»   Viides rooli vieraili Lontoossa: “Tilasin matkan Ebookers-matkatoimiston kautta. Haluan kiittää minua palvellutta Heliä (en buukannut matkaa netistä, vaan piipahdin Helsingissä käydessäni Kalevankadun toimistossa, sillä halusin asiantuntevan virkailijan apua hotellin metsästämisessä). Hänen ansiostaan päädyin Bayswateriin, todella mukavaan Henry VIII -hotelliin, jonka lattiat narisivat kodikkaasti, mutta perusasiat olivat huippukunnossa: loistava peti, vastikään uusitut suihku- ja saniteettitilat, erinomainen buffet-aamiainen ja aidosti ystävällinen henkilökunta.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Timo-Pekka huomioi, että VR on muuttanut Junamaatti-hinnoitteluaan: “VR näyttää lopettaneen alennuksen, jonka on saanut jos on ostanut lippunsa aseman  lipunmyyntiautomaatti Junamaatista. Alennus on jo vuosia ollut 50 senttiä per lippu, joskaan sitä ei ole saanut lähiliikenteen lipuista eikä lisämaksuista. Alennuksen poistosta ei nähdäkseni ole vaivauduttu kertomaan asiakkaille mitenkään. Alennuksen katoamisen voi päätellä VR:n Junamaattisivulta: Googlen välimuistista katsottaessa vielä 8. joulukuuta sivulla lukee: “Junamaatista ostaessasi saat kaukoliikenteen junalipuista 0,50 euron alennuksen. Etu koskee junamaateista ostettavia lippuja, ei etukäteen varattujen lippujen lunastamista.” Nyt tuo teksti on poistettu sivulta. VR mainostaa tänään tiedotteella lipunmyyntiautomaattien uusimista, mutta hinnankorotuksesta tiedotteessa ei viitsitä mainita mitään. [- - -] VR on ilmeisesti päättänyt, että asiakkaita ei enää tarvitse mitenkään palkita siitä, että nämä asioivat automaatilla ja palvelevat itse itseään.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

»   Kesäminkillä on näkemystä suomalaisiin leirintäalueisiin: “Ensinnäkin leirintäalueet ovat uskomattomia epäpaikkoja, vesipuistojen kaltaisia keinotekoisuuden multihuipentumia. Niissä ei useinkaan ole mitään luonnonmukaista – paitsi se rantakoivikko, johon koko setti tavallisesti on pystytetty. Kaikki muu on silkkaa tarkoituksenmukaisuutta, funktionaalisuutta ja kitkatta toimivia huoltotiloja. Toisille ne toimivat kesämökkien korvikkeina: perheet ja vanhemmat pariskunnat ajavat huippuunsa tuunatut asuntoautonsa (vakiona fillariteline ja muovitettu terassi sekä Crocsit kaupan päälle!) tutulle alueelle omalle paikalleen viikoksi, tuntevat naapurikärryjen asukit, hyödyntävät täysipainoisesti sekä keittiötä että grillikatosta ja kuivattavat pyykkinsä näppärillä kasattavilla telineillä aurinkoisina päivinä. Noilla alueilla on omat soveliaisuussääntönsä ja olotilaetikettinsä: on ihan ok rundailla ympäriinsä vanuneessa Finlaysonin Garfield-printtisessä paitulissa tai Speedoissa ilman paitaa; ei kuitenkaan ole selvästikään toivottavaa aikuisen hassutella lasten leikkipuistovempaimissa tai askarrella nakkitaksia ihmisten katseiden alla. Skumpan juominen sivistyneesti grillauksen ohessa on sekin melkoista rajaviivalla taiteilua.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kriisi viihtyi Tampereen Omenahotellissa: “Siisti, edullisehko, suurina etuina mikroaaltouuni, pieni jääkaappi, vedenkeitin ja kahvi- & teetykötarpeet. Täytettä jääkaappiin saa helposti hotellia vastapäätä sijaitsevasta K-Extrasta, joka tosin on auki vain yhdeksään, eli yösyöppökohtaus pitää osata hieman ennakoida. Huone oli mielestäni varsin tilava, tilavampi kuin moni kalliimman hotellin lisäpetioptiollinen tupla. Lisäpetejä Omppuhuoneessa olisi saanut aikaiseksi peräti kaksi. Miinuksiksi kuitenkin katsottakoon, että lisäpeteihin oli kyllä lakanat ja tyynyt, mutta ei peittoa. Emme viitsineet asiasta kuitenkaan valittaa, sillä toinen miinus eli säätimettömän, automaatti-ilmastoidun huoneen kuumuus (ikkunoita ei saa auki) nollasi tehokkaasti todellisen lisäpeiton tarpeen. Kokonaisvaikutelma yöpymisestä oli kuitenkin reippaasti plussan puolella, enkä suoranaisesti keksi hotellissa tai hotellihuoneessa mitään sellaista tähdellistä mitä Ompussa ei ollut ja mistä jossain muussa hotellissa maksaisin tuplahinnan.