Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Matkailu' merkittyjä kirjoituksia

»   Kannattaako ostaa lentomatka Stockmannin Hulluilta päiviltä vai ei? Poptravelin vertailun mukaan kannattavia kohteita voivat olla esim. Malaga ja Antalya sekä Japani. Sen sijaan mm. Münchenin tai Berliinin lentojen vuoksi ei kannata Stockalla jonottaa. (Mari Koo) 4 kommenttia.

»   Ässän mielestä matkustaminen on mennyt vaikeaksi: ”Matkojen varaaminen on melkein yhtä työlästä kuin valokuvakirjojen tekeminen, sillä niihin molempiin saa tuhrautumaan tunteja, päiviä tai viikkoja aikaa. Ennen vanhaan hypättiin Hassen siivelle tai homman hoiti Aurinkomatkat, eikä hotellivaihtoehtoja ollut kuin muutama. Lentokone vei, bussi kuljetti ja opas tiputti oikeassa paikassa pois. Sitten tervetuliaisdrinkki käteen, bermudat jalkaan ja uima-altaalle, päiväretkelle ja paikalliseen kyläiltaan zorbasta tanssimaan. Kaupunkikohteita oli ennen muinoin pakettimatkana tarjolla vähemmän, mutta muistan minä niitäkin R-kioskilta hakemistani, painetuista oppaista ihastelleeni. Kaupunkilomien suosio onkin tämän vuosituhannen ja -kymmenen erityispiirre, sillä reittilentojen halpeneminen ja ihmisten omatoimisuus Internetin myötä ovat muuttaneet matkailualaa suuresti. Töitä omatoimisuus sananmukaisesti teettää. Ensin etsitään loma-aika, sitten verrataan kohteita ja hintoja. Markkinointi on usein harhaanjohtavaa: halpalentoyhtiöiden suurella huutama alk. 39 euroa saattaa tarkoittaakin loppupeleissä jotain ihan muuta kuin edullista pistäytymistä Pariisissa.” (Mari Koo, kiitos linkista Kaisa K:lle!) Ei kommentteja.

”Mieheni ostaa liian impulsiivisesti” ja muita tuloksia yhdysvaltalaisten ruokaostoskyselystä

lauantai 17. elokuuta 2013 klo 15.27 kirjoittajana Mari Koo

Amerikkalaisten päivittäistavaroiden ostoskäyttäytymistä selvittänyt kysely paljasti mm. seuraavaa:

– 63 prosenttia on ostanut sellaista, jota ei tarvitse, koska tuotteelle on ollut alennus
– 71 prosenttia heittää roskiin avaamattomia ruokapakkauksia
– 59 prosenttia ostaa isoja määriä, vaikka heillä ei ole säilytystilaa tuotteille

Lisäksi moitittavaa löytyy kumppaneiden ostokäyttäytymisestä. Monien miesten mielestä heidän puolisonsa käyttää liikaa rahaa. Naisten vastaava harmin aihe on se, että miehet ostelevat hetken mielijohteesta.

Yhdysvalloissa tietysti esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauskoot ovat erilaisia kuin täällä meillä. Tämän havaitsi Saija Piilaaksossa:

”Ymmärsin kyllä isojen säilytystilojen, uunin, mikron ja jääkaapin tarpeen kun kävin vastapäisessä lähikaupassa. Pienin maitopurkki oli vajaat 2 litraa ja pienin kananmunakenno 12 kpl… Hedelmä- ja salaattiosasto on kuitenkin miellyttävän laaja sekä edullinen, joten eiköhän tässä selvitä ilman valtaisaa painonnousua.”

TallinkSiljalla autolla pääsee pyörää halvemmin

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013 klo 21.48 kirjoittajana Eko-Matti

Varasimme kaverieni kanssa neljälle hengelle lauttamatkan Turusta Tukholmaan ja viikkoa myöhemmin takaisin. Kesäretken kulkuneuvona meillä on neljä fillaria. Veljeni huomasi varauksen jälkeen, että halvemmaksi olisikin tullut mennä Tukholmaan autolla.

