Arkipäivän aktivisti -blogi käsittelee ansiokkaasti aihetta, josta minun piti kirjoittaa jo joskus vuodenvaihteessa, kun ensimmäistä kertaa tästä kuulin.

“Viime kuukausina on useampi tuttuni saanut soiton suoramarkkinointikieltoa tarjoavalta yritykseltä. Moni on tästä palvelusta kieltäytynyt, mutta yksi tuttuni kiinnostui ja yritys kertoi lähettävänsä lisää tietoa palvelusta. Tuttuni sai postitse lisätietoa, sopimuspohjan ja laskun. Palvelu ei kuitenkaan tuntunut tarpeelliselta eikä hän näin ollen allekirjoittanut sopimusta eikä lähettänyt sitä eteenpäin.

Eipä aikaakaan kun hänelle saapui muistutuslasku – siis palvelusta, jota hän ei ollut edes tilannut. Jälleen kerran lasku ohitettiin, koska sille ei ollut perusteita. Tällä viikolla hän sai yllätyksekseen kirjeen perintätoimistolta, joka vaati summaa nyt jo kaksinkertaisena, perimiskuluineen. Edelleenkään tuttuni ei ollut tehnyt sopimusta kyseisestä palvelusta.

Kyseisellä firmalla tuntuu olevan selvä huijausstrategia, joka häilyy kuluttajasuojalain rajamailla. Kuluttajille tarjotaan palvelua ja jos suostuu ottamaan vastaan lisätietoa yritys tulkitsee sopimuksen syntyneen, vaikka asiakkaalle tällaista käsitystä ei jääkään. Lain mukaan suullinen ja kirjallinen sopimus ovat yhtä päteviä, tosin suullista sopimusta on vaikeampi näyttää toteen.

Eniten tässä tapauksessa haisee se, että yritys ja sen käyttämä perintäfirma ovat kiinteästi kytköksissä toisiinsa. Perintätoimisto itse asiassa hoitaa yrityksen rahaliikenteen. Eli yritys on varautunut siihen, että kaikki asiakkaat eivät tajua tilanneensa tuotetta, maksamattomat laskut viedään perintään, jolla saadaankin tuplahinta tuotteesta.”

Mielestäni tässä toiminnassa haiskahtaa todella moni seikka. Ensinnäkin suoramarkkinoinnin kuka tahansa voi kieltää itse (Väestörekisterikeskuksen tietojen luovutuskielto ja Puhelintarjonnan rajoituspalvelu). En usko, että tämä kyseinen markkinoitu palvelu tarjoaisi sen parempia keinoja kuin nuo itse ilmoitettavat (jotka eivät siis täydellisesti välttämättä poista kaikkia soittoja), joten ei siis oikein kannata maksaa moisesta. Käsittääkseni palvelua siis kaupataan noin 20 euron hintaa.

Yrityksellä on näyttövelvollisuus sopimuksesta

Lisäksi tuo toiminta vaikuttaa kyseisen blogikirjoituksen perusteella hyvin epämääräiseltä. Puhelinmyynnissä sitova sopimus ja maksuvelvollisuus syntyy vasta, kun kuluttaja saa tilausvahvistuksen. Kuluttajalla on puhelinmyynnissä kahden viikon peruutusoikeus, eikä myyjä saa antaa sopimuksen luonteesta harhaanjohtavia tietoja. Näyttövelvollisuus tilauksesta on yrityksellä, toteaa Kuluttajavirasto:

“Telemarkkinointiyritysten ja lehtikustantajien pitää erityisesti varmistua siitä, ettei kuluttajalle lähetetä tilausvahvistusta/kotimyyntiasiakirjaa, jos hän ei ole lehtitilausta selkeästi tehnyt. Näyttövelvollisuus on yrityspuolella myös siitä, että tilaus vastaa todellisuudessa telemarkkinoijan myyntipuheita.

