Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Liikenne' merkittyjä kirjoituksia

»   Armi kävi miehensä kanssa autolla Helsingissä: “Me muuten viemme auton aina suosiolla parkkihalliin ja maksamme vaikka koko päivän maksun. Emmekä valita maksusta. Koska haluamme ajaa omalla autolla, niin olemme myös valmiit maksamaan paikoituksesta. Minusta autoilijat eivät voi vaatia enempää kuin nyt jo Suomessa on: hyvät tiet, teiden jatkuva kunnossapito ja parkkihallit kaupunkien keskustoissa. [- - -] Ennen näyttelyä menimme Atenemin kahvilaan, jonka nimi on Tablo (?!). Kahvila on mukava, joskin sali on kaikuva. En yleensä syö kahviloissa pullaa, enkä muistanut, miksi en. Nyt päätin ottaa korvapuustin, koska olen sitoutunut laihduttamaan lukutaitokampanjassa. Pulla on kuitenkin kaloreiden kannalta parempi valinta kuin voitaikina- tai kreemileivonnainen. Sitä paitsi tykkään pullasta, mutta Tablossa syömäni puusti kuului sarjaan litteä-ja-leveä-ja-maistui-hiivalle. Eikö pullan pitäisi kohota ylöspäin eikä sivulle? En tiedä, mitä leipomot pullalle tekevät, mutta maku ja koostumus ovat lähes aina huonompia kuin kotipulla. Ei siis kahvilapullaa minulle, ei edes Nepalin hyväksi.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Tepon laskemien mukaan autoton voi hyvin ostaa kalliimman asunnon Helsingissä: “Autoliitolla on mainio autoilun kustannuslaskuri. Syöttelin sinne numeroita oman käyttö- ja makuarvioni mukaan (enhän minä tiedä, kuinka paljon sillä autolla tulisi ajeltua ja olisiko sellainen halvimman luokan Skoda riittävä pätemisentarpeiselle kolmekymppiselle) ja sain sen perusteella kuukausikohtaiseksi kuluiksi kuvitteellisesta autoilustani noin 400 euroa. Osuuspankilla on puolestaan lainalaskuri, joka kertoo, miten paljon on varaa ottaa lainaa. Kun nyt panen tuon 400 euroa auton sijaan asuntolainaan (laina-aika 20 vuotta, korko 3,5%), on minulla varaa melkein 70.000 euroa kalliimpaan asuntoon. Autottomalla on varaa asua lähempänä keskustaa. Lähempänä keskustaa ei tarvitse autoa. Kuinka ihana positiivinen noidankehä.” (Mari Koo) 8 kommenttia.

»   Violetti kiittelee seutulinjan linja-autoa mukavuudesta: “Seutulinjan bussissa sentään on sitä jotain. Wanhan hyvän ajan linja-auto, jonne noustaan kaksi porrasta. Sellainen, millaisia iso osa busseista oli vielä 15 vuotta sitten. Kaikki istuimet ovat samalla tasolla, kanssamatkustajia ei tarvitse tuijotella silmiin ja ikkunalinjakin on suurin piirtein hartoiden korkeudella. Matkustusmukavuus on näissä busseilla täysin eri tasolla. Penkit ovat ihan oikeasti Pehmeitä, ja korkeiden selkänojien ansiosta aamun työmatkalainen voi lepuuttaa päätään nojaa vasten. Kyseinen linja ei ole koskaan aamuisin täynnä, joten matkustusmukavuutta lisää sekin ettei parinkymmenen minuutin hiljaista hetkeään tarvitse jakaa tuntemattoman vierustoverin kanssa. Suorastaan odotan sitä hetkeä, että saan istahtaa (bussin istuimeksi) upottavan ihanalle penkille ja rauhassa heräillä kuulokkeissani soivan musiikin tahtiin. Toivon niin paljon, etteivät ne ikinä muuta tuon linjan busseja nykyisen standardin (?) mukaisiksi kolhoiksi dösiksi, vaan antavat minun ja muidenkin nauttia kerran päivässä ihanan pehmeistä penkeistä ja tasaisen rauhallisesta matkasta.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä voi ostaa nyt kertakortin 1-7 päiväksi

tiistai 26. tammikuuta 2010 klo 18.09 kirjoittajana Mari Koo

Muistelin, että olin nähnyt taannoin mainoksia siitä, kuinka nyt voi ostaa kertakortin 1-7 päiväksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Aiemminhan käytössä oli mielestäni rajoittuneempi turistilippu eli tyyliin 1, 3 tai 5 päivää.