Menopaluu TallinkSiljalla sisältäen E-luokan hytin ja neljä polkupyörää maksoi varaushetkellä toukokuussa yhteensä 276 euroa. Menopaluu samoilla aluksilla yhden henkilöauton kanssa maksoi varaushetkellä 248 euroa, eli hintaeroa on 28 euroa auton hyväksi. Aktiivisesti pyörän päällä lomiani viettävänä olen tottunut maksamaan lisämaksua sen kuljettamisesta, mutta minun järkeeni ei oikein käy se, että yli 1000 kiloa painava auto on edullisempi kuljettaa kuin neljä polkupyörää. Niinpä lähetin asiasta palautetta TallinkSiljalle, josta tuli reilun viikon viiveellä vastaus:

Oli ikävä kuulla, että polkupyörien hinnoittelukäytäntömme on aiheuttanut teille mielipahaa.
Polkupyörämaksu on kaikilla laivoillamme ja reiteillämme kiinteä eli 10 €/polkupyörä, mutta henkilöautojen hinnat vaihtelevat laivan täyttöasteen mukaisesti.
Ympäristönsuojelun periaatteet ovat tärkeä osa yhtiömme ja koko konsernin strategiaa. Tästä johtuen yhtiössämme tehdään jatkuvaa kehitystyötä ympäristön hyväksi ja ympäristön suojelu otetaan huomioon niin toimintamallien kehittämisen kuin uuden teknologian hyödyntämisessä.

Eli perinteistä vihermuminaa. Pyysin asiaan lisäselvitystä mm. siitä voisimmeko varata autopaikan ja sijoittaa sille neljä polkupyörää. Vastausta ei ole kuulunut, mutta tiedän kyllä ettei se oli ”turvallisuussyistä” mahdollista. Mahdollista olisi sen sijaan tiputtaa pyörien hinta vaikkapa 3-5 euroon.
Vastaavaa hinnoittelurankaisua pyöräilijöille harjoittaa VR, jolla pyörän kuljettaminen maksaa matkan pituudesta riippumatta 9 euroa. Hinta on minusta ihan siedettävä välillä Tampere-Rovaniemi, mutta Tampere-Lempäälä -väliä en usko monen pyörää kuljettavan. Se on harmi, sillä Lempäälästä voisi helposti kuvitella ihmisen tulevan junalla fillarin kanssa kaupunkiin asioimaan.
Kiitokset pyörämatkatkailun edistämisestä menevät OnniBussille, jolla pyörän kuljettaminen on ilmaista sekä Linda Linelle, jossa pyörän kuljetus maksaa 4 € ja paikan saa varattua etukäteen. Linda Linella on myös selvemmät kanssamatkustajat kuin isommilla aluksilla, joten matkustusseura on miellyttävämpää. OnniBussin ongelmana on se, ettei paikkoja voi varata etukäteen, mutta kun varautuu irrottamaan renkaat fillarista, niin kyytiin pitäisi mahtua.