On kestämätöntä, että kuluttajan, vaikkapa vanhuksen, pitää tehdä joitakin toimia päästäkseen olemattomasta tai vastoin mainospuhetta lähetetystä tilausvahvistuksesta eroon välttyäkseen laskutukselta ja myöhemmin jopa perimistoimilta. Näyttövelvollisuus tilauksen todellisesta tapahtumisesta on selkeästi yrityksellä.”

Jos joku lukija on saanut kyseiseltä firmalta lisätietoja jne, niin saa kertoa lisää. Myös kyseisen firman markkinointipuhelut kiinnostavat: en valitettavasti esimerkiksi saanut selville, minkä yrityksen nimissä myyjät toimivat.

Pari päivää sitten eräs kaveri kertoi Facebookissa, kuinka oli kysynyt lehteä puhelinmyyjältä, että mikä mahtaa olla se audiolähetin, jota myyjä lupasi kaupanpäällisenä. Myyjä ei ollut osannut selittää. “Mutta sen arvo on 80 euroa. Kyllä nyt kannattaa tilata.”

Lehtitilausten kylkiäiset ovat kieltämättä hämmentävää tavaraa. Joskus olen hetken jopa pohtinut lehden tilaamista ja kysynyt, voisinko saada tarjouksen sähköpostiin, mutta ilman sitä typerää kylkiästä, kuten cd-sanakirjaa (jonka arvo on tietysti myyjän puheissa tuota kahdeksankympin luokkaa).

Eipä niitä tarjouksia tietysti lähetetä sähköpostiini, joten tilaamatta on jäänyt.

Sen sijaan olen kiltisti maksanut Vihreän Langan tilausta, sillä koen kyseisestä lehdestä saavani hyvää tietoa ja näkemystä. Kyseisen lehden laskulla kerrottiin, että netistä voin käydä valitsemassa mieleiseni lukijalahjan, ja menin sitten katsomaan, että mitä on tarjolla.

Sivuilla kerrottiin, että voin joko valita yhden Like-kustannuksen pokkareista annetulta listalta tai tehdä lahjoituksen itäafrikkalaisen puun istuttamista varten. Lisäksi oli mahdollista valita “En halua tilaajalahjaa”. Klikkasin puulahjoitukseen, sillä kirjoja voi lainata kirjastostakin.

Tällaisia tilaajalahjojen valintamahdollisuuksia toivoisin muiltakin lehtien julkaisijoilta.

- – -

Vinkataan tässä yhteydessä myös Puhelinmyyjä.infosta, joka listaa puhelinmyyjien käyttämiä numeroita. Sen avulla siis jo vastatessaan voi tietää, että kyseessä on puhelinmyyjä.

Puhelinmyyjiä voi tietysti yrittää hillitä myös puhelintarjonnan rajoituspalvelun tai kieltämällä henkilötietojen luovutuksen.

Kännykkä soi ja näyttää jotain numeroa. Vastaan ja ylipirteä tervehdys kajahtaa korvaani.

“No se on Neiti Myyjä Anna-lehdestä tässä hei! Mites se kesä on siellä suunnalla lähtenyt käyntiin?”

“Siinähän se, ihan kivasti…”

“Juujuu, meillä täällä Porissa on ollut niin harmaata, että kyllä sitä jo aurinkoa toivois!”

“Mmm….”

“Mutta sellaisella kuule soittelen, että…”

Tämän jälkeen seuraa Annan myyntipuhe.
Nyt 11 kuukautta sellaiseen hintaan, että yhden lehden hinnaksi tulee vain 1,30 euroa!
Kaupan päälle joko neljänkympin arvoiset, ihanat korvakorut tai tyylikäs nahkainen lehtiteline!

Kieltäydyn tilaamasta, kun en halua naistenlehtiä kotiini viikottain (viikonloppuna juuri kuskasin asunnostani läjän erilaista paperia pois, ja olen tullut tarkaksi siitä, mistä lehdistä maksan: tällä hetkellä tilaan mm. Kumppania ja Vihreää lankaa), enkä myöskään tavaroita, joita en tarvitse.

Jokohan minulle kohta maksetaan, että otan jonkun lehden vastaan?

