Miksi kaupasta saa syksyllä mangoja, muttei lehtikaalia tai härkäpapuja?
maanantai 21. kesäkuuta 2010 klo 23.14 kirjoittajana Mari KooFilosofian puutarhassa kaivataan muutosta suomalaiseen viljelyyn: “Parhaaseen satoaikaan meille kaupitellaan toiselta puolelta maapalloa rahdattuja puoliraakoja kasviksia. Ruokavalioomme yritetään tuottaa vaihtelua raakakypsytetyillä mangoilla ja avokadoilla, mutta samaan aikaan tuoreita herukoita, lehtikaalia ja raparperia saa etsiä marketista vainukoirien kanssa. Mikä järki tässä on? Miten tällainen tilanne on ylipäätään mahdollinen? Missä ovat tuottajat jotka tuottaisivat marketteihin ja lähikauppoihin kotimaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä? Meidän perheelle kelpaisivat laadukkaat lihatuotteetkin, ja taitaisivat kelvata muillekin kuluneen kevään kanannahkapihviuutisten jälkeen. Niin kauan kun Lohjan Citarista ei löydy syksyisin härkäpapuja ja tuoreita kurpitsoita, minä en usko etteikö viljelijöille olisi tässä maassa arvokasta työtä tehtäväksi. Se pitäisi vain muuntaa työksi jolla tulee toimeen. Tämä on taas kerran poliittinen haaste.” (Mari Koo)
Aiheeseen liittyvää:
- Domino Pink on makeaa, muttei pärjää perinteiselle Dominolle Niko on maistellut Domino Pink -keksejä: “Makeaa se on. Pitää oikeasti pitää makeasta, että nuo keksit sopivat. Minulle se ei ole mikään ongelma. Vadelman maun kekseissä voi maistaa, vaikkei niissä...
- Kausiruokaa hehkutetaan syksyllä, mutta talven kausiherkuissa on myös puolensa Saara kirjoittaa kausiruokailusta: “Kausiruuasta innostutaan usein alkusyksystä, silloin kun satoa tulee ovista ja ikkunoista. Tänäkin vuonna näin vaikka miten monta lehtikirjoitusta joissa hehkutettiin kausiruuan trendikkyyttä. Veikkaan, että trendi voi osoittaa...
- Normaalista kaupasta laajasti reilua ja luomua Tapio Laakso kaipaa muutosta suomalaiseen ekokauppameininkiin: “Vihreällä bisneksellä ei ole mahdollisuuksia ellei hommassa omaksuta “engage first, explain later” -ajattelua. Näiden ekokauppojen ja tuotteiden pitää olla niin hyviä ja laadukkaita, että...
- Lasit netistä vai kaupasta Sami pohtii Pinserissä, kannattaako silmälasit ostaa kaupasta vai tilata netistä. “Verkkokaupoissa myydään silmälaseja hinnoilla jotka ovat vain murto-osa optikkojen hinnoista. Huijausta? Ja kuka huijaa – nettikauppa vai optikko?”...
- Mitä kaupasta saa ilmaiseksi? Hei, olen annamaija, Kulutusjuhla-blogin uusin kirjoittaja. Olen ruokakaupantäti. En silti ole erityisen kaupallinen mieli, ja siksi aloitan kertomalla siitä, mitä kaupasta saa ihan ilmaiseksi. Kaupasta saat ilmaiseksi tiettyjä palveluja. Kauppaan...
tää on vaan arvaus mutta voi olla että kyseiset suomalaiset herkut eivät mene kaupaksi. yleensä kapitalismi kyllä ajaa kaupan myymään ihan mitä vaaan mitä ihmiset ostaa, ei toki aina, se on totta. mutta itseä ei kiinnosta herukat, lehtikaali eikä raparperi koska täysin kokkaamaan kykenemättömättömänä en osaisi tehdä niistä mitään. luulen et monilla muilla on samaa vikaa. avokadoa (jos kypsää löytää) voi ainakin vaan pilkkoa ja heittää pastan sekaan tai jotain. sama pätee mangoonn. ehkä jo koulussa pitäisi opettaa lapsille mitä suoalaisilla kasviksilla tehdään, meillä on vaan ollut joku mania ulkomaisista trndituotteista aika pitkään…
Jep. Lehdet, netti ja tv suoltaa kyllä kivoja reseptejä avokadolle ja muille etelän hetelmille, mutta ei esim. sille raparperille, jota muuten ostin torilta kun kaupassa ei ollut. Minua kiinnostaa suomalaiset marjat ja vihannekset kovinkin, en vain tiedä mitä niistä tehdä. En tosin osta avokadoa enkä mangoakaan, koska niitä joutuu kypsyttelemään kotona viikon ennen kun ovat edes nippa nappa syötäviä, tosin mauttomia.