»   Anneli Tuominen-Halomo yritti varata lomamatkaa perheelleen netissä, mutta huonosti sujui: ”Suomi on palveluyhteiskunta, jossa asiakas palvelee itse itseään helposti ja kätevästi ja nopeasti netissä. Jos haluat puhua oikean asiakaspalvelijan kanssa, saat varautua odottelemaan puhelimessa kymmeniä minuutteja, ainakin. Jonotus on maksutonta. Niin varmaan, mutta entäs minun aikani, eikö se maksa mitään? [- – -] Haluavatko kaikki ihan oikeasti palvella itseään netissä? Itse teen niin paljon töitä tietokoneella, että en halua vapaa-aikana käyttää tietokonetta tuntikausia asioiden hoitamiseen ja palvelujen tilaamiseen. Jotta saa lomamatkan varattua netissä, sitä varten pitää ottaa viikon loma.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Janne Saarikon junamatka Vaasasta ei päässyt alkamaan veturin hajoamisen vuoksi. Tästä seurasi monta ongelmaa matkustajille. Saarikko jakaa VR:lle vinkit vastaisen varalle: ”Kun juna peruuntuu, henkilökunnan pitäisi aina ohjeistaa asiakkaita soittamaan suoraan asiakaspalveluun, jonka tehtävänä on selvittää ongelmat. Tänään konduktööri Vaasassa olisi voinut jakaa valmiin lapun kaikille matkustajille kello 16.45, jolloin jokaista oltaisiin voitu palvella puhelimitse ja jolloin suurimmalle osalle olisi varmasti voitu varmistaa mahdollisimman nopeasti soveltuvat jatkoyhteydet. Meidän osaltamme tämä hoitui oman kekseliäisyyden ansiosta kello 18.30, suurimmalla osalle ei luultavasti laisinkaan. Näin yksinkertainen toimenpide olisi säästänyt konduktöörit lukuisilta hämmästyneiltä kyselyiltä, asiakkaat hämmästymiseltä ja turhautumiselta ja VR:n taas pieneltä mainekolhaisulta. Homma ei ole laisinkaan vaikea, sillä lähes kaikki maailman lentoyhtiöt hoitavat asiat yleensä tällä tavalla. Miksi siis ei VR?” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kirsimaria oli ostanut junalipun makuuvaunuun. Vaikka lippu toista väitti, niin paikka olikin tavallisessa vaunussa: ”Jälkimmäinen konduktööri oli täydellisen mahtava ja tarjosi yöjunapaikan “tällä kertaa, kun toi sun lippu on noin outo ja siinä on jotain väärinkäsityksiä, ja joudut odottamaankin niin kauan. Mutta osta siihen paluulippuus se paikka etukäteen sitte.” Ihana ihminen! Pelkän makuupaikan ostaminen ei ole kovin kallista, joten en joudu konkurssiin vaikka joudunkin maksamaan paluumatkastani lisähintaa. Opin kuitenkin sen, ettei valtion rautatiefirman nettitarjouksiin voi luottaa – tai sitten pitää lukea ne tosi tosi tarkkaan. Tosin tässä tapauksessa mikään suurennuslasillakaan lukeminen ei olisi minua auttanut, kun lipussa kerran luki se makuuvaunu. En voi ymmärtää, mistä minun olisi pitänyt tietää, että se tarkoittaa istumapaikkaa. Samassa erittäin huonoa asiakaspalvelua osoittanessa lippusekasotkussa sain kuitenkin ihan parasta palvelua tuolta yön pelastaneelta konduktööriltä. Parasta VR:ssä onkin se, että vaikka systeemit ovat varsin usein ihan epäkelpoja, niin junahenkilökunta on jaksaa olla hyväntuulista, joustavaa ja asiakaslähtöistä.” (Mari Koo, kiitos Kaisalle linkistä!) Ei kommentteja.

»   Matti Lintulahti oli juonut Lontoon matkallaan maailman parasta kahvia Monmouth-kahvilassa: ”Monmouth paahtaa itse kahvipapunsa, joita se etsii kiertämällä maailman yksityisiä kahvinviljelijöitä ja kahviosuuskuntia. He maistelevat eri kahveja ja kahvilajikkeita, ja kun he löytävät juuri heidän makuhermojansa kutkuttavan kahvin, he tuovat sen Lontooseen asiakkailleen. He eivät sekoita kahvilajeja keskenään vaan tuovat parhaiden single-malt viskien tapaan single-estate kahvit markkinoille. Monmouth tietää kahvinsa alkuperän tarkkaan. Mistä kahvi tulee, kuka sen viljelee, kuka poimii ja kuka kahvipavut pesee ja kuivattaa. Monmouth tietää myymistään kahveista kaiken ja myös kertoo sen kahviloissa jaettavana olevissa uutiskirjeissään. Esimerkiksi El Salvadorista Monmouth on löytänyt perheviljelmältä loistavan kahvilajikkeen, jota viljelevät jo kolmannessa sukupolvessa José Guillermo Alvazer Prunera ja Maria Alvarez De Murray.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