Nyt ryhdyin tarkistamaan lippumeininkiä. Kyllähän noita vaihtoehtoja riittää. Minä itse käytän nykyisin matkakortin arvoa, kun en reissaile lähellekään joka päivä (liikun paljon jalan tai fillarilla), joten siksikin eri vaihtoehdot kiinnostavat. Lisäksi tietysti haluan ostaa mahdollisimman järkeviä lippuja luonani mahdollisesti vieraileville sukulaisille ja ystäville.

Helsingin sisäinen tavallinen kertalippu maksaa 2,50 euroa. Aikuisen arvolippu maksaa 1,70 e.

Matkailijalle 1-7 päivän lippu

Jos Helsingissä kuitenkin viettää enemmän aikaa, niin sitten kannattaa hankkia 1-7 päivän lippu. Lippu on voimassa ensimmäisestä leimauksesta lähtien ja se kelpaa myös yötaksan aikana.

Yksi vuorokausi Helsingin sisäisessä liikenteessä maksaa aikuiselle 6,80 e (eli jos matkoja meinaa tehdä enemmän kuin kaksi, niin vuorokausilippu kannattaa verrattuna peruskertalippuun), kaksi vuorokautta 10,20 e, kolme vuorokautta 13,60 e jne. 7 vuorokautta maksaa 27,20 e.

Tätä vuorokausilippumahdollisuutta olen itse joskus miettinyt niinä päivinä, kun päivään tulee useita reissuja, joita ei normaalin vaihdon sisällä pysty tekemään. Mutta tuskinpa tulee jatkossakaan käytettyä: yhden vuorokauden lippu kannattaa rahallisesti arvolippuihin verrattuna, jos matkoja tulee enemmän kuin neljä. Kahdessa vuorokaudessa lippu kannattaisi, jos matkoja tekisin yli kuusi.

Käytän usein raitiovaunua, jossa arvokortilla maksaen matkan hinta on 1,28 euroa. Ratikkasuhailua pitäisi siis tehdä yhtenä päivänä aika paljon, ennen kuin vuorokausilippu kannattaisi.

Kahden tunnin kertakortti

Tarjolla on myös mahdollisuus ostaa kahden tunnin kertakortti (myydään mm. R-kioskeissa), jonka hinta tulee täsmälleen samaksi kuin ostaa kaksi arvolippua eli 3,40 e. Kahden tunnin lippu siis sopinee satunnaiselle Helsinkiin saapuvalle, jolla ei ole matkakorttia ja tiedossa on kaksi matkaa kahden tunnin sisällä.

Kausi edullisinta, kun joukkoliikennettä käyttää aktiivisesti

Jos liikkumistarvetta on omassa arjessa esimerkiksi työmatkojen vuoksi lähes päivittäin, niin tietysti sitten kauden ostaminen matkakortille on järkevintä. Se maksaa 14 vuorokaudelle 22,60 ja lisäpäivä 1,28 e. Matkakorttilaskurilla voi tarkistaa hinnat. Aktiivimatkustajan suoraveloituslipulla joka 12. kuukausi on ilmainen yhtäjaksoisen suoraveloituskauden jälkeen.

Kaikki mainitut hinnat ovat siis Helsingin sisäiseen liikenteeseen (eivät seutumatkoihin) vuodelle 2010. Seutumatkojen hinnat ovat tietysti kalliimmat: aikuisen kertalippu maksaa neljä euroa, joka tuntuu kieltämättä jo kohtuullisen korkea, jos matkaa vaikka junalla Leppävaarasta Pasilaan. Arvolipun hinta on 3,37 e.

Kännykkälippu vaivaton, jos muistaa koodin A1

Moni suosii Helsingissä matkustaessaan 2 euron hintaista kännykkälippua: itsekin olen tätä käyttänyt silloin, kun matkakortti on unohtunut kotiin tai kortilla ei olekaan arvoa. Lippu tilataan lähettämällä tekstiviesti A 1 (suomenkielinen lippu) tai AS 1 (ruotsinkielinen lippu) numeroon 16355.

- – -

Vanhoja matkakortteja ei voi ladata enää helmikuussa, joten jos vielä et ole vaihtanut korttiasi uuteen vihreään, niin nyt se kannattaa tehdä.