Oma muistikuvani kotitaloustunneista on, että siellä keskityttiin nimenomaan perinteisiin suomalaisiin raaka-aineisiin ja ohjeisiin. Tämä siis noin 10 vuotta sitten. Enemmän kai ongelma on, että niin harva muistaa niistäkään tunneista yhtään mitään ja kun sitten opettelee uudestaan (?) laittamaan ruokaa parikymppisenä, niin sitten lukee vain niitä trendilehtiä ja -blogeja, joissa mango on peruskauraa mutta peruna eksoottinen.
Itse suosittelen kasvisruokien osalta opusta Härkäpapua sarvista. Marjojen ja sienien käytössä hyvä kirja on Metsän makuja. Muutenkin kannattaa selailla perinteisiä ruokakirjoja (esim. Kotiruoka) ja suomalaiseen ruokaan keskittyviä opuksia. Netissä hyviä reseptejä on mm. Hesarilla (http://www.hs.fi/ruoka/ , tällä hetkellä oikeassa laidassa monta raparperiohjetta!), Arktiset aromit ry:llä (http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/) ja Kotimaiset kasvikset ry:llä (http://keittokirja.kasvikset.fi/Suomeksi/Keittokirja). Myös Hesarin kustantama ja sen ruokasivujen resepteihin perustuva kirja Ruokatorstai kannattaa katsastaa.
Ehkä suurimmalla osalla suomalaisista on juuret vielä niin maalla, että esim. raparperista tai herukoista maksaminen tuntuu typerältä – niitähän on kotitalon/mummon/mökin kasvimaalla vaikka kuinka kun vaan poimisi. Tarkoitan siis juuri sitä, että tässä ajattelumallissa niistä ei haluta maksaa, mieluummin maksetaan siitä appelsiinista mitä ei kotipuutarhasta voi saada.
Suomalainen ei poimi yhtä halvalla raparperia kuin etelänmies mangoa.
Kauppaliikkeet väittävät, ettei suomalaiset voi taata toimitusvarmuutta. Raparperia pitäisi olla tarjolla tuoreena ympäri vuoden.
Jennin kanssa olen eri mieltä. Kapitalismi ei aja myymään sitä mitä ihmiset haluaa ostaa, vaan sitä mitä se haluaa myydä. Markkinoinnilla saadaan ihmiset haluamaan ihan mitä tahansa ja pitämään jotakin toista huonona. Miksi helvetissä me suomalaiset ostamme pinaattia, kun puskat on täynnä nokkosta? Ja ruokamarkkinointihan tehdään nimenomaan respetivihoilla jne., joissa tietenkin käytetään jotain tuottetta joka pitää ostaa. Eihän se muuten lisäisi kauppaa. Silloin jos ei osaa kokata, kattoo jostakin vinkin, jossa tietenkin neuvotaan käyttämään mangoa eikä mummon herukoita.
Ei se oikeasti niin vaikeaa ole:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=raparperi+resepti
> Kauppaliikkeet väittävät, ettei suomalaiset voi taata toimitusvarmuutta. Raparperia pitäisi olla tarjolla tuoreena ympäri vuoden.
eihän uusia perunoitakaan/parsaa yms ole?
Uusia perunoita ei saa (ihan) ympäri vuoden, mutta melkein. Perunoita sen sijaan on koko ajan. Parsaakin saa lasipurkissa milloin vaan. Toinen juttu on sitten, onko se kovinkaan hyvää.
Mutta mitä olen kuullut ja lukenut tuottajien kertomuksia, niin suurin ongelma pientuottajien ja suurten ketjujen välillä on nimenomaan tuo toimitusvarmuus. Suuret ketjut haluavat pitää valikoiman mahdollisimman samana koko ajan, koska se on “tehokasta”. Asiakas valittaa heti jos kaupasta ei saakaan rambutania tai mangoa. Meiltä puuttuu sesonkiruuan ja improvisoinnin taju keittiössä. Vaikka kävin kolme vuotta kotitaloustunneilla ja olen ollut ylä-asteajoista innostunut ruuanlaitosta, niin vasta viimeisen viiden vuoden aikana olen havahtunut improvisointiin kunnolla. Sitä ei paljon opetettu noilla kokkaustunneilla, jonka vuoksi suurin osa ihmisistä tekee niin kuin ohjeissa käsketään. Eikä sen mukaan mitä ruoka-aineita sattuisi pihalla kasvamaan. Ruokaa kasvaa nimittäin lähes jokaisen kotipihalla.