»
Lauantaina kerätään leluja hyväntekeväisyyteen, kertoo HS.fi:n uutinen (kiitos Suvikolle vinkistä):
“Ystävänpäivän aattona kauppakeskuksissa ympäri Suomea kerätään leluja, pelejä ja kirjoja niitä eniten tarvitseville lapsille. Kolmas valtakunnallinen lelukeräys järjestetään lauantaina 13.2. Lelut lahjoitetaan muun muassa päiväkodeille, lastenkodeille ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämille perhekahviloille.”
Samana päivänä Helsingin Sanomatalossa jaetaan Äiti, mulla on nälkä -installaatioon kertynyt ruoka apua tarvitseville lapsiperheille. Paikalla otetaan huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita vastaan vielä tänään torstaina ja huomenna perjantaina klo 12-18. (Mari Koo)
Ei kommentteja.
» Lupiini listaa oman kokemuksensa perusteella vauvantarvikkeiden turhia ja tarpeellisia, johdantosanoina pohdintaa markkinoista: “Kuten nyttemmin on tullut havaittua, maailmassa ei luultavasti ole tuoretta esikoisvauvan äitiä/isää epävarmempaa olentoa. Pelko siitä, että onnistuu tärvelemään vauvan, jyllää vahvana. Tähän pelkoon markkinamiehet ovat osanneet iskeä nerokkaasti vetoamalla turvallisuuteen, varhaiseen kiintymyssuhteeseen ja vauvan pehmeään laskeutumiseen kohdusta maailmaan. Näillä sydämeenkäyvillä argumenteilla myydään sitten silkkimyssyjä, merinovillaisia kapaloita, kohtuammeita, koliikkikeinuja, kätkythälyttimiä ja niin edelleen, ja kuluttajan ratkaistavaksi jää, mikä on humpuukia ja mikä tarpeellista. Olenkin joidenkin vauvantarvikeasioista kirjoittaneiden blogien kommenttilaatikossa todennut, että ainakin itselläni oli raskaus- ja vauva-aikanakin suuria vaikeuksia erottaa informaatio markkinoinnista.” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
» Sun äitis Suuri joulunodottelunumero tarjoaa mm. katsauksen lelukuvastoihin, josta hän toteaa: “Ehdottoman EI:n haluaisimme antaa esim. seuraaville tuotteille: Pojille tarkoitetulle örkkiroinalle ja tytöille tarkoitetulle äklöttävälle karkkiväriselle + glitteröidylle krääsälle. sekä
Ruuan muotoon prässätylle plastiikille (ihan uskomaton määrä ruokaleluja tarjolla tänä vuonna).” Lisäksi Sun äitis linkkaa hyväntekeväisyyskohteisiin, kuten pelastuskoiriin, huusseihin, Pelastusarmeijan joulupataan, Meripelastajiin ja nettinuorisotyöhön. (Mari Koo)
1 kommentti.
» ShwitchX pohtii, sopiiko laserlelu lapsille: “Tytär sai kaveriltaan Mcdonald’sin R2D2-lelun. Kun painaa nappia, robotti heijastaa seinälle tai muulle pinnalle pienen kuvan, jonka hahmoa voi vaihtaa liukusäätimestä.
Valo näyttäisi olevan kirkkautensa puolesta ihan oikea laser ja mukana tulleessa pussissa on vaatimaton ohjelappu, jossa on kuva silmästä, lelusta ja henkseli päällä. [- - -] Otan pariston varmuuden vuoksi pois. Voihan se olla että kyseessä on myös esimerkiksi todella kirkas LED, mutta valo on joka tapauksessa ihan liian kirkas ja jossain vaiheessa joku keksii osoittaa sillä kuitenkin silmään…
Luottaisitko Kiinassa tehtyyn laserleluun (vai pitäisikö sanoa ”mahdolliseen” laserleluun?) niin paljon että antaisit sen omille (mahdollisille) lapsillesi leikkeihin ilman valvontaa..?” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
» Aimo kertoo vauvansa saaneen BR-lelut -kortin ennen Kela-korttia: “Teinkö ihan oikein myydessäni lapseni muutaman euron alennuksen ja halvempien paristojen takia lelukaupan markkinointilistoille? Aavistuksen verran kun on jo ärsyttänyt kotiin tulevat ruokakaupan lapsikerhon ja vaippafirman mainokset.
