»   Saara käyttää ompelukonettaan myös eettisistä syistä: “Käsillä tekeminen ei ole minulle enää harrastus vaan osa elämäntapaani. Se on pieni vastalauseeni Kiina-ilmiölle ja kulutushumalaisen yhteiskunnan takana piilottelevalle riistolle josta kuluttajien korviin tiukkuu vain harvoja, mutta sitäkin huolestuttavampia uutisia.. Itse tehdessäni muistan myös, että valmiina kaupan hyllylle ilmestyvien tuotteidenkin taakse kätkeytyy aina toisten ihmisten työtä ja vaivannäköä. Saavatko tekijät työstään kohtuullisen korvauksen? Saavatko he edes tehdä työtään inhimillisissä olosuhteissa? Jos suhtaudumme välinpitämättömästi halpoihin kulutustavaroihin, suhtaudumme välinpitämättömästi myös tuotantoon kuluneeseen työhön ja kärsimykseenkin sekä siihen huvenneisiin luonnonvaroihin. Kun teen itse, muistan myös niitä jotka tekevät puolestani ne tavarani joita en itse osaa tehdä.” (Mari Koo) 7 kommenttia.

»   Arkipäivän aktivisti kaipaa vinkkejä lattiakaivon puhtaanapitoon: “Suunnitelmissani on jo pitempään ollut yrittää itse väsätä tuollainen lattiakaivosuodatin, jonka voisi hävittää vaikka biojätteen mukana. Periaatteessa tehtävän ei pitäisi olla ylitsepääsemätön. Tarvitaan vain jonkinlainen tukevasta materiaalista tehty rengas, jonka ympärille voi kääräistä jotain ekologista, pienireikäistä materiaalia (bambu/puuvillakangasta…?). Ajatuksena olisi, ettei tuota rengasta tarvisi vaihtaa, vaan sen ympärille tulisi aina uusi suodatinkangas. Tähän asti olen suunnittelussa päässyt ja olisi tekojen vuoro. Sitä ennen haluaisin kuitenkin kuulla, jos joku on kokeillut vastaavanlaista viritystä tai jos jollain on parempia, ekologisempia, kätevämpiä vaihtoehtoja hoitaa lattiakaivon siistiminen.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Nanna on tehnyt löytöjä roskalavalla ja kirppiksellä: “Eteisessämme seisoa tönöttää myrkynvihreä kaappi, jonka pelastin sisäpihallamme olleelta roskalavalta. Roskalavoille pitää kurkkia löytöjen toivossa ja nyt sellaisen teinkin! Kaappi on täyspuuta, jonka maalipinta täytyy poistaa ja uudelleen käsitellä. Ajattelin tehdä siitä kesälomaprojektini, puuhailla sen parissa sitten kun sisäpihalla on lämmintä ja kaapinkunnostuskelit. [- - -] Luottokirpputorini ei koskaan petä, vaan löysin sieltä valokuvakehyksiä hintaan 1 ja 2 euroa. Olen ajatellut kasata metallin eriväreissä hohtavista valokuvakehyksistä koostuvan valokuvanäyttelyn kirjahyllyn ylimmälle hyllylle. Tältä kirpparilta löytyy kyllä jatkuvasti kaikkea hyvää tavaraa pilkkahintaan, viimeksi kuin uusi kevättakki ja sitä ennen laadukas käyttämättömän näköinen paitapusero, yhtä hyväkuntoiset villkangashousut yms. Aivan käsittämätöntä, kun samoista vaatteista kiskotaan kaupassa 50-100 euroa ja minä maksoin esim. paitapuserosta 4 euroa.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Vaanilassa kaivataan kokemuksia lintulaudoista: “Perinteiset mökin näköiset lautaviritykset kun eivät uusimman tiedon valossa olekaan niitä kaikkein “turvallisimpia” vaan pitäisi kai olla jotain Birdlifen turvaumpiopötkylämallia, josta lintumanuille illallista annostuu jotensakin automaattisesti. Pringlesputkea tai maitopurkkia, jos itse aikois askarrella… limupulloa. Hmm… tätähän täytyy oikein miettiä, jospa kehitänkin ihan oman mallin. Lisäksi lähipiirin lintuasiantuntijat kertoivat, että ruokinnassa kuokkimassa saattaa piipahtaa orava rohmuamassa kaiken, mitä irti saa tai joku isompi lintu voi hotkia pienille tarkoitettu eväät tuossa tuokiossa. Ja saattaapa kuulemma peurakin lääppäistä yhdellä kielenläpsäyksellä koko hyllyn jyvistä tyhjäksi.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Norppa kävi ostamassa huonekalukangasta: “En kovinkaan usein käy kangaskaupassa. Jos käyn, niin todennäköisemmin seuralainena. Tänään olin asiakas. Haparoiva, mutta onnekas asiakas. Tavoitteena oli löytää 2×3 metriä huonekalukangasta. Mielummin melko nopeasti ja järkevällä euromäärällä. [- - -] Mielityn vinkistä löysin tieni Yliopistonkadun Eurokankaaseen, ja vielä tarkemmin alelaarille. Tämä olikin huippuneuvo sillä kun muut kankaat olivat keskimäärin 18 euroa metri, tämä kangas oli 18 e/kilo. Hyvällä tuurilla sattui löytymään kaksi riittävän kokoista palaa, ja loppuhinnaksi kankaalle tuli 20 euroa/tuoli. [- - -] Kävin kysymässä pelastustyötä myös naapurissa olevasta verhoiluliikkeestä. Kaunis, mutta liian kallis idea kierrättäjälle. Ystävällinen palvelu, kauniita kankaita sekä taivaallinen hinta. On järjetöntä maksaa vanhan tavaran henkiin herättämisestä yli kahtasataa, kun tavoitteena on itsekin pysyä hengissä. Soittamalla edullisemmalle ompelijalle ja penkomalla kangas alelaarista, hinta tippui neljännekseen.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Haarukka miettii kaupunkisissiviljelyä: “Sissiviljelyhenkisempi vaihtoehto olisi parkkiruudun vuokraaminen. Autoa meillä ei ole, mutta voisihan ruutua käyttää viljelyynkin. Siihen vain iso istutuslaari ja perunat multaan. Talvella samalle kohtaa voisi värkätä vaikka taideinstallaation. Maisemana se voittaisi kirkkaasti keittiön ikkunasta nyt näkyvän autonperän.” (Mari Koo) 1 kommentti.