Ilona ei ostanut ruotsinlaivalla alkoholia, vaan kosmetiikkaa: ”Kersat mankuivat kindermunansa, mutta aikuisväestön naisjaosto halusi vain kosmetiikkaa. En usko kalliisiin erikoistuotteisiin sinänsä, vaikka niissä olisi majavan istukkaa ja joutsenen kantasoluja platinan ja kultahippujen seassa. Hauskaa olla pittää, tuoksua hyvältä tai olla ainakin hassu nimi. Ostin jasmiinintuoksuista vartalovoidetta ja naamarasvaa nimeltä Hope in a jar. Kuolemantutkija tietää, ettei toivoa ole, mutta yövoidetta on.

Ehtoopuolella lienee ruotsinlaivojenkin taru, ainakin sellaisina kuin olemme oppineet ne tuntemaan. Miten uudistua, kun asiakaskunta kaikkoaa, samoin keinot houkutella uusia asiakkaita? Ryhtyminen ylellisiksi risteilyelämyksiksi ei näillä vesillä ja noilla laivoilla oikein onnistu. Ekologiselta kannalta laivat eivät liene voittajan valinta, onko joku sitten laskenut, miten paljon huonompi kuin lentää jonnekin kauemmas.” (Mari Koo, kiitos linkkivinkistä Kaisa K:lle!)