Kesäkuussa lehtien myyntipuheluita on tullut useita. Ilmeisesti kesätyöntekijät ovat aloittaneet hommansa. Tarjoukset tuntuvat menevän yhä houkuttelevimmiksi ja myyntiargumentteihin joudutaan kehittelemään yhä uusia koukkuja. Tilaajalahjojen euroarvot vaikuttavat melkoisen suurilta (eli liioitelluilta).

Samoin jonkun lehden käyttämä “Olet vastannut nettikyselyymme ja siitä kiitoksena…” -aloitus sai minut välittömästä kysymään, että mikä kysely se mahtoi olla, koska en sellaisiin juurikaan vastaile. Myyjältä ei tietysti tietoa löytynyt, mutta kehotin pistämään eteenpäin palautetta näiden järjestelmien kehittämistä varten.

Lisäksi mietityttää se, miten kestotilaajat eivät varmasti aina hyödy pitkäaikaisemmasta asiakasuhteesta verrattuna pätkätilaajiin ja tilaajalahjoja nauttiviin.

Puhelinmyyntiä voi yrittää rajoittaa

Tiedoksi tietysti vielä nämä (minähän vastailen puhelinmyyjille ihan mielenkiinnon vuoksi, vaikken koskaan heiltä mitään tilaakaan):

Puhelintarjonnan rajoituspalvelu eli ns. Robinson-palvelu: “Yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus rajoittaa kaupallista puhelintarjontaa soittamalla palvelunumeroon 0600 13404 ma-pe klo 8.30-18 (puhelun hinta 0,39 €/min +pvm), johon ilmoitetaan nimi, numero ja osoite.”

Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen: Nimi- ja osoitetietoja ei luovuteta mm. suoramarkkinointitarkoituksiin, markkina- ja mielipidetutkimuksiin. Tieteelliseen kyselytutkimukseen tietoja voidaan luovuttaa kiellosta huolimatta.

Aiheesta aiemmin kirjoitettua:

Puhelinmyyjien aktivoitumisen estämistä

Puhelinmarkkinoinnin kielto ja sen toimimattomuus

Facebookissa sattui silmiini mainos, jonka otsikko oli “Ryyppää ilman krapulaa”. Mainos johdatti nettisivulle, jossa kaupattiin krapulan oireita vähentäviä pillereitä: 0,20 euroa + lähetyskulut 4,90. Tilausehdoissa hommaa tarkennettiin:

“Mikäli et jatkossa halua halua hyödyntää automaattista toimituspalvelua tulee sinun ilmoittaa asiasta 18 päivän kuluessa siitä, kun olen vastaanottanut koetilauksesi. Tämän jälkeen saat 4 viikon kuluttua ensimmäisen automaattisen Kaktus-kapseli toimituksesi. Se sisältää 45 kapselia joiden hinta on vain 26,90 EUR (arvo 37,80 EUR). Normaalit posti- ja toimituskulumme 5,95 EUR lisätään hintaan.

Tämän jälkeen saat joka 6. viikko uuden Kaktus kapseli toimituksen samaan edulliseen hintaan.”

Eli siis kuukaudessa saisi pulittaa ihan kiitettävän summan moisista kapseleista. Ja mistäs ihmeaineesta tässä on kyse?

“3 pientä kapselia jotka sisältävät meksikolaisen nopal-kaktuksen (Opuntia ficus indica. wikipedia) uutetta riittää ehkäisemään epämiellyttävän krapulan. New Orleansissa sijaitsevan Tulane Health Sciences Center:in suorittama tuplasokkotesti osoitti selvästi, että nopal vähentää oksettavaa oloa, janoisuutta ja huonoa ruokahalua jotka ovat krapulan pahimpia oireita.”

Just. No, tunnetusti hölmö ei ole se, joka pyytää.

Mutta jos joku nyt jostain syystä testailee kapseleita, niin mielelläni kuulen raportin!