»   Timo-Pekka huomioi, että VR on muuttanut Junamaatti-hinnoitteluaan: “VR näyttää lopettaneen alennuksen, jonka on saanut jos on ostanut lippunsa aseman  lipunmyyntiautomaatti Junamaatista. Alennus on jo vuosia ollut 50 senttiä per lippu, joskaan sitä ei ole saanut lähiliikenteen lipuista eikä lisämaksuista. Alennuksen poistosta ei nähdäkseni ole vaivauduttu kertomaan asiakkaille mitenkään. Alennuksen katoamisen voi päätellä VR:n Junamaattisivulta: Googlen välimuistista katsottaessa vielä 8. joulukuuta sivulla lukee: “Junamaatista ostaessasi saat kaukoliikenteen junalipuista 0,50 euron alennuksen. Etu koskee junamaateista ostettavia lippuja, ei etukäteen varattujen lippujen lunastamista.” Nyt tuo teksti on poistettu sivulta. VR mainostaa tänään tiedotteella lipunmyyntiautomaattien uusimista, mutta hinnankorotuksesta tiedotteessa ei viitsitä mainita mitään. [- - -] VR on ilmeisesti päättänyt, että asiakkaita ei enää tarvitse mitenkään palkita siitä, että nämä asioivat automaatilla ja palvelevat itse itseään.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

»   Otso Kivekäs esittää laskelmia siitä, paljonko autolla ajoa Helsingissä tuetaan julkisista varoista: “Autoilijaa kohden tulee kaupungin ja kaupunkilaisten maksettavaksi 949 euroa vuodessa. Julkisen liikenteen käyttäjälle vastaavat kulut ovat 346 ja pyöräilijälle 313 euroa vuodessa. Käytännössä tietysti kaikki ihmiset liikkuvat vaihtelevin tavoin, mutta tämä voidaan jättää huomioimatta, ja ajatella, että 50% matkoistaan autolla kulkeva on puolikas autoilija jne.” (Mari Koo) 7 kommenttia.

»   Juhana Harju kertoo Worldwatch-instituutin laskelmista: “Worldwatch-instituutin tuoreen raportin mukaan kotieläintuotannon ilmastovaikutuksia on aiemmin aliarvioitu. Uusissa laskelmissaan instituutti on tullut siihen tulokseen, että kotieläintuotannon osuus on peräti 51 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Aiemmassa FAOn raportissa arvioitiin, että kotieläintuotannon osuus globaalista lämpenemisvaikutuksesta on 18 prosenttia, mikä on enemmän kuin liikenteen osuus maailmanlaajuisesti. FAOn laskelmien mukaan kotieläintuotanto aiheutti 9 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, 37 prosenttia metaanipäästöistä ja 65 prosenttia typpioksidin päästöistä. Lukujen täsmällisyydestä ei ole varmuutta. On kuitenkin selvää, että korvaamalla lihansyöntiä ainakin osittain kasvikunnan proteiinilla — tofulla, pavuilla, linsseillä ja pähkinöillä — voidaan kasvihuonekaasujen muodostumista vähentää merkittävästi. Suurimmalle osalle länsimaiden ihmistä tällainen muutos olisi myös terveellinen.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Irina K. miettii ympäristöystävällisempää tulevaisuutta: “Jos mietitään todella ekologista kulkuvälinettä, sen tulisi kulkea vähällä energialla, siitä ei saisi tulla kasvihuonepäästöjä, vaan sen päästöt pitäisi voida käyttää jatkossakin hyväksi, esim. energiana johonkin muuhun käyttöön. Lisäksi sen valmistuksessa ei saisi kulua juurikaan luonnonvaroja. Ja kun se on kulutettu loppuun, se pitäisi pystyä hyödyntämään kokonaan. Hmm. Mikähän olisi tälläinen kulkuväline? Olisiko hevonen. Valmistuksessa ei kulu ylimääräisiä luonnonvaroja, polttoaine on kasviperäinen, päästöt voidaan käyttää lannoitteena, ja lopulta se voidaan hyödyntää esim. vaatteisiin ja ruuaksi. Ei ehkä yhtä nopea ja mukava, kuin auto, mutta varmasti parempi vaihtoehto, kuin mopo.” (Mari Koo) 4 kommenttia.