»   Niko Lipsanen jakaa neuvoja Tallinnan joukkoliikenteen käyttöön: ”Kuljettajalta voi edelleen ostaa vaihdottoman kertalipun, mutta sellainen maksaa 1,60 euroa. Varaa tällöin pientä rahaa, mieluummin tasaraha, valmiiksi, ja mene sisään etuovesta. Matkakortti maksaa kaksi euroa, ja sille ladatulla arvolla maksettaessa lippu maksaa 1,10 euroa. Matkakortilla ostettaessa lipun hintaan sisältyy myös tunnin vaihto. Matkakortin kanssa liikennevälineisiin (bussi, johdinauto tai raitiovaunu) voi mennä sisään mistä ovesta tahansa. Yksi Tallinnan matkakortin hienouksista on, että sillä maksaessa ei tarvitse miettiä, tarvitsisiko päivälipun (24h) vai pärjääkö tunnin lipuilla. Jos ostaa päivän aikana tarpeeksi monta tuntilippua, niin lipputyyppi muuttuu automaattisesti päivälipuksi.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

Kulutusvuosi 2012: Joukkoliikenteeseen syntyi kilpailua ja pyöräily kiinnosti

sunnuntai 6. tammikuuta 2013 klo 11.24 kirjoittajana Mari Koo

Linja-automatkailuu halpaliput tuonut Onnibus liikennöi jo monilla reiteillä. Onnibus on saanut vanhat linja-autoyhtiöt älähtämään, mutta myös reagoimaan ja esimerkiksi tarjoamaan kuluttajille tarjousmatkoja.

Myös VR:n kanta-asiakasohjelma Veturi on tuonut edullisempia junalippuja.

Lentomatkoille saa edelleen halpoja lippuja.
Tosin vuoden 2012 aikana moni lentoyhtiä teki konkurssin ja kuluttajat joutuivat ihmettelemään, saavatko jo ostetuista matkoista rahat takaisin. Muistutuksena siis se, että parhaassa asemassa konkurssitilanteessa ovat ne kuluttajat, jotka ovat tehneet ostoksensa luottokortilla. He saavat palautuksen suoraan luottokorttiyhtiöltä.

Pyöräily näkyi vahvasti ainakin Helsingissä. Baana avautui ja pyöräilystä puhuttiin paljon. Omiin silmiini myös näytti siltä, että kesällä fillaroitiin enemmän kuin ennen, ja pyörien ja pyöräilevien joukko ulottui pikkulapsista vanhuksiin. Esimerkiksi tavarapyöriä näki jo päivittäin, samoin aiemmin Sveitsissä ihailemani lasten ensipyörät ilman polkimia ovat tavallisia nyt myös Helsingissä.

Omalla kohdallani:

Onnibussilla tai muillakaan kaukoliikenteen busseilla en matkustanut vapaa-ajallani. Jonkun työreissun ajelin linja-autolla.

Sen sijaan vapaa-ajan junamatkoja kertyi vuonna 2012 aiempaa enemmän. Tähän oli syynä lapsen saaminen, jonka vuoksi loppuvuodesta reissasin junassa vauvan kanssa sukuloimaan monta kertaa.

Veturi-järjestelmän tarjoukset tulivat siis tutuiksi: kun meno-paluun hinta Helsingin ja Joensuun välille on tarjouksen ansiosta noin viisikymppiä, niin matkustamisen rahallinen kynnys mataloituu. Halvimmillaan yhdensuuntaisen matkan kyseiselle välille sain 10 eurolla.

Yhtään vapaa-ajan lentomatkaa en tehnyt (työn vuoksi lensin kerran Riikaan ja takaisin). Vuoden ainoa lomamatka ulkomaille suuntautui Tallinnaan.

Pyöräilin aiempaa vähemmän, koska lapsi syntyi heinäkuussa, eikä meillä ole pikkuvauvan kuljettamiseen sopivaa tavarapyörää. Työmatkanikin oli niin lyhyt, että sen taittoi kävellen alle 10 minuutissa. Tästä johtuen fillari ei käynyt edes kunnon huollossa, kuten normaalisti, mutta nyt se pitäisi viedä perushuoltoon ennen kevään tuloa.

