Yliopisto-lehdessä (5/2010, s. 2) toimittaja Mikko Puttonen tunnustaa ihailevansa Battery-pullon muotoilua.

“Tyylikkään muovipullon olemus tuo mieleen järeän pultin, ei niinkään paristoa kuten sen kai pitäisi. Sen teollinen, luja hahmo vetoaa myös kosketusaistiin.
Ihastuksestani huolimatta olen ostanut Batterya vain kerran. [- - - ] En myöskään osaa ostaa vain kauniin muotoilun vuoksi, tarvitsen ostamiseen käytännöllisen oikeutuksen.”

Puttonen kertoo, että häntä harmittaa mp3-soittimensa muotoilu.

“Kuitenkin aina kun käytän soitinta, muistan että olisin voinut hankkia hauskemman näköisen.”

Halpa viinipullo ei saa näyttää liian hienolta

Lehdessä myös on juttu arjen estetiikasta. Vaikka pääjuttu löytyy verkosta, niin kiinnostavat kainalojutut ovat vain printtilehdessä. Yhdessä niistä graafikko Hannu Rinne kertoo, kuinka hänen suunnittelemiaan viinipakkauksia kuvailtiin “liian hienoiksi”:

“Ne olivat niitä 6,99 -viinejä. Pakkaus ei saanut näyttää liian luksukselta.”

Viehättävät astiat tekevät aamiaisesta hieman miellyttävämmän

Nyt, kun olen nauttinut oman aamiaiseni, niin arvostan lahjaksi saamiani Arabian Taika-astioita. Niiden parissa on jotenkin lempeän kaunista ja hieman vielä unenomaistakin syödä puuro ja juoda tee.

Juuri nyt minkään omistamani käyttöesineen muotoilu ei ärsytä suunnattomasti. Mutta tietysti minäkin olen valmis maksamaan viihde- tai kodinelektroniikasta vähän enemmän, jos se näyttää silmiini paremmalta kuin kilpailijansa.

Onko teillä muilla joitakin Puttosen kirjoituksen kaltaisia kokemuksia? Tuotteita, joiden suunnittelu viehättää, vaikka tuotetta ei itse tarvitse? Tai jotain sellaisia esineitä, joiden ulkoasusta ja käytettävyydestä saatte iloa? Tai niitä, jotka harmittavat?

Viime viikolla piti ostaa vessapaperia. Kaupan hyllyn äärellä huomio kiinnittyi Lambin pakkaukseen, joka mainosti sanoilla “Limited Collection“.

Kyseistä wc-paperia mainostettiin siis, paitsi petroolinvärisellä kuvionnilla, niin rajallisuudella. Tämä tietysti näkyi hinnassa: yhden rullan hinta oli 64 senttiä.

Tämän innoittamana päätin tallentaa digikameralla eri wc-papereiden tyylejä ja hintoja, niin kalliita kuin halpoja. Eli nappasin kuvia muutamista kahdeksan kappaleen pakkauksissa myytävistä rullista.

Kuvat ja tiedot on otettu Aleksis Kiven kadun S-marketissa.

Lotus Just1: paketin mukaan “vain yksi pala riittää”. Rullan hinta: 68 senttiä.

Rainbow Silky Soft, kuviollinen wc-paperi. Rullan hinta: 52 senttiä.

Lotus Embo Design, kuviollinen wc-paperi. Rullan hinta: 42 senttiä.

Lotus Soft Embo. Rullan hinta: 42 senttiä.

Serla Toilet. Rullan hinta: 33 senttiä.

X-tra. Rullan hinta: 26 senttiä.

Itse ostin tuota perus-Emboa. En halua wc-paperiin ylimääräisiä, väripainettuja kuviointeja: jollain kemikaalillahan nekin on saatu aikaan. Onneksi hajustetut wc-paperit eivät ole Suomeen vielä rantautuneet.

Sitä paitsi minulle kelpaa vallan hyvin tavallisen näköinen paperi, enkä ole designista tässä tuoteryhmässä valmis maksamaan. Embossa arvostan myös suhteellisen miellyttävää tuntumaa.

Ympäristöarvoista minulle riittää tuotteessa oleva Joutsenmerkki.

Myönnän olevani tässä tapauksessa myös ostotapaani jumiutunut: kun tuota Emboa on tottunut ostamaan, niin se tarttuu käteen melkein automaattisesti. En jaksa ryhtyä pohtimaan arkista valintaa sen suuremmin. Koska pienessä asunnossani on vähän säilytystilaa, niin kahdeksan kappaleen pakkaukset ovat sinkkutalouteen kätevimmät.

