Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Muotoilu' merkittyjä kirjoituksia

»   Kriisillä on parikin kulutusaihetta tällä viikolla. Ensin nostalgisointia: “Viimeksi eilen perinteistä Jalostajan tölkkihernaria tehdessäni mietin, että onko minulla lapsuudestani valemuisto, kun tuntuu että silloin hernekeitossa oli ihan oikeasti kokonaisia herneitä eikä litkussa lilluvaa mujua niin kuin nykyään. Muistaako kukaan samoin, vai onko mulla valemuisto? Noh, jotkut asiat sentään pysyvät, tai jopa paranevat. Valion herkkutrio. Ei mun nuaruuvessani ollut suklaaraidassa suklaahippuja. Ei varmana ollut. Nykyään on. Se on Parannus. Kuten myös, että kun jädehalkoa leikkaa poikittain, saa kaikkia makuja.” Ja toisena Linnanmäen ranneke: “Ovat uusineet muun muassa myös rannekkeidensa materiaalin. Se on aivan hirveä muovipinnoitteinen judeemi, joka saa ranteen hikoilemaan niin että vesi valuu. Kiiltäväpintainen ranneke aiheuttaa kirkkaalla auringonpaisteella myös sen, että laitteiden viivakoodinlukijat eivät millään tahdo lukea viivakoodia.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

Vessapapereiden tyylit hämmentävät

maanantai 13. heinäkuuta 2009 klo 11.03 kirjoittajana Mari Koo

Viime viikolla piti ostaa vessapaperia. Kaupan hyllyn äärellä huomio kiinnittyi Lambin pakkaukseen, joka mainosti sanoilla “Limited Collection“.

Lambi Limited

Kyseistä wc-paperia mainostettiin siis, paitsi petroolinvärisellä kuvionnilla, niin rajallisuudella. Tämä tietysti näkyi hinnassa: yhden rullan hinta oli 64 senttiä.

Tämän innoittamana päätin tallentaa digikameralla eri wc-papereiden tyylejä ja hintoja, niin kalliita kuin halpoja. Eli nappasin kuvia muutamista kahdeksan kappaleen pakkauksissa myytävistä rullista.

Kuvat ja tiedot on otettu Aleksis Kiven kadun S-marketissa.

Lotus Just1: paketin mukaan “vain yksi pala riittää”. Rullan hinta: 68 senttiä.

Lotus Lust

Rainbow Silky Soft, kuviollinen wc-paperi. Rullan hinta: 52 senttiä.

Rainbow Silky Soft

Lotus Embo Design, kuviollinen wc-paperi. Rullan hinta: 42 senttiä.

Lotus Embo Design

Lotus Soft Embo. Rullan hinta: 42 senttiä.

Embo

Serla Toilet. Rullan hinta: 33 senttiä.

Serla Toilet

X-tra. Rullan hinta: 26 senttiä.

X-tra.

Itse ostin tuota perus-Emboa. En halua wc-paperiin ylimääräisiä, väripainettuja kuviointeja: jollain kemikaalillahan nekin on saatu aikaan. Onneksi hajustetut wc-paperit eivät ole Suomeen vielä rantautuneet.

Sitä paitsi minulle kelpaa vallan hyvin tavallisen näköinen paperi, enkä ole designista tässä tuoteryhmässä valmis maksamaan. Embossa arvostan myös suhteellisen miellyttävää tuntumaa.

Ympäristöarvoista minulle riittää tuotteessa oleva Joutsenmerkki.

Myönnän olevani tässä tapauksessa myös ostotapaani jumiutunut: kun tuota Emboa on tottunut ostamaan, niin se tarttuu käteen melkein automaattisesti. En jaksa ryhtyä pohtimaan arkista valintaa sen suuremmin. Koska pienessä asunnossani on vähän säilytystilaa, niin kahdeksan kappaleen pakkaukset ovat sinkkutalouteen kätevimmät.

Rullahintahan ei tietysti kerro totuutta siitä, miten kalliiksi wc-paperi tulee käytössä. Kokemukseni mukaan halvimmat wc-paperit kuluvat käytössä nopeasti, sillä yksi arkki ei todellakaan riitä mihinkään. Sinällään olisi siis kiinnostavaa testata tuota Lotus Just1 -paperia.

Nyt olisi kiinnostavaa kuulla, miten te muut suhtaudutte vessapaperihankintoihinne!

