Kulutusjuhla

Kirjasuositus vauvaperheeseen: Luomuruokaa lapselle

kirjankansi
Sain joululahjaksi Matleena Lahden Luomuruokaa lapselle -kirjan. Se on osoittautunut mainioksi: kirja kertoo perusteet lapsen ruokailuun ja lisäksi siinä on runsaasti ohjeita, joista monet kelpaavat koko perheen syötäviksi (etenkin, kun lisämaustaa vanhempien annokset). Eli ohjeita varmasti hyödynnetään senkin jälkeen, kun lapsi ei ole enää vauva.

Myönnän, että ensin ajattelin vauvaruokakirjan vähän tarpeettomaksi. Kai sitä nyt mössöjä osaa tehdä ilman erillistä keittokirjaa?

Mutta todellisuudessa olen lukenut teosta paljon ja kokeillut nyt reilun kahdeksan kuukauden ikäiselle lapselleni useita ohjeita. En ehkä olisi ilman kirjaa kokeillut tehdä lapselle mm. puolukkavispipuuroa tai kikhernepihvejä.

Tietysti vauvan ruokailun aloittamiseen saa neuvoja niin neuvolasta kuin netistä. Mutta on kätevää, kun yhdestä kirjasta voi tarkistaa, mitkä ovat kiellettyjä raaka-aineita alle 1-vuotiaalle tai minkä ikäiselle voi tarjota tofua, makaronia tai linssejä. Tai miten paljon proteiinipitoista raaka-ainetta lapsi tarvitsee yhdellä aterialla tai millaisia mausteita lapsen ruokaan voi laittaa. Tai millaisella päivärytmillä voisi syöttää kahdeksan kuukauden ikäistä lasta.

Pidän kirjassa myös siitä, että monissa ohjeissa neuvotaan, kuinka yhtä ohjetta voi muokata eri tavoin tai kuinka ruokajämiä, kuten puuroa, voi hyödyntää.

Kirjassa on lisäksi hyviä kuvia ja se näyttää muutenkin houkuttelevalta. Lisäksi lopusta löytyy toimiva hakemisto.

Kirjan nimessä puhutaan luomusta, mutta luomua ei ylikorosteta. Sinällään kyseessä on ennen kaikkea vauvanruokailuun ja -ruokiin opastava teos.

En varsinaisesti vastusta kaupan purkkiruokia, mutta meillä niitä ei ole vielä käytetty. Sen verran hyviä vinkkejä Lahti tarjoaa kirjassaan, ja olen kokenut lapsen ruokien valmistamisen vaivattomaksi.

Kun kerran me vanhemmat kokkaamme itsellemme hyvistä raaka-aineista, niin siinä sivussa sapuskat valmistuvat myös vauvalle.

Olettaisin, että näin säästyy myös rahaa. Pakastin on tietysti erittäin tärkeä, jotta voi tehdä varastoon erilaisia soseita ja sapuskoita.

Jos ohjeissa olisi vielä mukana arvio valmistusajasta, niin se helpottaisi ruuanlaittosuunnitelmia lapsiperheessä. Joissakin ohjeissa on myös suurpiirteisempiä ”Paista kullanruskeaksi” -tyyppisiä lausuntoja, jotka mieluiten lukisin muodossa ”Paista kullanruskeiksi n. 15 minuutissa”. Tämäkin siksi, että se helpottaisi ruuanlaiton viemän ajan arviointia.

Luomuruokaa lapselle -kirjaan liittyy myös samanniminen blogi.

4 Comments

  1. Minä kyllä vastustan purkkiruokia, ne ovat eineksiä lapselle. Raaka-ainelistauksista se käy ilmi. Toki poikkeuksiakin on, mutta usein esimerkiksi ”merimiespata” saattaa sisältää lihaa 9% mikä on käsittämättömän vähän. Lisänä käytetään erilaisia tärkkelyksiä ja vettä, joilla massa saadaan riittoisammaksi. Minusta oli helpompaa tehdä ruuat itse niin että tiedän tarkkaan mitä ruuassa on – ei ainakaan tarpeetonta tärkkelystä. Minä pakastin eri raaka-aineet (kasvikset, linssit, riisin jne) jääpalaastioihin ja säilyttelin kuutioita pakkasessa pussissa. Ateria oli helppo koota kun otti yhden kuution riisiä, kaksi kuutiota linssejä ja vaikka kaksi kuutiota parsakaalia.

    • Sen verran olen purkkiruokien sisältöjä lueskellut, että usein se ekana mainittu raaka-aine on todellakin vesi ja jossain kohdin tulee jokin tärkkelys. Ei se mitenkään ole houkutellut ostamaan niitä purkkeja, mutta jos joku toinen niitä haluaa hankkia ja kokee kokkaamisen vaivalloiseksi, niin en nyt viitsi paheksua. Kun varmaan tulee niitä hetkiä, että meilläkin napataan purkki syötettäväksi.
      Omissa kokkailuissa arvostan nimenomaan sitä, että tiedän, mitä ruokaa tarjoan ja mikä on ruuan alkuperä.

      Jääpalaastiat ovat olleet meilläkin ahkerassa käytössä. Siihenkin kirja vinkkasi, samoin kuin tuohon ”kokoa ateria näppärästi kuutiosta”. Joitakin kokonaisia aterioita olen pakastanut pikkupusseihin.

  2. Totta, ei saisi moralisoida kun ihmisten elämäntilanteet, resurssit ja intressit ovat niin erilaiset. Pääasiahan on aina se että lapsi saa ruokaa 🙂