No, toinen ääripää ovat kalansilmäobjektiivillä napatut kuvat, jotka saavat minkä tahansa yksiönkopperon näyttämään todella tilavalta. Ennemmin kuitenkin näitä kuvia katselee kuin lähikuvia vessan rättipatterista tai rakeisia otoksia pimeästä makuuhuoneesta.” (Mari Koo)

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Kosmetiikkatuotteetn imagon merkitys ostopäätökseen Karkkipäivässä keskustellaan edullisten kosmetiikkatuotteiden imagoista: “Mä...

Olen kuolannut kymmenen vuotta kumisia käsi- ja olkalaukkuja. Ensimmäisen kerran näin niitä Jyväskylässä museokaupassa. En tiennyt niiden olevan mitään merkkiä tai suunnittelijan nimeä. Hypistelin niitä muidenkin museoiden kaupoissa, mutta en ollut varma tulisiko kumiselle käsilaukulle usein käyttöä. En osaa oikein käyttää päivittäin kuin pyöräilyreppuani ja läpällistä olkalaukkua, johon mahtuu tenttikirjojen ja läppärin lisäksi järjestelmäkamerakin.

Löysin kumiset laukut uudestaan muutama vuosi takaperin verkossa surffatessani. Nyt tiesin mitä merkkiä ne ovat ja toisinaan kävin Seccon verkkokaupassa niitä katselemassa. Mallistossa oli uutuutena mukana olkalaukku, johon mahtuu pikkutavaroiden lisäksi pokkarikokoinen kirjakin.

Seccon tehtaanmyymälässä juttelin Vilman kanssa, joka esitteli liikettä ja työpajaa. Aamupäivän aikana paikalla oli käynyt ryhmä käsityöalan opiskelijoita tutustumassa verstaaseen. Juttelimme käsityön arvostuksesta, kierrätystuoteideoista ja Seccon verstaan toiminnasta. Vilman essu ei kuulu Seccon valikoimaan, mutta kysyin luvan ottaa kahdesta paidasta suunnitellusta esiliinasta kuvan. Tuollaiselle motoristihenkiselle essulle olisi taatusti kysyntää.

Ihastelin laukun tikkien ja työn laatua. Päädyin ruskeisiin lankoihin pohdittuani ensin valkoisia tikkauksia. Paitsi että pidän laukun muotoilusta, niin haluan ostoksellani tukea suomalaista käsityötä ja tuotekehittämistä. Ei kannata huijata itseään – tällaista laukkua ei tavallisella Singerillä surauteta pikkupuhteena iltasella. Seccon Helsingin liikkeessä järjestetään kierrätyskäsityöpajoja, jos on kiinnostusta kokeilla omia taitojaan ekomuotisuunnittelijana. Pajoihin otetaan 5-15 osallistujaa. Tuli heti mieleen, että toi voisi olla sitä jotain erilaista, mitä on kaipailtu polttariohjelmaksi.

Kolme euroa on kuitenkin pikkusumma siihen verrattuna, että uutuusmukin hinta on peräti kolmetoista euroa muita Muumi-mukeja kalliimpi (29,90/16,90). Tosiasiallisesti taitaa siis olla niin, että Arabian sijasta Itämeren suojelua tukee asiakas ja maksaa siitä ilosta Arabialle vielä kympin ekstraa.

Eli vinkkinä sekä Muumien että Itämeren ystäville: ostamalla normaalihintaisen Muumi-mukin voitte lahjoittaa Itämeren suojeluun suoraan sen kympin, jonka Arabia aikoo kopata omaan kassaansa hyvän asian varjolla.” (Mari Koo)

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Rahat laukkaavat lompakosta hevostapahtuman lippuhintojen vuoksi Touhulan perheessä harmitellaan Helsinki International Horse Show’n hintoja: &...
• Pääsiäis(suklaa)munia Aamuteeveessä kerrottiin Hesarin pääsiäismuna-arvostelusta. “Muumi ei vaan...

Plussaa palvelu sai ehdottomasti siitä, että pussit sai tilattua laskulla kotiin ilman sen kummempia henkilötunnuksien järjestelmään syöttämisiä tai ilman pakollisia rekisteröitymisiä.

Ja mikä parasta; tilasin pussit sunnuntai-iltana ja tiistaina eteisen lattialla odotti siististi pakattu kirjekuori.” (Mari Koo)

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Lushin nettikaupan tilaukset saapuvat nopeasti Virve kehuu Lushin nettikauppaa: “Ensinnäkin täytyy kehua nettikaupan nopeaa...
• Nettikaupan kultakimpale Olen kuluneen vuoden aikana tilannut kymmenisen kappaletta t-paitoja nettikauppa...
• Suklaalähetys netin kautta ystävälle SusuPetal suosittelee suklaisia tervehdyksiä pikaisen lahjan tarpeeseen: “Klikkaa...

