Vielä nytkin, kun olen ollut jo pitkään vapaa agentti, teen matkani junalla. Juna ON mukava kulkuneuvo, se ON nopea, se ON ympäristöystävällinen, se ON viihtyisä ja henkilökunta ON avuliasta. Mutta VR:n johtoporras on ilmeisesti joukko hattivatteja, jotka eivät itse ole koskaan matkustaneet junalla ja jotka eivät koskaan aio sillä matkustaakaan. Heidän uudistuksensa hankaloittavat matkustamista, älkääkä nyt iniskö, ettei näin ole, sillä olen vuosien aikana tehnyt varovastikin arvioiden 10 000 junamatkaa, minä olen saatana soikoon se salaperäinen asiakas.” (Mari Koo)
]]>Toukokuun puolessa välissä palautin alle vuoden vanhat kengät myyjälle (Intersport) ja sain rahani takaisin. Asiakaspalvelu kohdallaan, mutta tuotteen laatu ei missään nimessä.
Näitä kenkiä edelsi toinen pari Eccoja. Niillä kävelin pari vuotta ennen kuin niistäkin kangas irtosi saumasta ja vesi valui kenkään. Silloin ajattelin, että olin kävellyt ne rikki, koska kävelyä oli paljon. Mutta samalla tavalla ne hajosivat kuin nämä uudemmat. Ehken seuraavaksi hanki Eccoja. Vaikka tuntuvat hyviltä jaloissa, eivät tunnu kestävän. Harmi.” (Mari Koo)
]]>Hääjuoma numero yksi on hyvä kotimainen olut. Palkollisten häissä juomatarjoiluksi riittää olut, mutta paloviinaakin kannattaa varata siltä varalta, ”iollei wierat ainoastans olween tydy”. (Mari Koo)
]]>No, kaikista kokemuksista tietysti oppii jotain, myös niistä hyvistä, ja niistä, joissa tappiot menevät omaan piikkiin.
Kassa on ainakin kertaalleen juossut ipanan kiinni tämän unohdettua vaihtorahat. Ja jos ostaa pihakirppikseltä, tuote kannattaa tutkia kunnolla. DVD-leffa ilman suomenkielistä tekstitystä on kielitaidottomalle vähän huonoa viihdykettä.” (Mari Koo)
]]>Jotta ruokahävikkikuvilla olisi minkäänlaista vaikutusta, niiden pitäisi saada meidät pöyristymään. Haluaisin nähdä, kuinka automarketin notkuvat paistotuotehyllyt tyhjennetään päivän päätteeksi ei-mahaan. Tai kuinka allergeenin puuttuminen tuoteselosteesta vie lavallisen suklaata ei-suuhun. Tällaisiin otoksiin tarvitsemme salakuvaajia eläinoikeusliikkeen antaman esimerkin mukaisesti.” (Mari Koo, kiitos linkkivinkistä Kaisa K:lle)
]]>Ei ole kovin monta vuotta siitä, kun ostin edellisen, paksumman ja kalliimman. Se osoittautui huonoksi. Selkä ei tykännyt.
Olen ymmälläni näiden erimallisten patjojen ja sänkyjen kanssa. Lehdissä mainostetaan hyvinkin kalliita merkkejä. Olen käynyt myymälässä katsomassakin yhtä huippukallista. En kuitenkaan sortunut myyjän viekoituksiin. Myyntipuhe oli niin sliipattua ja harjoiteltua, että tuli samanlainen torjuntarefleksi kuin pankin sijoitusneuvojan rikastumismaalailuja kuunnellessa. [- – -] Jokin iso epäily minulla elää näihin luksussänkyihin. Minun selkävaivani katoaa aina kesäksi, kun muutan mökille. Siellä nukun vanhassa kunnon Hetekassa, ja siinä on viiden sentin paksuinen ikivanha vaahtokumipatja.
Jostain käsittämättömästä syystä Hästens tai Vepsäläinen ei taida niitä myydä.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K:lle)
]]>Mutta joulu. Ennen joulua töissä on poikkeuksetta aina kiire ja stressaavaa, pimeät pitkät päivät painavat hartiat kyyryyn ja maalaavat silmänaluset mustiksi. Kevääseen tuntuu olevan vielä tuhat vuotta vaikka talvi on vasta edessä, ja tällä levolla pitäisi sitten jaksaa pääsiäiseen asti.
Joten: olen päättänyt, että mikään ei saa tulla minun ja rentouttavan joulun väliin. Eliminoin aivan kaiken potentiaalisen stressin. Minulle on ihan sama, onko joulupöydässä rosollia tai ei. Olkoon vaikka sushia. Kieltäydyn viettämästä joululomaani ajamalla kaupungista ja joulupöydästä toiseen. En aio seistä tuntikausia Stockan herkun kalatiskillä jonotusnumero kourassa enkä hikoilla viimeisenä iltana toppatakissa etsimässä jollekulle suihkugeeliä, joita hän ei tarvitse. En halua ostaa kellekään mitään pelkästä velvollisuudentunnosta – hankin lahjoja mieluummin sitten kun tulee vastaan jotain aidosti saajansa näköistä.” (Mari Koo)
]]>”Minulla on (käytännössä oli) Haltin retkeilykengät joille ei ole ollut käyttöä muutamaan vuoteen. Olen kuitenkin käyttänyt niitä hyvin vähän ja säilyttänyt asiallisesti vaatehuoneessa. Nyt sitten otin ne käyttöön ja kuinka ollakaan, ensimmäisellä käyttökerralla ensimmäisen puolen tunnin aikana, huomasin, että pohjat yksikertaisesti murenevat pois. Minulla on myös vanhempia kenkiä ja komemmalla käytöllä olleita ja koskaan vastaavaa ei ole tapahtunut. Minulle kengät eivät ole kertakäyttötavaraa (eikä mikään muukaan). Otin yhteyttä Haltiin ensin puhelimitse ja sitten sähköpostitse ja suhtautuminen asiaan oli erittäin nuivaa, kuulemma ihan normaalia, että liima irtoaa ajan saatossa (ei ole), ja kun näistä ei ole edes liima irronnut vaan pohja yksinkertaisesti murenee mustaksi jauhomömmöksi. Ja kun kengät ovat useamman vuoden vanhat niin heillä ei ole mitään lisättävää. Lähetin heille 15 kuvaa todisteeksi, ja olisin lähettänyt kengätkin, jos heitä olisi vain kiinnostanut edes pikkuisen.
Minä kestän tämän tappion, mutta olen suosinut suomalaista firmaa ekologisista ja suomen talouden takia. Ja suhtautuminen on tämä. Olen kuullut nyt muiltakin, että Halti on erittäin nuiva ottamaan vastaan minkäänlaista reklamaatiota ja varsinkaan korvaamaan mitään. Minäkään en odottanut uusia kenkiä vaan edes jotain kohtuullista vastaantuloa.
Liitän mukaan pari kuvaa tilanteesta (ja molemmissa kengissä sama rakenne-/valistusvirhe).”
]]>