike Nippanapassa Liisankadulla Helsingissä. Nahkakäsityöläispajan ja myymälän toinen omistaja Jussi Neirtamo vakuutti sekä minut että muutkin asiakkaansa niin upeilla laukuillaan kuin ammattitaidonkaikuisella, mukavalla myyntipuheellaan. Hienoa, kun joku osaa hommansa, eikä lainkaan häpeile olla siitä ylpeä.

Olin jo jonkin aikaa haeskellut uutta olkalaukkua kauhtuneen, mutta hyvin vuosikausia palvelleen tilalle. Jollain sunnuntaikävelylllä jäin ihailemaan kyseisen liikkeen ikkunassa olleita antiikkipatinoituja laukkuja, eikä muualta sen jälkeen tuntunut löytyvän yhtään kelvollisia vaihtoehtoja. Niinpä oli eilen palattava Liisankadun kivijalkamyymälään.

Hämmästykseni kasvoi kovasti positiiviseen suuntaan, kun kävi ilmi, että laukut valmistetaan paikanpäällä myymälän takahuonessa, ja tarvittaessa tilaustyönä asiakkaan mittojen ja toiveiden mukaan ilman lisämäksua: ”Ovat päässet nyt aika vähiin nämä mallit tässä hyllyssä, jos ei löydy sopivaa mallia tai oikeaa väriä, niin sellainen tehdään”, kertoi liikkeessään hyörinyt Neirtamo. Eivätkä ”tehtaanmyymälähinnat” olleet lainkaan pahoja käsityönä laadukaista materiaaleista tehdyiksi: laukkumalli, johon päädyin, maksoi 210 euroa. Tilauksen yhteydessä kyseltiin haluttavat taskut, lukot, leikkaukset ja värit — eihän tämmöiseen ylellisyyteen ole marketti-ihminen tottunut! Valmista pitäisi olla 3-4 viikon kuluttua, ilmoitus tulee tekstarilla.

Kädentaidot ovat muutoinkin erityissuojeluksessani, ja etenkin nykyisessä taloustilanteessa sitä pyrkii hankkimaan kestävää ja lähellä tuotettua laatutyötä, vaikka vähän kalliimpaakin (näennäis)hintaan. Kun vielä tuotevalikoima ja palveluasenne ovat näin kohdallaan, niin ei voi muuta kuin toivoa pariskunnalle ja yritykselle kaikkea hyvää. Lisää tällaista!

Sain kaupanteon yhteydessä kutsun myös Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen järjestämille Yksilöllisen käsityön päiville Kaapelitehtaan Puristamoon 5.-8.2. Luvassa on esitteen mukaan niin työnäytöksiä kuin näytteilleasettajien käsityötuotteitakin. Eikä maksa mitään. Taidanpa käydä katsomassa.

8 Comments

  1. onhan tuo hyvää palvelua, ja kiva että sitä löytyy, mutta vaikka 210e olisikin teoriassa hyvä diili mieleisestä laukusta, ei monilla kyllä ole sellaiseen mitenkään varaa, että ei tämä suurelle osaa suomalaisista mikään upea löytö ole. tulee mieleen joku Elle tai Trendi; ”kevään kengät! vain 200e/pari!”. voin myös kertoa suutarista jossa tehdään just sellaiset kengät kuin haluat, alusta loppuun, mutta kuinka moni voi maksaa tästä upeasta palvelusta sen 500e?

    siinä vaiheessa kun kuka tahansa tekee tuotteen asiakkaan toiveiden mukaan ja veloittaa siitä asianmukaisesti, palvelu yleensä ON parempaa kuin marketissa.

    ehkä pointtini on, että ei ole mikään uusi juttu että rahalla saa ihan mitä tahansa kustomoitua & hyvää palvelua. en näe hehkutuksen arvoa tässä keississä.

    • On totta, että oma taloudellinen tilanteeni on vuokralla asuvana kokopäivätyöläisenä siinä mielessä monia parempi, etten joudu laskemaan joka senttiä. Omat ostostottumukseni ovat kuitenkin sellaiset, etten juurikaan shoppaile, vaan pyrin ripeästi hankkimaan sen minkä kulloinkin tarvitsen, ja käyttämään esim. vaatteet, kengät ja laukut niin loppuun kuin mahdollista. Siispä arvostan tavaroita, jotka kestävät kulutusta pitkään.

      Sillekin lasken arvon, että päivittäin tulee hyvä mieli ihan vaan sen vuoksi, että esim. laukku toimii ja tekijän kädenjälki näkyy. Ja jos jotain ongelmaa tulee, niin on varmaa, että vastaus löytyy nikottelematta.