Itse asiassa vaippafirma lähestyi meitä jo synnärillä, kun saimme mukaan mukavan pienen korruptiopakkauksen kaikkea jännää, kuten lelu, vaippanäytteitä (ylläri), vauvahierontaohje, vaihtoalustanäyte. Ihan kiva juttu sinänsä, mutta silti siinä oli vähän tuputtamisen makua. Vai miltä tuntuu vauvahierontaohje, joka päättyy näin: “Jälkeenpäin voit vielä pukea lapsellle pehmeän ja hyvältä tuntuvan … -vaipan, joka istuu täydellisesti. Näin lapsesi saa vielä yhden miellyttävän kokemuksen.” (Mari Koo)
2 kommenttia.
» Turisti vertaili hintoja ja tilaa kestovaipat Yhdysvalloista: “Vaikka jossain vaiheessa olinkin vahvasti sitä mieltä, että mieluummin säästän aikaa ja vaivaa ja käytän kertakäyttövaippoja, iski kitsaus tässäkin asiassa. En jumalauta maksa 1500-2000 monikansallista koko vaippakaudelta, jos on mahdollista selvitä 400-700 eurolla, joka sisältää niin vaipat, kuin pyykkäyskustannuksetkin. Se, etten siinä sivussa tuota vajaata kahta tonnia todella huonosti hajoavaa jätettä, on minulle sivuseikka, vaikkakin ihan myönteinen sivuseikka. Lisäksi, jos vaipoille tulee käyttöä myöhemmin, on säästö kaksinkertainen. Olen kyllä vannonut, että Suolinkainen saa luvan olla ensimmäinen ja viimeinen loiseläjä, jonka minä suostun synnyttämään, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ja käytetyille kestovaipoille näkyy olevan kyllä kysyntää Suomen markkinoilla, jos päätän myydä.Olen vertaillut niin kotimaasta ostettujen uusien, kuin käytettyjenkin kestovaippojen hintoja, sekä sitä, mitä vaipat maksaisivat rahteineen ja tulleineen rapakon takaa tilattuna. Olin täysin varma, että käytetyt kestovaipat osoittautuisivat kaikken edullisimmaksi ratkaisuksi, mutta ehei! On halvempaa ostaa uusia vaippoja Yhdysvalloista ja maksaa rahti ja tullit.” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
lauantai 20. kesäkuuta 2009 klo 8.33 kirjoittajana Jonna
Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa, miksi ihmeessä lapsille suunnatut jogurtit (esim. Gefilus Kidius ja lasten maustetut jogurtit) sisältävät niin paljon sokeria, ettei niitä saisi syöttää lapsille. En voi käsittää, miksi ihmeessä yksikään valmistaja ei tee oikeasti lapsien ravintosuositusten mukaisia jogurtteja lapsille, eli rasvaton jogurtti, vain vähän makeutta, joka sekin voisi olla peräisin hedelmistä, ehkä hitunen hedelmäsokeria jos tarpeen. Onko tämä nyt niin vaikeata?
Meillä syödään rasvatonta, maustamatonta, maitohappobakteereilla höystettyä jogurttia, johon laitetaan puolitoistavuotiaalle mauksi marjaa tai hedelmää. Ihan tarpeeksi makeaa pikkupojankin mielestä. Toimiihan se näinkin, mutta luulisi Valiolla, ArlaIngmanilla sun muilla valmistajillakin olevan tiedossa, millaiset ravintosuositukset lapsille on laadittu? Miksi ihmeessä näitä ei kukaan valmistaja halua noudattaa? Sitten vielä ihmetellään, miksi lasten ravinnon laatu romahtaa radikaalisti sen jälkeen, kun lapset siirtyvät syömään samaa ruokaa kuin aikuiset. Ja lasten ja nuorten lihavuus vain kasvaa. Ei ihme, kun jo pienestä pitäen kyllästetään lapset sokerilla jo ihan peruselintarvikkeillakin.
torstai 26. maaliskuuta 2009 klo 10.13 kirjoittajana Mari Koo
Lapsiperheisiin tarvitaan kaikenlaista. Välillä tehdään myös hutiostoja. Se selviää Project Mama -blogista, jossa Mama houkutteli muita kertomaan turhiksi osoittautuneita hankintoja. Kiitos Pialle vinkistä näihin!