»   Sanni reissaa ja kertoo matkabudjetistaan: ”Matkan alussa kaavailin, että viikkobudjettini voisi olla 200 euron luokkaa. Tässä vaiheessa kuvittelin löytäväni Couchsurfing-isäntiä melkein joka kohteestani. Mutta niinhän ei sitten ollutkaan, ja jouduin pian muuttamaan budjettini realistisemmaksi. Santorinilta saakka viikkobudjettini on ollut 300 euroa, ja se on toiminut hyvin. Vain yhdellä viikolla jäin budjetista jälkeen ja jouduin kiristämään kukkaronnyörejä. Nostan 600 euroa käteistä joka toinen viikko. En halua maksaa luottokortilla mitään mikä ei ole pakollista, jotta pysyn paremmin viivalla siitä paljonko olen kuluttanut eikä tili tyhjene huomaamatta. Maksan luottokortilla vain netissä varatut lennot. [ – -] 300 euron viikkobudjetti Euroopassa on toiminut minulla loistavasti. Aasiassa varmasti pärjäisi jopa puolet vähemmällä. Oikeastaan olisin voinut nipistää budjettia vielä jonkun verran tiukemmallekin syömällä vähemmän ravintoloissa, mutta koska ruokaelämykset ovat minulle tärkeitä niin en ole halunnut tinkiä siitä ihan joka päivä.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

Airbnb mahdollistaa matkaajalle kohtuuhintaisen majoituksen

perjantai 28. syyskuuta 2012 klo 14.50 kirjoittajana Mari Koo

Puolisoni käväisi yhden viikonlopun Münchenissa. Edulliset hotellit olivat täynnä, joten mies päätyi varaamaan majoituksen Airbnb-nettipalvelun kautta.

Airbnb:n ideana on se, että yksityishenkilöt voivat vuokrata asuntoja toisilleen lyhyemmiksi tai pidemmiksi ajoiksi. Palvelu mahdollistaa luotettavan vuokraamisen nettiä hyödyntäen.

Mieheni varasi halaumaltaan alueelta yhden huoneen alle 50 e/yö. Viestit hänen ja asunnon omistajan välillä viuhuivat niin tekstiviestillä kuin sähköpostitse. Asunnon omistaja ilmoitti olevansa kyseisenä viikonloppuna poissa kodistaan, joten mieheni sai siis olla pari yötä asunnossa aivan yksin.

Kaikki toimi mainiosti, ja mieheni oli todella tyytyväinen. Tämän perusteella uskon, että perheemme käyttää myös jatkossa Airbnb:tä.

Myös Maiskis piti Airbnb:stä:

”Sivuston käyttö oli todella helppoa ja varmasti kuka tahansa osaa varata sieltä yöpaikan. Selaus, profiilin luominen ja vuokraajien kanssa viestittely oli vaivatonta ja muut vuokraajat olivat myös kommentoineet vuokraamiaan huoneita. Maksu hoidettiin joko luottokortilla tai Paypalin kautta. Yöpymisen jälkeen vuokraaja tietenkin sitoutuu antamaan palautetta huoneistosta ja myös vieras itse saa palautteen. Eli toimitaan melkolailla huutonet-pohjalta.”

