Olisiko parempi antaa lahjoja joskus muulloin kuin jouluna? Eeva Kolu kirjoittaa lahjattomasta joulusta.
”Muuten annan kyllä lahjoja, syntymäpäivinä ja joskus muuten vaan. Tarjoan mielelläni ystävälle kahvit tai viinilasin välillä ihan vaan sen vuoksi, että jommalla kummalla sattuu olemaan hyvä (tai tosi huono) päivä. On ihanaa antaa spontaani lahja, jos tietää saajansa todella ilahtuvan siitä. Merkkipäivinä hankin mieluiten kimpassa jotain vähän arvokkaampaa tai tosi tarpeellista.

Mutta joulu. Ennen joulua töissä on poikkeuksetta aina kiire ja stressaavaa, pimeät pitkät päivät painavat hartiat kyyryyn ja maalaavat silmänaluset mustiksi. Kevääseen tuntuu olevan vielä tuhat vuotta vaikka talvi on vasta edessä, ja tällä levolla pitäisi sitten jaksaa pääsiäiseen asti.

Joten: olen päättänyt, että mikään ei saa tulla minun ja rentouttavan joulun väliin. Eliminoin aivan kaiken potentiaalisen stressin. Minulle on ihan sama, onko joulupöydässä rosollia tai ei. Olkoon vaikka sushia. Kieltäydyn viettämästä joululomaani ajamalla kaupungista ja joulupöydästä toiseen. En aio seistä tuntikausia Stockan herkun kalatiskillä jonotusnumero kourassa enkä hikoilla viimeisenä iltana toppatakissa etsimässä jollekulle suihkugeeliä, joita hän ei tarvitse. En halua ostaa kellekään mitään pelkästä velvollisuudentunnosta – hankin lahjoja mieluummin sitten kun tulee vastaan jotain aidosti saajansa näköistä.” (Mari Koo)