Tässä muutama poiminta kommenttiosastolta:
Sonjuska:
“Lampaantalja Prismasta, 40 €. Haaveissani lapsi köllii pehmoisella taljalla jeesuslapsen lailla ja aistii pörröistä ihanuutta kaikilla aisteillaan. Vaunuissa talja käärii lapsemme lämpöiseen suojaan pahalta maailmalta. Todellisuudessa tyttö pelkää taljan pitkää karvaa ja mahallaan maatessaan ei voi hengittää kunnolla. Pienen köllihetken jälkeen keräämme valkoisia hahtuvia vaatteista, sohvasta ja tytön hengityselimistä, eikä talja edes mahdu vaunuihin.”
Melli:
“Hulluin ostos oli virkattu hempeäsävyinen nalle, joka soitti Fur Elise’tä tuutulauluna. Mitä lyhyemmäksi nallen “vetonaru” kävi, tietysti sen hitaammaksi biisikin. Kuulosti kauhuelokuvan vinksahtaneelta taustamusiikilta.”
Dona:
“Mulla on kaksitoista kantoliinaa, mutta vain yksi lapsi. Aktiivikäytän yhtä silloin tällöin. Piti varmaan todistella itselleni että olen joku ihme attachment mama, vaikken kyllä ole.”
Rousku:
“läpinäkyvä tutti, jossa on reikä, josta sormen saa lapsen suuhun. näyttää hengityskoneelta.
käytettiin 5 sekunttia.”
Neppa:
“Itkuhälytin piti tietty myös saada. Ja siinä on videokamera ja nightvision ja vaikka mitä. Harmi vaan, että sen patterit kestää noin puoli tuntia kerrallaan ja se pitää kauheeta trätä-tä-tä ääntä koko ajan. Niin ja eihän sitä kameraa saa millään suunnattua niin, että se lapsi oikeasti näkyis kuvassa. Mä en vissiin oikein ymmärrä sitäkään, että me asutaan kaksiossa tällä hetkellä. Mun on lähes mahdoton olla näkemättä tota mukeloa koko aikaa.”
Puuhanurkka:
“Olen siis kaikessa viisaudessani ostanut esim. pitkähihaisia bodeja koossa 50-62 noin 50 kappaletta… Nyt hävettää. No, eipä tosiaan tarvitse murehtia, jos ei jaksa pestä pyykkiä.”
Ja sitten yksi tuote, jonka anonyymi kommentoija paljasti ja josta minulla ei ollut aavistustakaan:
“jep jep, niin noloa että ihan anonyyminä pistän Weledan välilihanpehmennysöljy. Korkattu vaan ei käytetty.”
» Hukkajukka on kohdannut käännytystä, jotta tekisi lapsestaan lihansyöjän: “Jos ihmiset syövät lihaa, pysyy hampaatkin paremmassa kunnossa. Katsos, ihminen on kehittynyt lihansyöjäksi.”Vastaansanomaton argumentti, varsinkin makkaranpurijalta. Voin jo nähdä silmissäni mainostekstin lauantaimakkarapaketissa: “Hammaslääkäriliitto suosittaa!”* * *Joku toinen vanhempi oli huolissaan siitä, voiko lapsen puolesta tehdä noin vain sellaisen valinnan kuin kasvissyönti. Ikään kuin lihansyönti ei olisi valinta, tai ikään kuin lasten puolesta ei valittaisi muitakin asioita (alkaen hammasharjan väristä, mukaan lukien uskomukset, sukupuoliroolit, tapakulttuuri, ihanteet; se, toteuttaako lapsi näitä myöhemmin omassa elämässään, on tietysti eri asia).Ja vielä lähes samaan hengenvetoon puolustetaan valinnanvapautta. Onko normiin sopeutuminen valinnanvapauden käyttämistä?” (Mari Koo)
3 kommenttia.