»   Auto vie harmittavasti mennessään, toteaa Arkipäivän aktivisti: “Muuttaessani yhteen mieheni kanssa kaupan päälle tuli auto. Mielestäni pärjäisimme ilmankin, mutta toisaalta kun se menopeli on olemassa ja kun siitä kohtuullisesti kulujakin on, olisi tyhmää olla käyttämättä sitä. Kohtuukäyttö olisikin vielä jotenkin hyväksyttävissä, mutta kun autoilun vaivattomuuteen tottuu, se meinaa viedä mennessään. Entisenä vannoutuneena pyöräilijänä olen joutunut huomaamaan, kuinka itsekurini on lipsunut sateella, väsyneenä, kiireessä, kylmällä ilmalla, silloin kun ei haluttaisi pyöräillä hameessa tai ihan vain laiskuuttaan. Pitkillä matkoilla käyttäisin mieluiten junaa, mutta kun yksinkin autolla matkustaa halvemmalla, niin ei tunnu maailman pahimmalta synniltä autoilu.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   PA osti pienen lasipullollisen Cokista ja vertaa hintaa bensaan: “Ilokseni hintakaan ei ollut kauhea: pullo maksoi vähän yli euron. Litrahinta oli sama kuin puolentoista litran hengettömässä muovipullossa. [- - - ] Niin, mietin, se tuntuu halvalta, vaikka vastaavankokoinen olutpullo maksaa alkoholiverosta huolimatta vähemmän. Ja hinnan voi olettaa vielä nousevan, jos virvoitusjuomille kaavailtu vero toteutetaan. Ja mietin, että litrahintaa juomalle kertyy yli kolme euroa. Puolet kalliiksi mainitun bensan hinnasta. Maustetulle vedelle, joka tuodaan jostain läheltä. Kun muistelee, kuinka suuri osa bensan hinnasta on veroa ja miettii millainen työ sitä on pumpata, jalostaa ja rahdata, niin kyllä öljyä on yhä varaa myydä uskomattoman halvalla.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   VR:n lipunoston hankaluus netissä ovat yksi pitkään puhuttaneista aiheista. Vierityspalkin Perttu ihmettelee,VR miksei nettisivuston uudistuksen yhteydessä ole parannettu käyttäjäkokemusta: “Hämmentävintä palvelussa on, että sivusto muistuttaa ulkoasultaan enemmän Netanttilan etusivua kuin nopeata palvelukanavaa jonka suunnittelussa käyttäjien todelliset käyttötilanteet olisi huomioitu. Kuinka moni menee leppoisasti VR.fi –sivustolle suunnittelemaan kesälomareissuaan ja haluaa nähdä flash-animaatioita ja yllättäviä tarjouksia? Ehkä joku täti meneekin, mutta kyllä web-analytiikan ohjaamalle palvelusuunnittelulle olisi VR.fi:ssä varmasti tarvetta. Myös lippujen verkkokauppa tuntuu jääneen 90-luvulle ja kaipaisi radikaalia käyttöliittymän ja toiminnallisuuden uudelleensuunnittelua. Vai kuinka nykyaikaista on tarkistaa valittujen paikkojen saatavuus vasta maksuvaiheessa? VR:n verkkokaupassa voi tehdä kaikenlaisia valintoja, mutta valittujen paikkojen ja toivomuksien toteutuminen kerrotaan vasta maksuvaiheessa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Seurue lähti Haagasta bussilla keskustaan viikonloppuiltana. Valitettavasti yksi seurueen jäsenistä tunsi suurta matkapahoinvointia ja oksensi ennen Elielinaukiota linja-auton etuosaan. Bussikuskin käytös tilanteessa tuntuu käsittämättömältä: “Ystävämme pyysi heti anteeksi, sanoi että kauhean noloa ja mitä voin tehdä. Bussikuski sanoi käsi suun ja nenän edessä että siivoa, eihän hän voi ottaa matkustajia tähän bussiin. Ystävämme sanoi että joo, siivoaisin, mutta millä. Kuski: “No onhan sulla toi rotsi.” Kuski ei suostunut avaamaan ovia, mikä oli käytännössä ehkä ihan hyvä juttu, sillä loppuporukallamme oli tapahtuneesta vähän turhan kiihtyneitä mielipiteitä, mutta noin periaatteessa hän piti ystäväämme vangittuna bussissa noin varttitunnin. Tässä vaiheessa ystävä soitti hätäkeskukseen, pyysi yhdistämään poliisille ja kysyi, että mitähän tässä tilanteessa pitäisi tehdä. Poliisi sanoi että pitää sopia kuskin kanssa. Kuskikin soitteli johonkin infolinjalle, mutta ei vissiin saanut vastausta. Siinä sitten ihmeteltiin. Lopulta kuski antoi yhden nenäliinan, että siivoa tuolla. Ystävämme alkoi siivota melko huomattavan suurta oksennusta lattialta nenäliinalla. Tässä vaiheessa ovet oli pakko avata, koska mihinkäs muuallekaan sitä kamaa siitä työntäisi kuin ulos. Kun nenäliina oli loppuunkulutettu, tämä täysin asiallisesti käyttäytynyt pahoinvoiva kahden lapsen äiti siivosi loput oksennukset paljaalla kädellä bussin lattialta.” (Mari Koo, kiitos Sallalle vinkistä) 3 kommenttia.