»   Matleena on keskustellut taiteen hinnoittelusta: “Keskustelin aina ihanan** kuvanveistäjäkollegani kanssa, joka totesi taiteen hinnoittelun olevan kovin psykologista peliä. Ihmiset ovat valmiita maksaamaan sen, minkä teos heidän mielestään ansaitsee. Tämä määrittyy seuraavanlaisesti: abstrakti taide mielletään arvokkaammaksi kuin figuratiivinen taide, varmaankin siksi, että se tuntuu mystisemmältä, eikä sen teknisen toteutuksen laadun mittaamiseen ole niin jäykkiä sääntöjä kuin esittavässä taiteessa. Maalaukset myyvät paremmin kuin veistokset, koska veistoskulttuuri on kuihtunut kodeistamme tilanpuutteen ja modernin muotoilun myötä. Maalauksista saa myös piirustuksia paremman hinnan vaikka niiden toteuttamiseen olisi kulunut sama määrä aikaa ja vaivaa. Veistoksista maksetaan enemmän, jos ne ovat jalosta materiaalista, kuten pronssista tai marmorista, metalliveistokset mielletään askarteluksi . Liikkuvat veistokset ovat vielä alempiarvoisia, koska ne ovat hauskoja, ja huumori on niin universaalia, että se tuntuu halvalta. Lisäksi veistosten käsittely-, säilytys- ja kuljetuskulut ovat korkeat verratuna litteään seinätaiteeseen.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Taijamain mielestä johtojen pituudet ovat vääriä: “Tänään haluaisin puhua mp3-soittimien ynnä muiden kannettavien vehjesten johtojen pituudesta. Ja puhunkin. Että millainen suunnittelu- ja päätöksentekoketju johtaa siihen, että valmistaja olettaa tuotetta kannettavan rintaliiveissä? Ja onko valmistaja tullut ajatelleeksi, että usealla tuotteen pontentiaalisella käyttäjällä ei ole päällään lainkaan rintaliivejä? (Rintatasku, sanoo joku varmaan. Minä sanon siihen, että naisten takit. Ja sanon myös että kesäpäivä ja t-paita.)” (Mari Koo) 3 kommenttia.

Nippanapan laukkubisnes toimii paremmin kuin junan vessa

sunnuntai 25. tammikuuta 2009 klo 23.44 kirjoittajana Ilkka

Harvoinpa olen kuluttanut reilut 200 euroa shoppaamalla yhtä miellyttävästi kuin viime lauantaina nahkaliike Nippanapassa Liisankadulla Helsingissä. Nahkakäsityöläispajan ja myymälän toinen omistaja Jussi Neirtamo vakuutti sekä minut että muutkin asiakkaansa niin upeilla laukuillaan kuin ammattitaidonkaikuisella, mukavalla myyntipuheellaan. Hienoa, kun joku osaa hommansa, eikä lainkaan häpeile olla siitä ylpeä.

Olin jo jonkin aikaa haeskellut uutta olkalaukkua kauhtuneen, mutta hyvin vuosikausia palvelleen tilalle. Jollain sunnuntaikävelylllä jäin ihailemaan kyseisen liikkeen ikkunassa olleita antiikkipatinoituja laukkuja, eikä muualta sen jälkeen tuntunut löytyvän yhtään kelvollisia vaihtoehtoja. Niinpä oli eilen palattava Liisankadun kivijalkamyymälään.

Hämmästykseni kasvoi kovasti positiiviseen suuntaan, kun kävi ilmi, että laukut valmistetaan paikanpäällä myymälän takahuonessa, ja tarvittaessa tilaustyönä asiakkaan mittojen ja toiveiden mukaan ilman lisämäksua: “Ovat päässet nyt aika vähiin nämä mallit tässä hyllyssä, jos ei löydy sopivaa mallia tai oikeaa väriä, niin sellainen tehdään”, kertoi liikkeessään hyörinyt Neirtamo. Eivätkä “tehtaanmyymälähinnat” olleet lainkaan pahoja käsityönä laadukaista materiaaleista tehdyiksi: laukkumalli, johon päädyin, maksoi 210 euroa. Tilauksen yhteydessä kyseltiin haluttavat taskut, lukot, leikkaukset ja värit — eihän tämmöiseen ylellisyyteen ole marketti-ihminen tottunut! Valmista pitäisi olla 3-4 viikon kuluttua, ilmoitus tulee tekstarilla.