» Valpurin tulevalle jälkikasvulle ovat ystävät ja tuttavat lahjoittaneet tavaraa, josta Valpuri on kiitollinen: “Että lapsiperheet ihan yleisesti siirtävät saamaansa hyvää eteenpäin. Siis sekä myyvät että antavat pois. Fiksuahan se onkin, jollei itse ole ihan suurperhettä perustamassa. Yksi tai kaksikaan lasta ei millään ehdi kuluttaa niitä pienimpiä vauvanvaatteitaan loppuun, yleensä. Tottahan ne on järkevintä kiertoon laittaa, ja niin tietysti mekin sitten taas vuorostamme aiomme tehdä.Lähinnä mietin, että missähän muussa asiassa asiat toimivat näin hyvin melkein itsestään? Siis että ihmiset ovat aidosti epäitsekkäitä ja ekologisia ja käytännöllisiä yhtä aikaa, ja ihan ilman erillistä käskytystä jostain ylhäältä päin.” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
»
Kestovaippojen käyttöä miettivien kannattanee vilkaista Koneet käynnissä ja pullat uunissa -blogin Aliisan perusteellinen kirjoitus: “Vaikka koitankin olla jonkinlainen viherpiiperö elintapojeni suhteen, on pakko myöntää, että olin hieman ennakkoluuloinen kestovaippojen suhteen. Toiset sanoivat, että kuka hullu lisää omaa taakkaansa kestoilemalla, ja toiset taas, että ei niistä mitään lisätyötä synny. (Ensin mainitut yleensä eivät tosin olleet edes kokeilleet!) Koska itse olen kovin tyytyväinen kestoiluun, ajattelin nyt valottaa, että miten se käytännössä meillä toimii.” (Mari Koo)
4 kommenttia.
keskiviikko 17. joulukuuta 2008 klo 16.50 kirjoittajana Jonna
Kaksplus (12/2008) antaa vinkkejä vauvan ihonhoitoon. Öljyt ja kylpyvaahdot ovat tuttuja juttuja, mutta entäs tämä: kukkasilta ja voikekseiltä tuoksuva vauvan Mom&Baby-hajuvesi. Kaipa tätäkin joku on kaivannut, liekö sitten se äiti kuitenkin.
torstai 11. joulukuuta 2008 klo 21.06 kirjoittajana Jonna
Pitää oikein kehua Vauvatalo Johannaa Tampereella hyvästä palvelusta. Aina kun olemme liikkeessä vierailleet, meidät on huomioitu liikkeeseen astuttuamme, ja henkilökunta on tullut kysymään, voivatko auttaa. Jos olemme halunneet katsella, on annettu olla rauhassa ja jos olemme tarvinneet esittelyä jostain tuotteesta, aina ne on meille hyvin ja perusteellisesti esitelty.
Aiemmin on ollut puhetta siitä, että jotkut lastenliikkeet ovat kieltäytyneet myymästä varaosia netin kautta hankittuihin vaunuihin, tämäkin toimi hyvin kitkattomasti liikkeessä. (Eihän se sitäpaitsi kenellekään kuulu, mistä vaunut on hankittu jos minulta kysytään.)
Monesti lastenliikkeessä käytyäni on tullut sellainen olo, että tuosta ovesta en enää sisään kävele (tungettelevaa , alentavaa tai muuten vain huonoa palvelua), mutta tänne palaamme tarpeen vaatiessa mielellään.
» Valpurilla on vaippa-asiaa: “Kelassa ovat menneet päättämään, että äitiyspakkauksessa on jatkossa tarjolla vain kestovaippoja, toki niitäkin vain näytteeksi. Kertakäyttöiset mallit sen sijaan poistetaan, koska kansalaisia halutaan kannustaa entistä ekologisempiin valintoihin.Päätös on hyvä. Kestovaippa on useimmille tuoreille vanhemmille kertakäyttöistä vieraampi esine. Vaippavalmistajilta alkaa ymmärtääkseni joka tapauksessa tippua suoramarkkinointia ja näytepakkauksia lähellä laskettua aikaa. Viranomaisten ei siksi minusta ole tarpeellista alkaa vaippafirmojen markkinointiavuksi. Näytteitähän ne äitiyspakkauksessa mukana olevat vaipat joka tapauksessa ovat, suurimman osan vaipoista jokainen joutuu hankkimaan itse. [- - -]
Tärkein syy kestoiluun on kuitenkin ihan tunnepohjainen niin kuin meillä ituhipeillä aina. Olen vaihtanut omat kuukautissiteeni ajat sitten kuukuppiin. Vaihto auttoi tajuamaan miten inhottavalta siteet oikeastaan ihoa vasten tuntuvat. Miksi siis haluaisin väkisin kääriä lapseni takapuolen vielä paksumpaan muoviin kuin omani?Kelan päätöksestä kuitenkaan tuskin kannattaa huolestua kertakäyttöisten vaippojenkaan ystävän. Päätös kun ei tarkoita sitä, että peruspampersit tulevaisuudessakaan olisivat kiellettyjä.” (Mari Koo)
4 kommenttia.