»   Mymskä kiittelee Helsingin joukkoliikennettä: “Lisäksi olen ihan rakastunut Helsingin joukkoliikenteeseen, joka siis oikeasti toimii. Jos joku viitsii siitä valittaa (kuten minä ennen), niin muuttakoon edes vuodeksi paikkaan, jossa ei ymmärretä koko käsitettä julkinen joukkoliikenne (niin kuin minä tein). Ero on hämmästyttävä. Ja nyt minulla on stadilaisen matkakortti, jolla kelpaa hurruutella ympäri kaupunkia paikasta toiseen, halpaakin se on. Ihan oikeasti, olen tehnyt vertailun. Ihan siitä riemusta ajelin metrolla tänään pari pysäkinväliä vaikka ihan yhtä hyvin olisin voinut kävelläkin.” (Mari Koo) 4 kommenttia.

»   Kasablogin Jussi analysoi automainontaa: “Näin eilen töllöttimestä automainoksen ja tajusin, että vaikka vuodet vierivät ja automainoksissakin on jo variaatiota, niiden rakkain kuva on ja pysyy: yksilö istuu autossaan ja kiitää tiellä, jolla ei aja kukaan muu. Tämä liikennetön tie – siis lukuun ottamatta valtiasta, jolle se on rakennettu – kulkee halki kauniin maiseman, turmeltumattoman luonnon. No, onhan siinä kylläkin tie, mutta puhtaana, lähes käsitteelliseksi ohentuneena, pelkkänä raiteena yksilön elämysten kameravaunulle sekin tuntuu kuuluvan luontoon. Minne auto ajaa? Kyllä sinä tiedät. Se ajaa kohti vapaasti valitsemaasi päämäärää. Sinun kulkupelilläsi, sinun tielläsi, sinun maailmassasi.” (Mari Koo) 4 kommenttia.

»   Annukka vertaa Kaventajissa kaupunki- ja maaseutuasumisen ekologisuutta: “Haluan sanoa tämän selvästi: olen vakaasti sitä mieltä, että sekä maalla että kaupungissa voi asua sekä ekologisesti että epäekologisesti. Yhtä varma olen siitä, että pääni räjähtää, jos mielipiteitäni ja ekologista jalanjälkeäni jatkuvasti kyseenalaistetaan sen takia, että asun kaupungissa. [- - -] 2000-luvun maaseudulla ei myöskään asuta missään piilopirteissä ja ajeta hevosvankkuireilla. Suomen maakuntien päästöseurannassa on itse asiassa havaittu, että harvaan asutun Lapin asukkaat aiheuttavat eniten kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohden, kun taas tiiviimmin asuvat uusmaalaiset aiheuttavat niitä vähiten. Päästöseuranta kattaa kuluttajien sähkönkulutuksen, lämmityksen ja tieliikenteen, ja merkittävin ero eri maakuntien päästöjen välillä aiheutuu tieliikenteestä. Eräässä norjalaistutkimuksessa todettiin taas, että urbaanit rakenteet pienentävät ekologista jalanjälkeä monilla tavoin: tiivis asuminen vähentää liikkumisen ja energian tarvetta mutta leikkaa samalla myös muuta asumiseen liittyvää kulutusta.” (Mari Koo) 4 kommenttia.