Silti väistämättä mietin, että onko postimerkeillä enää nykyisin samanlaista merkitystä kuin joskus ennen. Siis muille kuin postimerkkien keräilijöille.

Itse ostan merkkejä harvoin, koska en juurikaan posteja lähettele, eikä sillä merkillä ole minulle merkitystä. Kiva, jos näyttää hyvältä, mutta kelpaa ihan perusmerkki.

Itellalla on Postimerkkitoimikunta, joka kokoontuu pohtimaan ihmisten antamia ehdotuksia merkkien aiheista ja myös muuten miettii, millaisia merkkejä Suomessa liikkuu. Joka vuosi tulee useita uusia postimerkkejä, ja voihan sitä tilata merkit omallakin kuvalla, 1,40 e/kpl.

Mutta siis omakohtaisesti minulle kelpaa mikä tahansa merkki. Enkä juurikaan kiinnitä huomiota siihen, millaisia postimerkkejä saamissani suhteellisen harvoin saamissani korteissa tai kirjeissä on. Moni muu seikka on postin toiminnassa huomattavasti merkityksellisempää.

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Värillä ei väliä, kunhan on musta Antti teki iPod-kaupat mainoksen yllyttämänä ja värin perusteella: “No,...
• Tonkija tutkii myyntiajat ja edulliset hinnat Sannamarin toiminta kuulostaa varmasti monille omakohtaisesti tutulta: “Tongin kylm...
• Harkitseva materialisti Anu kertoo olevansa onnellinen, mutta tarkka materialisti: “Minä kuitenkin pidän...

Paikka on Helsinki. Pliis, auttakaa.

“Edistystä on tapahtunut vain vähän tai ei ollenkaan, raportissa päätellään. Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrityksillä on kyllä käytössään yhteiskuntavastuun ohjeisto, jota parin yhtiön tapauksessa on myös kehitetty kattavampaan suuntaan. Ohjeiston toteutus ja sen valvonta on kuitenkin yhä erittäin puutteellista, raportin tekijä päättelee.”

13 kotimaisesta vaateyhtiöstä kymmenen ilmoittaa, ettei niillä edelleenkään ole käytössä minkäänlaista vastuullisuusvalvontaa tai että tarkastukset hoidetaan laadunvalvonnan yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaatteiden tekijöiden työoloja ole uskottavalla tavalla valvottu.

Urheilualan 11 yhtiöstä ulkopuolisia tarkastuksia käyttää vain yksi eli Amer Sports, joka ei kuitenkaan kerro tarkastusten tuloksista. Toisin kuin useat muut kansainväliset urheiluyhtiöt Amer ei myöskään ole julkistanut hankintaketjuaan.

Tavaratalot ja marketketjut ovat hoitaneet vastuuvalvontansa liittymällä yritysten eettiseen BSCI-järjestelmään. Se tekee tehdastarkastuksia yritysten yhteiseen käyttöön. Suomalaisyhtiöistä BSCI-järjestelmän edelläkävijöitä ovat Kesko, Tuko ja Stockmann. Nyt verkostoon kuuluvat yhtä lukuun ottamatta kaikki selvitykseen osallistuneet tavaratalo- ja marketketjut.

Jäsenyys ei tarkoita sitä, että läheskään kaikki jäsenyhtiölle vaatteita tuottavat tehtaat olisivat BSCI:n tarkastusten piirissä tai että ne olisivat läpäisseet tarkastuksen.”

Lisäys:

Koko raportti (pdf) FinnWatchin sivuilla.

Samalla tietysti voi mainita Puhtaat vaatteet -kampanjan alkamisen, löytyy myös Facebook-ryhmä.

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Vaatteiden säästelyn järkevyys Nei pohtii vaatteiden säästämisen järkevyyttä: “Olen viime aikoina kaivellut...
• Käsityönä tehtyjä pukimia Aikoinaan teollistumisen tullessa oli merkki ylemmästä sosiaaliluokasta, jos oli varaa...
• “Näitä katukansistoja tallaan”: samalla tallataan intialaisia työoloja Myönnän, etten ole koskaan ennen uhrannut ajatustakaan katukansistojen alkuperälle. Py...