“iTeddy on noin 30-senttinen pehmolelu, jonka mahassa on irrotettava mediasoitinlaite. Se toistaa kuvaa ja ääntä ja sisältää yksinkertaisia pelejä. Laitteen isä Imran Hakim kertoo halunneensa luoda teknoajan lapsille halittavan söpön medialelun. [- - -]
Suomessa iTeddy sisältää valmiiksi yhden esimerkkianimaation, jolla pääsee leikkimisen alkuun. Koko juju on kuitenkin aina uusien, itse valittujen ääni- ja kuvaesitysten siirtäminen nalleen. Siksi pidän tiedonsiirtovaikeuksia suurena miinuksena. Vaikutelmani tämän päivän kokemusten perusteella onkin, että iTeddy on fantastinen idea, mutta sen ohjelmisto ei ole vielä täysin valmis. Myöskään suomenkielinen versio iTeddy.comista ei vaikuta ihan valmiilta – sivuilla esimerkiksi luvataan Lauri- ja Lilli – videoiden olevan “tulossa”. [- - - ]
Olisi helppoa dissata iNalle humpuukina ja kehottaa hankkimaan piltille oma oikea mediasoitin heti kun se pysyy käsissä. iTeddyssä on kuitenkin puolensa: käyttöliittymä on ystävällisen pörheä ja ulkoinen kaiutin soittimen etupaneelissa lapsikäyttäjää ajatellen kuulokkeita kivempi.
iTeddy on mukavimmillaan, jos siihen siirtää itse tuotettuja satuja. Nyt siis isovanhemmat ja kummit urakoimaan lapsen mieluisimmat sadut MP3-faileiksi.”
iTeddy esiintyy myös Tuijan tekemällä videopätkällä:
» Norppa olisi ostanut kirpputorilta lasten syöttötuolin, mutta: “Alakerran kirpputorilta jo löytyikin sellainen vanha, valkoinen, kiva pinnatuoli mutta hintapyyntö oli 40 e! Törkeää sanon minä. Ensinnäkin olen vienyt sinne lahjoituksena paljon vaatteita, käyttötavaraa ja ihan suhteellisen asiallisia valaisimiakin. Olisin myös ollut valmis viemään vaihdossa vaikka yhden nojatuolin, jonka arvo olisi ylittänyt syöttuolin. Mutta ei. Siitä ei olisi ollut heille mitään iloa. Suhteeni kyseiseen kirpputoriin on siis päättynyt. Finito ja Caput! Tästä lähtien aion mennä merta edemmäs kalaan jos tarvitsen kirpputoripalveluita. Jokin raja sentään.” (Mari Koo)
1 kommentti.
» Elina Loisa kirjoittaa vauvanvaatehankinnoista Kaventajat-blogissa: “Suurimman osan vauvanvaatteista hankin kirpputorilta. Sieltä voi poimia pikkurahalla mukaansa juuri omaa silmää ja arvomaailmaa miellyttävät vaatekappaleet. Vauvojenkin muoti uudistuu vuosittain, ja kirpputorilla on tarjolla useampaa vuosikertaa. Valikoima on siis laajempi kuin kaupoissa, ja tällöin on helpompi valita sukupuolineutraaleja vaatteita. Nimittäin vaatekaupoissa on pääasiassa kahdenlaisia vaatteita, eli vauvan voi pukea joko tytöksi tai pojaksi. Ja kauppojen käsitys siitä, millaisia tytöt tai pojat ovat, on kovin stereotyyppinen. – - – Vauvan sukupuolen lisäksi vaatteet voivat kertoa myös vanhempien arvomaailmasta. Joku ostaa merkkivaatteita jo vastasyntyneelle tai pukee vauvan sävy sävyyn vanhempien kanssa, toinen pitäytyy tiukasti lasten kuoseissa ja suosii Nalle Puhia, kun taas kolmas boikotoi Disneytä, mutta julistaa Muumeja. Goottirokkarivanhemmat voivat ostaa pääkallokuvioisen potkupuvun. Sama vaatekerta ei ehkä käykään tuttavapiirin seuraavalle vauvalle, jonka vanhemmat haluavat tuoda esiin erilaista aatemaailmaa.” (Mari Koo)
Ei kommentteja.