»   Tarkan markan blogissa Markus kirjoittaa Finnairin kanta-asiakasjärjestelmästä ja Finnairin asiakaspalvelusta. Kehuja tipahtelee, mutta kehitettävääkin riittää: ”Pisteet vanhenevat kohtuullisen nopeasti, joten suosittelenkin kaikille, että: 1. Selvität, että paljonko sinulla on Plus-pisteitä 2. Ilmoitat aina onerworld-alliansin lentoja varatessasi Plus-korttisi numeron 3. Käyt katsomassa Finnairin sivuilta, että mihin voisit pisteitäsi käyttää Pidän itse Finnairilla lentämisestä todella paljon vaikka Finnairilla onkin ollut viimeisen parin vuoden aikana kaikenlaisia ongelmia. Olen myös itse saanut huomata, että Finnairilla on säästetty asiakaspalvelusta.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Niko Lipsanen testasi Onnibussin matkat Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Vaikka hän löysi palvelusta parannettavaa, niin kokemukset painuivat silti selvästi plussalle: ”Kaiken kaikkiaan olen kyyteihin ja Onnibussiin ylipäänsä varsin tyytyväinen. Hinnat ovat halpoja, bussit uusia ja siistejä ja näyttivät pysyvän aikataulussa. Turussa kuljettaja osasi myös neuvoa, millä pysäkillä minun kannatti jäädä pois. Olisi varmaan osannut Hervannassakin, mutta kun en kysynyt, niin jäin yhtä pysäkkiä turhan aikaisin. Turkuun menosta maksoin kolme euroa ja paluusta 5,90 e, Tampereelle samat hinnat päinvastoin. Ensi viikolla lähden Turkuun uudestaan, tällä kertaa Marin kanssa. Menolippumme maksoivat 5,90 ja 6,90 euroa (paluu eri reittiä).” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogissa Gissler kirjoittaa halpalentoyhtiöiden työntekijöiden asemasta: ”Työntekijöillä ei ole yleissitovaa työsopimusta missään maassa. Kolmen päivän poissaolon jälkeen Ryanairin työntekijä voidaan irtisanoa. Toisin kuin esimerkiksi toisella halpalentoyhtiöllä Norwegianilla, työntekijöiden on maksettava oma koulutuksensa ja virkapukunsa, joiden kustannukset ovat noin 3 400–5 700 euroa. Entä sitten palkkaus? Yhtiöiden palkkausta on vaikea verrata, mutta Dagens Nyheter oli kaivanut seuraavat luvut. Verojen jälkeen Ryanairin matkustamohenkilöstön palkka on euroina laskettuna noin 1 150–1 450 euroa kuukaudessa ja tämän päälle saa myynnistä bonukset. Norweigianilla palkka on noin 1 480–1 880 euroa ja 8 euroa lentotuntia kohti. Suurin skandinaavinen lentoyhtiö SAS puolestaan maksaa matkustamon henkilökunnalle peruspalkkaa 1 530–2 490 euroa ja sen päälle vielä noin 8 prosentin lisät. Varsin railakkaat erot! Ei ihme, että Ryanairin matkustamohenkilökunnan keskimääräinen työssäoloaika on yksi vuosi. Yritys nimittäin suosii nuoria, kouluttamattomia työtekijöitä, joille ei tarvitse maksaa liian korkeaa palkkaa. Ehkä näitäkin seikkoja kannattaa miettiä, kun seuraavaksi ihastelette muutaman kympin hintaista Euroopan lentomatkaanne?” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogissa toivotaan VR:n muuttavan hinnoittelun aidosti joustavaksi: ”Lipun olisi voinut tietysti ostaa myös junassa, mutta siitä rangaistaan viidellä eurolla. Tällainen hintapolitiikka ei suosi junamatkustamista. Ainakin lyhyillä matkoilla junaan pitäisi voida hypätä joustavasti, eikä siitä pitäisi ainakaan lisähinnoin rangaista, etenkin jos lippu on jo ostettuna. [- – -] Toivottavasti joustavat liput saadaan oikeasti joustaviksi pikaisesti. Sarjaliput ovat nimittäin nykyisin ainoat mahdolliset joustavat liput. Niitä tosin pitää ostaa kymmenen kappaletta, ja ne ovat voimassa vain kuusi kuukautta. Vähemmän soveltuva vaihtoehto vähän matkustaville.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Kaikenhuippu-blogi patistaa luopumaan kaukolennoista: ”Aivan ylivoimaisesti helpoin, nopein ja halvin tapa pienentää kasvihuonepäästöjä monelle meistä suomalaisista on lopettaa kaukolentomatkailu kokonaan. Ei siihen sen kummempia selityksiä tarvitse. Lentomatkailu ei sinällään ole paljon henkilöautoilua pahempaa per kilometri, joskin paljon riippuu montako ihmistä on auton kyydissä (1). Autossa on yleensä noin 2 henkilöä, joskin työmatkat ovat keskimäärin pahimpia (2). Lentokoneella kuljetut kilometrit kuitenkin nousevat yhdellä kaukomatkalla äkkiä vastaamaan vuoden henkilöautoilua kotimaassa, per nokka. Yhdellä viikon reissulla saa siis helposti tuplattua liikkumisensa hiilijalanjäljen! Ajattele miten turhaa on sen jälkeen spekuloida vähän vähäpäästöisemmän auton perään, tarkkailla oman ajotavan taloudellisuutta, tai miettiä voisiko aamupalaleivän päälle laittaa juustoa, tai vaihtaa johonkin energiansäästölampun. Voikohan koko loppuelämän energiansäästölamppujen päästövähennykset tehdä tyhjäksi sopivalla kaukomatkalla? Tiedän että tämä on paskamaista, matkailu on kivaa ja se avartaa maailmankuvaa, auringossa on kiva ja tarpeellista käydä tankkaamassa d-vitamiinia ja niin edelleen. Mutta jos aiomme edes haaveilla jostain useiden kymmenien prosenttien päästövähennyksistä, niin lentoliikenteen nykylaajuudessaan on loputtava.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Scandic lähetti Janne Löytänälle asiakaskyselyn hotellivierailun jälkeen, mutta kyselyä ei oltu mietitty kovinkaan hyvin: ”1. Kysely on aivan liian pitkä. Väitän, että vain murto-osa asiakkaista jaksaa vastata kyselyn loppuun saakka. Kyselyn puolessa välissä kerrotaan: Kyselymme on pian lopussa. Jäljellä on enää muutama kysymys. Jäljellä on tässä kohtaa 15 kysymystä. 2. Kysely on laaditty Scandicin näkökulmasta – ei asiakkaan. Esimerkiksi siitä huolimatta, että sähköposti kyselystä oli suomeksi, ensimmäisellä sivulla pyydetään valitsemaan kieli. Lisäksi kysytään mm. miten tein varauksen sekä sukupuoleni. Kaikki nämä tiedot on jo Scandicilla. 3. Kyselyn viimeisellä sivulla vedetään lopullisesti matto asiakkaan jalkojen alta toteamalla: Hoteli ei voi ottaa sinuun yhteyttä. Scandic pyytää palautetta Jyväskylän hotellista, mutta hotelli ei voi ottaa minuun yhteyttä.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K:lle) Ei kommentteja.