»   Kartanon Matti oli auton varaosaostoksilla: “Ensimmäisenä vierailin AD VaraosaMaailma -liikkeessä Tampereella, josta kyseisen osan hinnaksi arvottiin huikeat 302 euroa. Tyrmistyneenä siirryin tiedustelemaan osan hintaa Pirkkalassa sijaitsevasta South West Tradesta, joka on keskittynyt vain amerikkalaisvalmisteisten autojen osamyyntiin. Hinta putosi jo noin 200 euroon, mutta en vieläkään ollut aivan vakuuttunut hintatason oikeellisuudesta. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin South Westin loistavalle myyjälle, joka ei ylenkatsonut tarvettani ja kerrottuani mihin hintaan olin nähnyt kyseisen osan osana isompaa varaosapakettia eBayssa, myyjä jopa kannusti ostamaan tarvitsemani osan verkosta. Sainpa neuvoja vielä tulli- ja arvonlisäveroasioihin tilaamisen suhteen. Vaikka South West ei tällä kertaa minusta ostajaa saanutkaan, olen takuuvarmasti palaamassa tulevien osatarpeiden kanssa näin hyvää palvelua tarjoavaan liikkeeseen. Muidenkin yritysten tulisi muistaa, että tyhjin käsin, mutta tyytyväisenä poistunut kävijä palaa tylyä kohtelua saanutta helpommin myöhemmin takaisin varmemmissa ostoaikeissa. [- - - ] Yhdysvaltalaiselta Best Suspensionilta tilaamani osa maksoi rahteineen, tullauksineen ja veroineen noin 350 euroa. Mukana paketissa tosin oli alatukivarren ja pallonivelen lisäksi yläpallonivel, raidetangon sisempi ja ulompi pää sekä kallistuksenvakaajan tukitanko. Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä paketti sisälsi nämä osat molemmille puolille autoa. Hintaeroa AD:n tarjoamaan yhteen ainoaan osaan kertyi siis vain noin 50 euroa, mutta nyt minulla on varaosia vuosiksi eteenpäin.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

Kulutusjuhla ry haluaa selkeyden poliisin toimintaan parkkipaikkapiknikillä

keskiviikko 12. elokuuta 2009 klo 6.00 kirjoittajana Mari Koo

Päivitys: lisätty linkki Hesarin juttuun.

Kulutusjuhla ry:n hallitus päätti eilisessä kokouksessaan tehdä kantelun poliisin toiminnasta lauantaisella parkkipaikkapiknikillä. Kantelua ehdotti komisario Juha Hietala maanantaina, kun soitin poliisille tiedustellakseen lakipykälistä ja niiden tulkinnasta kohdallamme.

Kantelulla toivotaan saatavan selvyys siihen, miten sekä poliisi, yksittäiset ihmiset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia vastaavissa tilanteissa ja polkupyörien parkkeeramisessa. Kantelulla halutaan myös selvittää, miten kansalaiset saavat käyttää julkista, yhteistä kaupunkitilaa.

On ymmärrettävää, jos tämä kantelu tuntuu monista turhalta ja massiiviselta ratkaisulta. Mutta koemme, että selvitystyö on tarpeellinen, jotta vastaavilta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Kantelu oli siis poliisin ehdotus perusteluiden selvittämiseksi eli sinällään osa poliisin normaalia toimintaa. (“Oikeudelliselta luonteeltaan kantelu on valvontaviranomaiselle tehty ilmoitus epäillystä poliisin virheellisestä virkatoimesta tai virkatoimen laiminlyönnistä.”)

Palveluiden äärelle vaivatta myös ilman omaa autoa

Parkkipaikkapiknikin alkuperäinen ajatus oli herättää keskustelua palveluiden saatavuudesta.  Yhteiskunnassa tehdyt ratkaisut vaikuttavat kuluttajien toimintaan, ja tukemalla julkista ja kevyttä liikennettä tarjotaan myös hyvät mahdollisuudet siihen, että palvelut ovat kansalaisten ja kuluttajien saatavilla. Samalla se on ekologisempaa kuin yksityisautoilun tukeminen.

Ennen piknikin järjestämistä Kulutusjuhla ry:n hallitus ei osannut kuvitella, että piknik olisi laiton, koska parkkimaksu haluttiin maksaa ja käyttäytyä kaikin puolin asiallisesti. Piknikiä ei tietenkään olisi järjestetty, jos sen olisi epäilty rikkovan lakia.