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Tyytymätön DNA:n asiakas mieltää mainonnan harhaanjohtavaksi Kesäminkki ei ymmärrä DNA:n harjoittamaa mainoskehua: “Miten dna kehtaa...
• Valmissushiateria ei vakuuttanut Jams maistoi Pirkan Parhaat Sushiateriaa: “Pakettiin kuului viisi nigiriä, joista...
• WLANia Helsingin kahviloihin Sekä Digitaalisen elämän etsijä että Visukinttu-Jarkko kaipaavat nyt Helsinkiin lis�...

Kaupasta saat ilmaiseksi tiettyjä palveluja. Kauppaan voi palauttaa panttipulloja. Lisäksi kauppaan voi viedä kierrätettäväksi paristoja ja pieniä akkuja.  Elektroniikkajätteen voi joko palauttaa kauppaan tai vähintään kaupasta kerrotaan lähin elektroniikkajätteen vastaanottopiste.

Mutta saa sieltä ilmaista tavaraakin. Tai sanotaanko materiaalia. Pahvilaatikot lienevät se tavallisin tavara, mitä kaupasta haetaan. Pahvia kauppaan tulee pakkauksista, joissa tuote-erät kauppaan saapuvat. Laatikoita on yllättävän pieni osa, tuotteet voi olla pakattu esimerkiksi pahvialustalle kuristemuovilla. Näistä pakkauksia olen käyttävnyt tarjoiluun (tölkkialustat), tehnyt niistä joulukoristeita (sipsilaatikot, joissa oli tähtiä) ja pakannut niihin joululahjoja (sokerin voimapaperipäälliset).

Muovisia kertakäyttöisiä alustoja on ainakin hammastahnoilla ja –harjoilla, nuudeleilla ja salaateilla. Kova muovi on kaupassa energia- tai jopa sekajätettä, joten sen uusiokäyttö olisi erittäin suotavaa.  Toistaiseksi olen näistä käyttänyt vain paksua muovinauhaa, joilla isoja pakkauksia on joskus kiristetty kiinni, ja näitäkin kissanleluina eli eivät ole kovin kuluvassa käytössä. Keväällä pääsiäismunien alustoja menee joskus kasviharrastajille taimien koulintaan. Tähän kävisivät muuten myös salaattiruukkujen muovialuset. Tulevien iltalehtien mukana nurkkiin tuntui kertyvän myös kasoittain paksuja hyviä kuminauhoja, joille ei ole mitään käyttöä.

Asiakkaana on tietysti vaikea nähdä kaikkea sitä jätteeksi menevää materiaalia, mitä kaupassa syntyy. Yleensä tavara pyritään hyllyttämään ilman tukkupakkauksia. Jonkin verran pakkausmateriaalia on kuitenkin pakko pitää hyllyssä, jos tuote ei esim. pysy sellaisenaa pystyssä. Paljon askartelumateriaalia tarvitsevien tahojen ja kauppojen välille olisikin hyvä syntyä enemmän yhteistyötä materiaalin siirron merkeissä. Kaikissa kaupoissa ei kuitenkaan ole aikaa eikä mahdollisuuksia lähteä seulomaan sopivaa materiaalia tarvitseville. Oikeasta kaupasta kysymällä kuitenkin kuka tahansa voi saada käyttöönsä paljon erilaista materiaalia, ihan ilmaiseksi.

Loppubonuksena pääsiäismunien kennoista taitettu minikasvihuone:

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Käytetyt paristot ja akut voi nyt palauttaa kauppaan Viime viikon flunssaisuuteni vuoksi tämäkin uutinen jäi kertomatta tänne. Käytetyt...
• Kierrätystehdas järjestetään taas huhtikuussa Kaapelitehtaalla järjestetään 24.–25. huhtikuuta kolmatta kertaa Kierrätystehdas: &...
• Amerikassakin osataan kierrättää Nanna kertoo San Franciscon edistyksellisestä toiminnata jätteiden suhteen: “SF...

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Kulutuksen epäaito vihreys Fast & Loud -blogissa kirjoitetaan kulutuksen ekobuumista: “Green badge �...
• Ehkäisyn hinta ja vertailu Tein Hesarin Hinta ja laatu -sivuille juttua ehkäisystä ja sen kustannuksista, ja juttu...
• Köyhyyden määrittelyä kulutuksen keskellä Mrs Morbidi on tutkaillut köyhyyttä: “Nuorena, silloin kun olin työtön, ja...

“Uuden, 270 euroa maksaneen neulebleiserin selässä oli reikä. Joka oltiin paikattu. Mustalla ompelulangalla. Ja niin, takki oli ihan siellä täysihintaisten tangossa. Us-ko-ma-ton-ta.”