      Mitä rahalliseen arvoon tulee, niin minulla on sellainen käsitys, että nuo Nippanapan hinnat ovat varsin kohtuulliset kyseisestä tavarasta. Pointtini oli lähinnä se, että olisin mukisematta maksanut saman hinnan laukusta, joka olisi tehty jossain muualla suurena sarjana, mikäli se vain olisi tuntunut hyvältä ja laadukkalta. Tässä mielessä liikkeen palvelutaso ja -alttius yllätti positiivisesti.

    • Tässä muuten kannattaa huomata ero noiden trendilehtien Aasiassa halvalla epämääräisissä oloissa tuotettujen merkkilaukkujen ja suomalaisen käsityön välillä. Merkkilaukuissa korkea hinta johtuu brändistä, ei laadusta. Käsityönä tehdyltä laukulta jo voi odottaa laatua ja siitä voi myös mennä valittamaan suoraan tekijälle jos laatu ei miellytä.

  2. No jopas, taisitpa ratkaista meikän laukkuongelman heti kertaheitolla! Kertoisitko vielä, että minkä kokoisen laukun tilasit ja mistä nahasta se on valmistettu? Kartoitan nimittäin vähän paikan hintatasoa ja mietin, paljonko (noin salkun kokoisen) nahkalaukun valmistus kustantaisi…

    Vähän kyllä ihmettelen tuota Jennin kommenttia yllä. Olen nimittäin itse sen verran pettynyt tavallisten laukkuliikkeiden aitoa nahkaakin olevien laukkujen laatuun. Juu, pari-kolmesataa on paljon laukusta, mutta onko se paljon käsityönä tehdystä, laadukkaasta, kestävästä ja ekologisesta laukusta? Enpä usko. Tusinatavaraa voi ostaa ihan mistä marketista, mutta saa myös varautua siihen, että se parin kympin laukku ei kauaa kestä. Ja sen halpislaukun ekologisuus.. hmm..?

    Ai niin, olen siis itse opintotuella ja satunnaisilla kesätöillä kituuttava opiskelija, mutta sijoitan silti mielelläni muutaman ansaitsemani satasen sellaiseen laukkuun, jota voin hyvällä mielellä käyttää seuraavat kymmenen vuotta tai vaikka kauemminkin. Että voin kertoa näin maan pienituloisimpiin kuuluvana, että se on ihan vain siitä kiinni, mitä arvostaa. Ja minä arvostan laatua ja ekologisuutta.

    Että kiitti vinkistä, mä oon niin menossa tonne! 🙂

    • Minun laukkuni on pystymallia, n. A4-kokoa ja materiaali kotimaista lehmän parkkinahkaa, joka on tuolla Nippanapassa käsitelty patinointiaineella. Huomasin paikan nettisivuilta, että tuolla myynnissä olevat strutsinnahkatuotteet ovat nekin kotimaista alkuperää 🙂

  3. En malta olla vinkkaamatta toisesta helsinkiläisestä laukuntekijästä, joka on näköjään tuolla samoilla messuillakin: http://www.harrisyrjanen.com/
    Syrjäseltä hankittiin vajaa vuosi sitten kihlasormukset, josta tännekin kirjoitin: http://kulutusjuhla.com/2008/05/kasityolaisyys-kunniaan/
    Ja edelleen olen todella innoissani siitä, että sormukset tuli Syrjäsen pajasta hankittua. On ne sen verran upeat ja eikä hintakaan ollut mitenkään sen korkeampi kuin teollisesti tuotetuissa sormuksissa.
    Minustakin on välillä ihan paikallaan maksaa kunnon käsityöläisen tekemästä laadukkaasta tuotteesta, säästää sitten vaikka ruuassa ja turhassa kulutustavarassa. Ennemmin vähän hyvää kuin paljon huonoa.

  4. 200 euroa käsin tehdystä, ostajalleen varta vasten suunnitellusta nahkalaukusta ei todellakaan ole paljon. Iso osa ns. massatuotetuista nahkalaukuista maksaa saman verran tai enemmän.

  5. Kalleus ja se mihin on ylipäätänsä varaa, on aika suhteellinen käsite. Muokkasin muutama vuosi sitten omaan käyttööni isäni 70-luvulla ostaman Friitalan nahkatakin. Isä kertoi että takin ostohinta vastasi hänen kuukauden tai parin nettopalkkaa (en nyt muista tarkkaan), aika iso summa sijoitettavaksi takkiin asuntovelkaiselta kahden pienen lapsen isältä. Mutta siihen aikaan ostettiin vähän tavaraa ja se oli laadukasta, halpisvaihtoehtoja ei tainnut olla tarjollakaan. Asumistasostamme sen verran että asuntomme oli 50-neliöinen kaksio, vanhemmat nukkuivat olohuoneessa ja heillä oli molemmilla yksi vaatekaappi käytössä. Tilaa, vaatteita tai muuta tavaraa ei ollut paljon, mutta se mikä ostettiin, oli laadukasta.