Soitin poliisin lupapalveluihin 31. heinäkuuta varmistaakseni, ettei pienimuotoisella parkkipaikkapiknikillä tarvita lupaa yleisötilaisuudelle. Kyseisen puhelinkeskustelun jälkeen oletin toiminnan olevan sopivaa ilman sen ihmeempää lisäselvitystä. Kyseinen virkailija ei myöskään sanonut mitään sellaista, jonka mukaan parkkipaikalla piknikin järjestäminen olisi lain rikkomista.

Oli siis syytä uskoa, että piknik parkkipaikalla ei vaadi toimenpiteitä sen enempää kuin piknik puistossakaan.

Pikinikillä istuimme rauhassa ja hyväntuulisesti. Myös ohikulkeneet ihmiset näyttivät suhtautuvan pääsääntöisesti lähinnä ihmetellen, huvittuneesti tai kannustavasti.

Onko oikeus parkkeerata pyörät?

Päivän Hesarissa on piknikin perusteella tehty pieni Miksi-juttu. Siinä komisario Juha Hietala toteaa, että partio ei olisi todennäköisesti puuttunut tilanteeseen, jos parkkiruudussa olisi ollut vain polkupyörät (vaikka myös Hietalan tulkinnan mukana paikat on tarkoitettu vain autoille).

“Epäilen, ettei olisi puuttunut muutenkaan, ellei joku kansalainen olisi ilmoittanut, että parkkipaikat ovat täynnä polkupyöriä ja piknikväkeä”, Hietala sanoo.

(Jos nyt jotakuta kiinnostaa, niin kukaan Kulutusjuhlan hallituksesta ei ollut Hesariin yhteydessä aiheen vuoksi. Toimittaja Vesa Mäkinen soitti eilen minulle ja pyysi valokuvaa. Jutussa ei myöskään mainita Kulutusjuhlaa, vaan puhutaan “joukosta nuoria aikuisia”: nuoruus on tietysti suhteellista,  keski-ikämme oli varmaan kolmenkympin tienoilla, iät n. 25-50 -vuotta).

20090808_4513Poliisipartion saapuessa paikalle meitä oli yhdeksän henkeä ja neljä polkupyörää. Poliisi ilmoitti ensin, ettei meillä ole tähän lupaa. Sanoin, että ei ole, koska sain tietoa, jonka mukaan oletin sen tarpeettomaksi. Poliisi totesi minun saaneen väärää tietoa ja kehotti meitä siirtymään jatkamaan piknikiä esimerkiksi puistoon (eli jos piknik olisi tulkittu yleiseksi, ilmoitusta vaativaksi kokoukseksi, niin ei meillä olisi ollut lupaa puistossakaan olemiseen, jonne partio kehotti meidät jatkamaan toimintaamme).

Lakiperustelut eivät olleet selviä

Halusimme kuulla perustelut siirtämisellemme. Tämän jälkeen poliisi sanoi, että istumme ajoradalla ja se on kiellettyä. Istuimme kuitenkin pysäköintiruudussa ja lain mukaan pysäköintimerkeillä ”osoitetaan ajoradan ulkopuolella olevaa tai ajoradasta tiemerkinnöin erotettua aluetta” eli tältä osin poliisi antoi meille virheellistä tietoa.

Kävimme keskustelun siitä, että meillä on ajoneuvomme eli polkupyörät parkkeerattu (parkkaiaikaa oli lipukkeen mukaan n. 0,5 tuntia jäljellä). Poliisien näkemyksen mukaan vain moottoriajoneuvo olisi oikeuttanut pysäköintiin ja sen myötä paikalla olemiseen.

Määräysmerkkejä koskeva asetus tieliikennelainsäädännössä toteaa pysäköintimerkin kohdalta, että se osoittaa ajoneuvojen pysäköintitilaa ja pysäköintiä koskevat rajoitukset on ilmaistava lisäkilvellä. Ajoneuvojen (ml. polkupyörät) pysäköintiä ei oltu kyseisellä paikalla rajoitettu lisäkilvin, ja olimme makseneet paikoitusalueen mukaisen pysäköintimaksun.

Poistimme siis itsemme ja pyörämme paikalta, kun poliisi sitä halusi. Samalla annettiin ymmärtää, että jos emme näin toimi, niin jollain tasolla vastustamme virkavaltaa.

Jälkiviisas on helppo olla ja löytää lakikohtia, joiden mukaan parkkipaikkapiknik on vähintäänkin lain harmaalla rajalla. Eivätkä kaikki pyörätkään olleet tapahtumahetkellä tarkalleen maksetun parkkiruudun sisällä.