Myöhemmin hän päivittää tilannetta:

“Neule vietiin takaisin Stockalle lauantaina. Rahat saatiin takaisin ja paikattua reikää ihmetelleet myyjät olivat vähintään yhtä hämillään kuin mekin. Reikä tuskin on Stockalla tullut fiksatuksi – hehän voisivat vain tuupata viallisen neuleen takaisin Filipalle, joten miksi nähdä paikkaamisen vaiva. Ihme homma, maku meni.. Ja sanomattakin lie selvää – uutta samanlaista neulebleiseriä ei tilalle tullut.

Kommenttiosastolla kerrotaan vastaavista huonoista kokemuksista kyseisen merkin kohdalla. Kiinnostavaksi tilanne menee, kun mukaan keskusteluun ilmaantuu taho, joka ilmoittaa olevansa store manager.

“Tuliko kenellekään mieleen, että mitä jos joku asiakas oli sen neuleen jo kerennyt tärvellä (”korjata”) ja ihan pokkana palauttaa Stockalle, josta arvon Issues sen sitten tietämättömänä lunasti itselleen..?
Kun tässä voi olla mitä tahansa taustalla, niin en lähtisi ihan noin barrikadeille hillumaan ja vaatimaan Filipan polttamista roviolla.
Teillä on oikeus mielipiteisiinne, kyllä. Mutta minua ihmetyttää se, että tulette tänne purkamaan asiaa, johon olisitte voineet saada jo ihan ruotsista asti vastauksen (siis oman liikkeen kautta, Stocka tuskin harrastaa) ja todennäköisesti myös korvauksen.
Toisin kuin jotkut täällä ymmärtävät, Filippa K:n pääperiaate on luoda vaatteita, jotka kestävät. Ette voi ymmärtääkään kuinka kaukana rahastus ja muu peruspaskabusiness on tästä firmasta. Toivon,että joskus sen huomaatte.
Tämä yksityishenkilö-Minna (joka kirjoitti tämän) ja Store manager-Minna uskovat molemmat edelleen omaan informaatioonsa Filippa K:n arvoista, laadusta ja periaatteista. Tämä kirjoitus oli toivottavasti viimeinen osaltamme täällä. Tervetuloa ihan keskustelemaan kasvokkain, jos jokin mieltä painaa; tiedätte mistä minutkin tavoittaa.”

Inke vastasi kommentissaan mm. seuraavaa:

“Mitä tähän mainitsemaasi barrikadeille hillumaan lähtemiseen ja Filipan polttamiseen roviolla nyt sanoisinkaan.. Ohhoh. Merkillenne ja liikkeelle on kelvannut positiivinen blogijulkisuus, olette muistini mukaan tehneet yhteistyötäkin erään blogin (kenties useammankin) kanssa. On varmasti ”kivaa silloin kun on kivaa”, mutta ihan ystävällisessä hengessä tahtoisin sinuakin muistuttaa, että bloggaajat kirjoittavat muiden juttujen joukossa myös huonoista kokemuksistaan, eivät esim. pelkästään blogin kautta saaduista markkinointimielessä lahjoitetuista tuotteista. Ja mitenkö blogijulkisuutta voisi kontrolloida? Noh, se on sitten asia erikseen, mutta veikkaisin että noin yleisen brändin rakentamisen kannalta moinen hyvin tunnepitoinen purkaus ”yksityishenkilönä” ei ole mitenkään hyvä juttu noin jatkoakaan ajatellen.

Harmi, kun vaate oli miesten eikä myynnissä Helsingin liikkeessänne, olisin itse ainakin mieluusti käynyt keskusteluja osallemme kohdistuneista laatuvirheistä ihan tuon palautustilanteen yhteydessä. Tästä juuri blogimme välityksellä tarjoamastasi asiakaspalvelukokemuksesta jäi nyt vähän kökkö maku suuhun, emme taida haluta tulla enää liikkeeseen haukuttavaksi kun näin julmasti erehdyimme kertomaan internetissä näitä meille ihan tosielämässä tapahtuneita juttuja.”

(Kiitos tästä vinkkilinkistä Stazzylle!)

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Vaatteet kutistuivat pesulassa – vastaus reklamaatioon viipyy Project Maman Katja laittoi reklamaation SOL-pesulapalveluihin: “Mitä rahanmenoon...
• Postileikki ei ole kivaa asiakkaallekaan Oikea lähiposti on parempi kuin postipiste, toteaa Satujatar: “Muistatteko kun...
• Pullasta löytyi kärpänen – hyvitys tuotti hyvän mielen Aimo osti ABC-liikenneasemalta kolme pullaa: “Menin kassalle pullapusseineni....