Kirsi Haapala kirjoittaa:

“Viime aikoina aikaani ovat tuhlanneet myös puhelinmyyjät. En ole saamattomuuttani tehnyt sitä estoa (tai edes ottanut selvää miten se tehdään), ja nyt on vissiin joku puhelinmyyjien virkistysviikko ollut kun kaikki soittelevat. Minulle on kaupattu lehtiä, alusvaatteita, tilaa 020202-puhelinluettelosta sekä liittymää. Ne puhelut ovat ilkeitä, sillä vastaan kaikkiin soittoihin (työpuhelin kuitenkin) ja olen huono pääsemään eroon myyjistä. He puhuvat päälleni, vaikka yritän estellä, etten tilaa. Eivätkä vedä henkeä litaniansa välissä. Pakko se on vain sitten väkivalloin katkaista se puhetulva ja sanoa tiukasti ei kiitos.”

Pari tuttua on valitellut samaa: kaikenlaista tavaraa ja palvelua kaupataan puheluiden välityksellä, eikä myyjä meinaa uskoa, vaikka heti alkuun ilmoittaa, että ei kiinnosta.

Eli kerrataanpas niitä mahdollisuuksia estää puhelinmarkkinointia:

- Väestörekisterikeskuksen tietojen luovutuskielto: Nimi- ja osoitetietoja ei luovuteta mm. suoramarkkinointitarkoituksiin, markkina- ja mielipidetutkimuksiin eikä syntymäpäivähaastattelujen tekemistä varten. Tieteelliseen kyselytutkimukseen tietoja voidaan luovuttaa kiellosta huolimatta. Kiellon voi tehdä esim. linkin takaa löytyvällä lomakkeella, vapaamuotoisella kirjeellä tai soittamalla maistraattiin.

- Asiakkuusmarkkinointiliiton puhelintarjonnan rajoituspalvelu (ns. Robinsson-palvelu): “Lain mukaan kuluttaja voi antaa puhelinmyyntiä koskevan kiellon yhdelle yritykselle kerrallaan. Tämän yksittäiskiellon lisäksi ASML:n jäsenyritykset ovat kehittäneet kuluttajille palvelun, jossa kuluttaja voi palveluun soittamalla laajemmin rajoittaa itseensä kohdistuvaa puhelintarjontaa.”
Yksityisen henkilön rajoituspalvelun käytäntöönpano onnistuu soittamalla palvelunumeroon 0600 13404 ma-pe klo 8.30-18 (puhelun hinta 0,39 €/min +pvm).

Kun viimeksi eli reilu kuukausi sitten Kulutusjuhlassa käsiteltiin puhelinmyyntiä, niin Wilhelmiina jätti aiheeseen liittyvän hyvän kommentin:

“Puhelinmyynnin rajoittamiseksi paras keino lieneekin tuo mainittu Puhelintarjonnan rajoituspalvelu, joka sekin pätee vain Asiakkuusmarkkinointiliiton jäsenyrityksien markkinointiin, ei lakiin sinänsä.

Eri asia on tietysti järjestelmän toimivuus. Puhelinmarkkinointia hoitavat usein yksityiset markkinointiyritykset, jotka ns. myyvät tilauksia esim. lehtitaloille. Nämä yritykset, jos hankkivat tietonsa yleisistä puhelinluetteloista, eivät välttämättä aina tarkasta rajoituspalvelusta tietoja kielloista. Työntekijät ovat usein pelisäännöistä tietämättömiä ja kokemattomia, koska työntekijöiden vaihtuvuus alalla on suuri. He toki lopettavat myyntipuheen kun kuulevat kiellosta, mutta soittelua se ei välttämättä estä. Jäsenyys Asiakkuusmarkkinointiliitossakaan ei ole pakollista, vaikka arvelenkin sen olevan yleistä ja yrityksen edun mukaista.”

Ja Wilhelmiinan kommentista kannattaa vielä huomioida seuraava kohta:

“- – -puhelinmyyjälle voi kyllä hänen soittaessaan ilmoittaa, että ei halua jatkossa kyseisen yrityksen markkinointia.”