»   Heikki Honkala testasi Pariisin kaupunkipyörät: ”On todella luksusta, että niissä on vaihteet – kolme kappaletta. Ne vieläpä toimivat, mikä johtuu varmaankin siitä, että niitä huolletaan. Pyörät näyttävät painavilta ja jopa kömpelöiltä, mutta silti niillä on hyvä ajaa. Rullaavat mukavasti ja tuntuvat vakailta. Otin automaatista lipun vuorokaudeksi ja se maksoi 1,70 €:a. Veloitusjärjestelmä toimii siten, että kyseisen vuorokauden aikana sain ajaa niin monta kertaa kuin halusin ja kerrallaan korkeintaan puoli tuntia ilman lisäveloitusta (alkaen yhdestä eurosta ). En oikein ymmärtänyt toimintaperiaatteita ja siksi visakortille karttui veloitusta huomattavasti enemmän (yli 30 €:a). Siitä olisin pystynyt niistämään ison osan.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Patzy on lähdössä pitkälle reissulle ja hankki mm. silkkimakuupussin: ”On aina ollu yks saronki mukana ikäänku lakanaks tahi unirievuks, mutta pongasin netistä hostellihommia tonkiessani Suomen retkeilymajayhdistyksen kaupan. Siellä ei pal mitää myyäkkää, paitti jäsenkortteja ja silkkilakanapuseja, jotka on hinnoteltu varsin nasevasti. Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamia, mainitaan selosteessa. Olettaisin siis, että menee vähän hyvää tekemään tähän ostokseen sijoitettu 25 euroa, tai ees osa siitä. Tärkeintä tässä on se, että tuo menee paljon pienempään tilaan ja painaa paljon vähemmän kuin saronki.” Toisessa tekstissä Patzy on löytänyt sopivan, pitkän matkan vakuutuksen: ”Mut, tadaa, sallikaa miun mainostaa: Fennia! 12 kk vakuutus, matkatavaroita 1500 euron eestä, korvaa hoitokulut ilman ylärajaa, kuolemakorvaus on pienehkö (ja sehän ei minua kiinnosta vittujakaan siin vaihees jos oon jo ns. vihreemmillä niityillä), ja – tadaa – puhelinsoitolla tahi emaililla voin reissusta ilmottaa että oonkii kauemmin ni vakuutus jatkuu sen 12 kk jälkeeki ilman mitää kitinää ja nikotteluu. Hintaa tuli 465 euroa. Helvetin jees! Ja lisäks oli ihan sikahyvää palvelua sekä puhelimessa että konttorilla. Arvostan.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

« vanhemmat kirjoitukset