Mutta valitettavasti sauvasekoittimetkaan eivät ole ikuisia. Ensimmäinen, itse ostamani laite hajosi muutaman vuoden käytön jälkeen. Sen tilalle sain pikkuveljelle (siis Eko-Matille) kiertäneen laitteen, jonka veli itse oli aikoinaan ostanut äidille joululahjaksi. Tämä sauvasekoitin pääsi kohtuullisen hyvään ikään eli noin 17 vuotiaaksi. Mutta siitäkin loppui puhti tällä viikolla.

Sauvasekoitin ei ole mikään erityisen kallis laite eli parillakympillä niitä saisi kaupasta. Mutta ajattelin ensin hyödyntää tuttavaverkostoa Facebookissa. Kerroin siis statuspäivityksessäni, että sauvasekoitin hajosi ja ottaisin mieluusti toisen tilalle, jos jollakin tutuistani sattuu nurkissa pyörimään ylimääräinen vekotin.

Tämän ansiosta sain jo eilen hakea toimivan laitteen kotiin, eikä minun tarvinnut lähteä ostamaan uutta. Tuttava oli pari vuotta sitten saanut sauvasekottimen lahjaksi, jolloin vanhasta oli tullut tarpeeton, ja minä sain nyt sen vanhan (kiitos vaan, Marjut!).

Tietysti tavaraa kiertää nykyisin mitä moninaisimmissa paikoissa: on erilaisia lahjoitetaan-ryhmiä, nettikierrätyspalveluita, kirpputoreja jne. Mutta on silti helpompaa asioida jonkun kaverin kanssa, ja Facebook toimi tällä kertaa ansiokkaana auttajana.

Mutta nyt minun laatikossani on siis kaksi toimimatonta sauvasekotinta. Onhan se aika masentavaa, että nämäkin ovat laitteita, joissa hajonneen korjaaminen ei kannata (en tiedä, onnistuisiko se edes). Eikä tietenkään ole mitenkään välttämätön kodinkone, mutta kun on ehtinyt totuttaa itsensa vekotinta käyttämään, on vaikea olla ilman.

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Leluista löytyi vakavia puutteita Kuluttajavirasto on tehnyt perinteikkään joulunalustestauksen 50 lelulle. Tulokset ovat...
• iPod hajoili, sen tilalle toinen pikkusoitin Helen osti kolmisen vuotta sitten iPodin, joka ei tosin toiminut halutulla tavalla: &...
• Kuka sitä samanlaiset sangat silmälaseihin haluaisi… Mealta hajosi silmälasien sanka. Samanlaisia kehyksiä ei löytynyt mistään, mutta...

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Sammakon kirjojen tilaus saapui nopeasti Loimaannorppa kehuu kirjakustantamo Sammakon nettikaupan nopeutta: “Koska kes�...
• Nettikaupan kultakimpale Olen kuluneen vuoden aikana tilannut kymmenisen kappaletta t-paitoja nettikauppa...
• Palasaippua tekee paluun Lushin myötä Tallinnan reissulla ainoa myymälä, johon ehdottomasti halusin piipahtaa, oli Lush eli...

Missään ei tietenkään puhuta hinnoista mitään. Eikä siitä, että saako reiskat kotiin mittailemaan, saako asennuksen, mitä maksaa, millä aikataululla, saako poiskuljetuksen ja myyvätkö yleensäkään pelkkiä ovia vai vaan niitä ylihienoja rosterikeittiöitä saarekkeineen ja integroituine koneineen. Mitä iloa on tässä yhteydessä Google Mapsin karttasivuista ja viiden klikkauksen takaa löytyvistä uusista karttasivuista tai yrityshakemistosivuista, joiden linkit eivät toimi tai vievät toiselle karttasivulle. Tai niistä hienoista viuhahtelevista sivuista, joista ei selviä hakemani perusidea: saako niitä pelkkiä ovia ja jos niin millä hintaa asennettuna. ” (Mari Koo)

Muita kirjoituksia aiheesta tai sen vierestä

• Kun niitä oikeita tuotteita ei löydy Pahalla Kanilla on useita ongelmia ostosreissuilla: “Mietin hyllyä kohti...
• Käytettyjä latureita ei löydy kännykkäliikkeistä Joku olisi tarvinnut väliaikaisesta kännykkälaturia: “Joskus muinoin kaupoista...
• Oksensi bussiin – kuski lukitsi ovet ja käski käyttää omaa takkia siivoukseen Seurue lähti Haagasta bussilla keskustaan viikonloppuiltana. Valitettavasti yksi...