Kädentaidot ovat muutoinkin erityissuojeluksessani, ja etenkin nykyisessä taloustilanteessa sitä pyrkii hankkimaan kestävää ja lähellä tuotettua laatutyötä, vaikka vähän kalliimpaakin (näennäis)hintaan. Kun vielä tuotevalikoima ja palveluasenne ovat näin kohdallaan, niin ei voi muuta kuin toivoa pariskunnalle ja yritykselle kaikkea hyvää. Lisää tällaista!

Sain kaupanteon yhteydessä kutsun myös Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen järjestämille Yksilöllisen käsityön päiville Kaapelitehtaan Puristamoon 5.-8.2. Luvassa on esitteen mukaan niin työnäytöksiä kuin näytteilleasettajien käsityötuotteitakin. Eikä maksa mitään. Taidanpa käydä katsomassa.

»   Schizo-Janne ei lämpene Niken tennareille edes sneaker-kirppiksellä: “Matalavartisista Nike Dunkeista löytyy nahkaisella sisuksella varustettuja malleja, mutta silti niissä jokin tökkii. Ja se on Niken muotokieli. Se vaan ei puhuttele minua juuri millään tasolla. Adidaksen ja Puman klassikot taas edustavat minulle sitä perinteistä koriskenkää, jolle sydämeni sykkii. Niitä ei valitettavasti suuremmin suomalaisten sneaker-harrastajien piireissä arvosteta. Harmi!” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Ohari ihmettelee tuotteiden muotoilua, ja tällä kertaa erityisesti Doven kosmetiikkaa: “Yksi hyvä selitys tietysti on, että purkki pitää saada näyttämään valtaisan suurelta, vaikka oikeasti se sama 2 tai 3 dl niissä sisällä on kuin pakkauksen kyljessä ystävällisesti kuluttajalle ilmoitetaan. Miten saada vähempi enemmäksi? Muotoiluhenkilöpä ratkaisee asian niin, että hän venyttää purkin hiiirvittävän pitkäksi eli korkeaksi ja jos oikein kieli keskellä kämmentä hommansa tekee, vieläpä suipentaa niin pohjan kuin korkinkin. Jo vain näyttää 2 dl ainakin 2 l:lta! Mitä sitten? Sitä sitten, että eihän tuommoiset helvetin astiat pysy pystyssä mitenkään suihkutelineissä! - – - Ihmettelenpä samaan syssyyn myös, miksi tällaisia muoviastioita ei kierrätetä. Jotenkin äärimmäisen surullinen on ajatus kaatopaikasta, jossa kylki kyljessä pötköttelee hylättyjä, aidon kauneuden aineksia sisältäneitä (tai vielä sisältäviä, ks. yllä) epäkeskoja, onnettomia muoviputeleita. Kai niitä nyt johonkin voisi vielä käyttää?(Mari Koo) Ei kommentteja.

Vielä kerran Plup – “vesi joka puhdistaa”

perjantai 26. syyskuuta 2008 klo 15.51 kirjoittajana Mari Koo

Tältä se kohuttu Plup-vesi näyttää kaupanhyllyssä. Ja kuten näkyy, hinta on 2,39 e/kpl eli veden litrahinta on hieman alle kuusi euroa (kuten Esakin kommentoi).

Kuva otettu Arabian S-marketissa.

Lähiostoksilla-näyttely kannustaa ympäristöystävällisiin valintoihin

tiistai 10. kesäkuuta 2008 klo 23.30 kirjoittajana Mari Koo

Design Forum Finlandin Lähiostoksilla – Glocal Shopper -myyntinäyttelyn teemoja ovat eettinen ostaminen ja kuluttaminen, lähituotanto ja kotimaiset materiaalit ja raaka-aineet.

“Esimerkkejä valittaessa on painotettu luontoa säästäviä tuotteita, erilaisia ekologisia oivalluksia sisältäviä, kierrätykseen, energiansäästöön ja kestävyyteen perustuvia ratkaisuja. Mukana on huonekaluja, valaisimia, kodin pienesineitä, kierrätysmateriaaleista tehtyjä koruja ja vaatteita sekä kokoelma lastentuotteita.

Lähiostoksilla-näyttelyn tavoitteena on kannustaa kuluttajaa ympäristöystävällisempiin valintoihin ja tiedostamaan, miten tärkeä merkitys on tuotteen elinkaarella. Tilaaja, suunnittelija, valmistaja ja loppukäyttäjä ovat kaikki viime kädessä vastuussa tuotteen ympäristövaikutuksista.”

Näyttely on avoinna 13.6.–31.8.
Design Forum Finland, Erottajankatu 7, Helsinki
Ma–pe 10–19, la 10–18, su 12–18
Vapaa pääsy

Via Luksus