Mutta myös poliisilla pitää olla pitävät perustelut siihen, kun he siirtävät ihmisiä ja polkupyöriä lakipykäliin vedoten paikasta toiseen, ja heitä voi kuitenkin pitää myös lainsäädännössä maallikkoa tietäväisempänä.

Hesarin jutun lopuksi komisario Juha Hietala sanoo:

“Mielestäni tämä antaa aihetta syvällisempään pohdintaan kevyen liikenteen politiikasta täällä Helsingissä. Polkupyörille pitäisi varata enemmän liikkumatilaa ja parkkipaikkoja.”

Omasta puolestani toivon, että tapahtunut herättelee myös lisää keskustelua mainitusta palveluiden saatavuudesta ja esimerkiksi siitä, kuinka yksityisautoilun tukeminen tukee samalla mm. tietyntyyppistä asuntopolitiikkaa ja kuluttajuutta.

Aiheesta on käyty vilkas keskustelu viime päivinä blogitekstin kommenttiosastolla ja Qaikussa, kiitos osallistuneille ja näkemyksensä jakaneille! Lisäksi Noora julkaisi tekstin ja kuvia piknikistä omassa blogissaan.

Mahdollisiin lisäkysymyksiin vastaan mielelläni (mari.koistinen(_at_)gmail.com, puh. 050-5526 577).

Kuva: Pekka Nikrus

»   Teppo kirjoittaa yksityisautoilusta ja kaupungeista: “Mitä enemmän autoja on, sitä leveämmäksi kadut parkkipaikkoineen pitää rakentaa ja sitä harvemmaksi kaupunkirakenne muodostuu. Ja mitä väljempää kaupunkirakennetta tehdään, sitä enemmän ihmiset kokevat tarvetta autoilulle. Autoille joudutaan uhraamaan puistoja, urheilukenttiä ja pientalotontteja. Miettikää nyt vaikka, että kuinka monta omakotitaloa saisi rakennettua Mannerheimintien henkilöautokaistoille ja tienvarsiparkkiruuduille. [- - -] Helsingissä sähköautot olisivat ratkaisu vain, jos ne saataisiin pienennettyä polkupyörän tai mopon koko- ja painoluokkaan. Pienet sähköautot eivät veisi tilaa, ja koska ne olisivat kevyitä, renkaiden humina ja kadusta nouseva hiukkasryönäkin pysyisivät nykyiseen verrattuna kurissa. Mutta se ei varmaan enää tuntuisi autoilulta. Autoilussahan lopulta parasta on juuri se, että se tuntuu hyvältä; vahvalta, vapaalta ja mukavalta. (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Norppa ilahtui: “Tänään kävi onneksi niin että Linnanmäen pysäköintiautomaatilla sai ajatella että “näinhän tän juuri pitäisikin toimia.” Pysäköinnin nimittäin pystyy Lintsillä maksamaan puhelimella. Soitto tiettyyn numeroon, riippuen siitä kuinka pitkän ajan haluaa, ja lappu pompahtaa masiinasta. Eihän kenelläkään koskaan ole kolikoita mukana, tai jos on niin ei tarpeeksi, ja osa niistä ei edes käy, joten usein on saanut miettiä että miksei tätäkin voi maksaa tekstiviestillä tai puhelimella. Loistava homma.” (Mari Koo) 4 kommenttia.

»   Takussa-blogissa kehutaan: “Karkkilan Autohuolto on sekä ripeä, edullinen että ystävällinen. Korjautin jokin aikaa sitten pikkuautomme renkaan, jossa oli naula. Kumi oli paikattu vartissa, hinta 12€. Tänään käytin isomman automme öljyn- ja öljynsuodattimen vaihdossa. Autoa jättäessäni korjaaja sanoi, että tunnin päästä valmis. Hakiessani kaaraa takaisin hän pahoitteli, että puhelimessaan antama hinta-arvio (varasin ajan maanantaina ja hän muisti vielä senkin) 70€ ylittyi seitsemällä eurolla, koska uudehkon automme pohjapanssarin purkaminen oli oma lukunsa. Mieheni mukaan pohjapanssarin purkaminen on vittumainen homma, joten 77€ nopeasti tehdystä likaisesta ja raskaasta työstä ei ollut todellakaan liikaa. Käyn toistekin!” (Mari Koo) Ei kommentteja.

« vanhemmat kirjoitukset