keskiviikko 24. syyskuuta 2008 klo 21.31 kirjoittajana Jonna
On se vaan kumma, että vaikka pinnasängyt ovat yleensä standardikokoisia (60 x 120 cm), niihin tehdyt pussilakanat eivät sitä sen sijaan ole. Meillä on puolentusinaa vauvan pussilakanaa, joista yksikään ei ole saman kokoinen toisten kanssa. Koita siinä sitten taiteilla sitä peittoa sinne lakanan sisään – milloin peittoa tursuaa lakanan alareunasta ulos, milloin se on liian leveä ja milloin puoli pussilakanaa jää ilman peittoa mutta silti se on liian pitkä. . . lopulta sitä peittoa sitten koittaa taitella reunoistaan, jotta se mahtuisi lakanan sisään, minkä seurauksena yhden yön päästä pussin sisällä on epämääräinen peittomöykky. Raivostuttavaa!
Yhtään ei helpota sekään hieno ominaisuus, ettei vauvojen lakanoissa yleensä ole “petausaukkoja” lakanan yläreunassa, eli sitten sitä peittomyttyä pitää vielä selvitellä pelkän alareunan aukon kautta.
Kuka ihme nämä on suunnitellut, ja miksi ihmeessä joka valmistajan on tehtävä lakanoistaan vähän eri kokoisia kuin muilla valmistajilla? Grrr…
tiistai 23. syyskuuta 2008 klo 20.35 kirjoittajana Mari Koo
R-kioskit ovat myyneet ja lahjoittaneet keräilypalkintoina pehmokoiria, joissa on EU:ssa kiellettyä, muovinpehmennykseen käytettyä ainetta nimeltä ftalaatti. Kuvat näistä pehmoista ovat Kauppalehden sivuilla:
“Pehmokoiran omistajat voivat palauttaa tuotteen mihin tahansa R-kioskiin ja saada tilalle turvallisuusvaatimukset täyttävän, vastaavan tuotteen postitse lähiviikkoina, lupaa R-kioski.”
Aina, kun näihin erilaisiin kemikaaliuutisointeihin ja takaisinvetoihin törmään, mietin, miten paljon kaikkea moskaa tuolla maailmalla erilaisiin tuotteisiin laitetaan. Esimerkiksi elokuussa Björn Borgin kalsareista löydettiin Ruotsissa ympäristömyrkky nonyylifenolioksylaattia.
Minua ei niinkään huolestuta se, saanko itse mahdolllisesti syövän tai jotain muuta vastaavaa. Enemmän huolestuttaa se, miten nämä myrkyt kiertävät maailmassa.
Vaikka aineet ovat EU:ssa kiellettyjä, niitä tuolla jossain toisaalla käytetään. Millaiset ovat työntekijöiden olot? Mihin myrkkyvedet siellä kulkeutuvat ja millaiselle altistukselle työntekijät joutuvat?
Ja eiväthän ne täälläkään mihinkään katoa: myrkyt kulkeutuvat myös meidän ympäristöömme esimerkiksi vaatteiden pesun myötä. Mitä kaikkea ne luonnolle aiheuttavatkaan?
» Tuija osti OBH-Nordican tehosekoittimen ja testasi sitä vauvanruuan teossa. Nyt hän pohtii itsetehdyn ja valmiin purkkisoseen hintaa, laatua ja tekemisen vaivaa: “Vauvoille tarkoitettuja teollisia valmisruokia pidetään kalliina. Jos ruoan laittaja laskisi raaka-aineiden laskemisen lisäksi hinnan ruoan valmistukseen käyttämälleen työajalle, vertailu kaupasta ostettavaan muonaan kääntyisi tasan päin vastoin. Vauvan ruokien valmistaminen itse, pakastaminen ja jälleen tarjoiluvalmiiksi lämmittäminen vie huomattavasti enemmän aikaa kuin valmisruokapurkin ostaminen ja lämmittäminen mikrossa. “Siinähän se vauvanruoka syntyy samalla kuin aikuistenkin, ei siitä tarvitse tehdä ylimääräistä riesaa, sanoo Sami Garam Vauva-lehdessä, ja heittää vielä kysymyksen, “miksi kaiken pitäisi olla aina niin sikahelppoa?”Lupaan harkita vauvansoseiden itse tekemistä uudelleen heti, kun arki yksivuotiaan kanssa alkaa tuntua sikahelpolta.” (Mari Koo)
1 kommentti.