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kari kävi Lontoossa ja jakaa kuluttajakokemuksia: “Vaikka emme itse ole kovinkaan shoppailuhenkisiä ihmisiä, niin Primark sai aikaan ostamiseen yllyttävän primitiivireaktion. Tavaratalon hintataso oli täysin uskomaton: lasten T-paitoja eurolla, miesten pikeepaitoja kolmella, naisten farkkuja kuudella jne. Eipä siis ihme, että mukaamme lähti kaksi isoa kassillista niin lapsenlapsille tarkoitettuja kesävaatteita kuin omaan käyttöön tulevia vapaa-ajan vaatteita noin 70 euron yhteishintaan. Laatu kenties ei ole lähelläkään huippua, mutta kyllähän se nyt aina johonkin seppälä/kappahl-tasoon yltää. Hinta kuitenkin on sitä luokkaa, ettei Suomessa pääse samaan edes kirpputoreja kiertämällä.  Muutenkin Lontoo oli meille eurokansalaisille kohtuullisen edullinen matkakohde. Ale ja bitter maksoivat noin 3 euroa/pint, hyvän kahden ruokalajin aterian sai juomineen jopa alle 20 euron/hlö ja yö siistissä hotellissa aamiaisineen maksoi noin 100 euroa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Luovat-verkkolehdessä biologi Marko Pesu kritisoi matkailumielikuvia: “Matkailumessujen unelmat ovat loppujen lopuksi tyhjää täynnä. Markkinamiesten unelmia. Kulutusyhteiskunnan unelmia. Luodaan mielikuvia siitä, että matkustamalla kokee itsensä nuoreksi, menestyväksi ja seksikkääksi. Kokee rentoutumisen elämyksiä, suorastaan syntyy uudeksi ihmiseksi. Monelleko niin käy? Matka käy kuitenkin ahtaan lentokoneen kautta kuluneeseen hotelliin, jonka liian pienestä uima-allasalueesta on saatu esitteeseen petollisen myyvä kuva. Entäpä rentoutuminen? Todellisuus on helposti pelkkää matkalaukkujen pakkaamista ja purkamista. Jonottamista ja odottamista.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Mielenkiinnotonta-blogissa t miettii englantilaista tippaamista: “Lopulta ratkaisin homman sillä, että jos taksikuski oli tuttu ja mukava (ilmeisesti paikallisen taksi-firman pomo, koska hän otti ajon aikana joskus tilauksia vastaan. Hän joutui todella kärsimään minun “anteeksi, mitä? En kuule oikein hyvin korvallani”-kyselyistä aina kun soitin taksin. Vähintä mitä saatoin tehdä oli antaa aina pari puntaa extraa) annoin tippiä ja ruokaillessani hotellilla annoin 5-4 puntaa tippiä aina aterialla. Voi kuulostaa paljolta, mutta…en minä ymmärrä lukuja, varsinkaan puntina. Onko tuo paljon? Vähän? Sitä paitsi nyt oltiin kulttuurissa jossa tippaaminen on (ymmärtääkseni) otettu huomioon palkkauksessa. Hotellin kuiteissa luki aina että palvelumaksu on 0,15% laskusta eli pari hassua penceä, mutta palvelu oli todella ystävällistä, ja he jaksoivat vastata minun tyhmiin kysymyksiini (oikeastaan yhteen tyhmään kysymykseen, ja sen moniin eri variaatioihin.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Qimki kirjoittaa rinkoista ja matkalaukuista: “Ostin rinkan. Matkalaukut ovat sittenkin käsittämättömiä. Omistan sellaisen ulkokultaisista syistä. Tunsin taannoin työmatkan lähestyessä että kymmenvuotias reissussa rähjäänjähtänyt rinkkani ei ollut ns. hovikelpoinen, joten hankin kukkaisen, sisältä vaaleanpunaisen matkalaukun. Très chic! Et très impossible! En tykännyt yhtään. Miten sellaisen kanssa voi operoida? Matkustavaisen kuuluu kyetä liikkumaan sukkelasti, omista tavaroistaan huolta pitäen. Se ei onnistu raahaten roinia kiikkerän vetoaisan varassa pakaasissa, josta ei saa edes tiukan paikan tullen (s.o. vaikkapa mukulakivikadulla) kunnon syliotetta.” (Mari Koo) 3 kommenttia.