Rullahintahan ei tietysti kerro totuutta siitä, miten kalliiksi wc-paperi tulee käytössä. Kokemukseni mukaan halvimmat wc-paperit kuluvat käytössä nopeasti, sillä yksi arkki ei todellakaan riitä mihinkään. Sinällään olisi siis kiinnostavaa testata tuota Lotus Just1 -paperia.

Nyt olisi kiinnostavaa kuulla, miten te muut suhtaudutte vessapaperihankintoihinne!

Harvoinpa olen kuluttanut reilut 200 euroa shoppaamalla yhtä miellyttävästi kuin viime lauantaina nahkaliike Nippanapassa Liisankadulla Helsingissä. Nahkakäsityöläispajan ja myymälän toinen omistaja Jussi Neirtamo vakuutti sekä minut että muutkin asiakkaansa niin upeilla laukuillaan kuin ammattitaidonkaikuisella, mukavalla myyntipuheellaan. Hienoa, kun joku osaa hommansa, eikä lainkaan häpeile olla siitä ylpeä.

Olin jo jonkin aikaa haeskellut uutta olkalaukkua kauhtuneen, mutta hyvin vuosikausia palvelleen tilalle. Jollain sunnuntaikävelylllä jäin ihailemaan kyseisen liikkeen ikkunassa olleita antiikkipatinoituja laukkuja, eikä muualta sen jälkeen tuntunut löytyvän yhtään kelvollisia vaihtoehtoja. Niinpä oli eilen palattava Liisankadun kivijalkamyymälään.

Hämmästykseni kasvoi kovasti positiiviseen suuntaan, kun kävi ilmi, että laukut valmistetaan paikanpäällä myymälän takahuonessa, ja tarvittaessa tilaustyönä asiakkaan mittojen ja toiveiden mukaan ilman lisämäksua: “Ovat päässet nyt aika vähiin nämä mallit tässä hyllyssä, jos ei löydy sopivaa mallia tai oikeaa väriä, niin sellainen tehdään”, kertoi liikkeessään hyörinyt Neirtamo. Eivätkä “tehtaanmyymälähinnat” olleet lainkaan pahoja käsityönä laadukaista materiaaleista tehdyiksi: laukkumalli, johon päädyin, maksoi 210 euroa. Tilauksen yhteydessä kyseltiin haluttavat taskut, lukot, leikkaukset ja värit — eihän tämmöiseen ylellisyyteen ole marketti-ihminen tottunut! Valmista pitäisi olla 3-4 viikon kuluttua, ilmoitus tulee tekstarilla.

Kädentaidot ovat muutoinkin erityissuojeluksessani, ja etenkin nykyisessä taloustilanteessa sitä pyrkii hankkimaan kestävää ja lähellä tuotettua laatutyötä, vaikka vähän kalliimpaakin (näennäis)hintaan. Kun vielä tuotevalikoima ja palveluasenne ovat näin kohdallaan, niin ei voi muuta kuin toivoa pariskunnalle ja yritykselle kaikkea hyvää. Lisää tällaista!

Sain kaupanteon yhteydessä kutsun myös Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen järjestämille Yksilöllisen käsityön päiville Kaapelitehtaan Puristamoon 5.-8.2. Luvassa on esitteen mukaan niin työnäytöksiä kuin näytteilleasettajien käsityötuotteitakin. Eikä maksa mitään. Taidanpa käydä katsomassa.

Tältä se kohuttu Plup-vesi näyttää kaupanhyllyssä. Ja kuten näkyy, hinta on 2,39 e/kpl eli veden litrahinta on hieman alle kuusi euroa (kuten Esakin kommentoi).

Kuva otettu Arabian S-marketissa.

Design Forum Finlandin Lähiostoksilla – Glocal Shopper -myyntinäyttelyn teemoja ovat eettinen ostaminen ja kuluttaminen, lähituotanto ja kotimaiset materiaalit ja raaka-aineet.

“Esimerkkejä valittaessa on painotettu luontoa säästäviä tuotteita, erilaisia ekologisia oivalluksia sisältäviä, kierrätykseen, energiansäästöön ja kestävyyteen perustuvia ratkaisuja. Mukana on huonekaluja, valaisimia, kodin pienesineitä, kierrätysmateriaaleista tehtyjä koruja ja vaatteita sekä kokoelma lastentuotteita.

Lähiostoksilla-näyttelyn tavoitteena on kannustaa kuluttajaa ympäristöystävällisempiin valintoihin ja tiedostamaan, miten tärkeä merkitys on tuotteen elinkaarella. Tilaaja, suunnittelija, valmistaja ja loppukäyttäjä ovat kaikki viime kädessä vastuussa tuotteen ympäristövaikutuksista.”

Näyttely on avoinna 13.6.–31.8.
Design Forum Finland, Erottajankatu 7, Helsinki
Ma–pe 10–19, la 10–18, su 12–18
Vapaa pääsy

Via Luksus