Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Pankit' merkittyjä kirjoituksia

»   Kirsti Ellilä suivaantui pankkinsa heikkoon palveluun: ”Alvariinsa sieltä soitellaan, mutta tämän yhden kerran, kun minä halusin soittaa pankkiini ja varata sieltä ajan, jotta isohko kauppa voitaisiin tehdä pankissa, niin eipä sieltä saa ketään langan päähän. Eilen yritin koko päivän ja tänään jatkoin yrittämistä, turhaan. [- – -] Lopulta oli pakko mennä paikan päälle. Kuvittelin, että pankissa olisi kova ruuhka, mutta siellä oli hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Menin infotiskille ja selitin asiani. Infoneiti kysyi eikö minulla ole verkkopankkitunnuksia, enkö voi hoidella kauppasummaa verkkopankin kautta. Kysymys on asunnon ostamisesta, en tykkää näpytellä jossain kiinteistövälityksen toimistossa vieraalla koneella verkkopankkitunnuksiani ja levitellä avainlukulistojani enkä varsinkaan näpytellä pitkiä tilinumeroita. Entä jos teen virheen. Ei, haluan että pankkivirkailija hoitaa tämmöisen asian, ei kai se ole liikaa vaadittu? Jos sinä nyt ehdottomasti vaadit, niin varataan sinulle aika, ei kai tässä muu auta, hän sanoi. Kyllä, ei auta muu, vaadin ehdottomasti, mutta siis mikä tässä ylipäätään on ongelma? Ei kuulemma ollut ongelmaa. Infoneiti katseli ruutuaan ja kertoi, että haluamalleni päivälle oli aikoja kymmenstä aamulla kuuteen illalla ihan vapaasti valittavaksi.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K:lle!) 6 kommenttia.

»   Nollavaimo kertoo, miten tilinavaaminen lapselle ei ollutkaan niin vaivatonta: ”Ensinnäkin tarvitaan valtakirja toiselta vanhemmalta, mikä meidän kohdalla ei tuottanut ylisepääsemättömiä vaikeuksia, koska sellainen taloudesta löytyy. Toiseksikin se tili pitää käydä henkilökohtaisesti paikalla avamaassa ja sekä vanhemman, että alaikäisen lapsen pitää olla paikalla. Ihan järkeenkäypää sekin vielä, muttei täysin ongelmatonta. [- – -] Palvelutilanne etenikin suht ripeästi ja hyvässä hapessa, mutta myönnän, että hieman hiillostuin, kun alettiin kyselemään minun tulojani, minun varallisuuttani, minun vakuutuksiani ja minun mahdollisia muita pankkisuhteitani koti- ja ulkomailla. Ja kun neiti kysyi vielä, että olenko julkisuuden henkilö tai poliittisesti tunnettu tyyppi, niin silloin oli jo meikäläinenkin melko räjähdysaltista kamaa. Ymmärtäisin, jos olisimme olleet hankkimassa Isommalle luotollista tiliä, mutta kun VisaE:llä ei voi ostaa, jos tilillä ei ole katetta, niin kysymykset pikkasen ärsyttivät minua.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K) 1 kommentti.

»   Jari Parantaisen mielestä suoraveloituksen muutoksesta viestitään oudolla tavalla:”Kuntosalini lähetti kaksisivuisen uhkauskirjeen. Suoraveloitukseni muuttuu e-laskuksi tai suoramaksuksi. [- – -] Kolme miljoonaa suomalaista on yrittänyt tulkata vastaavia kirjeitä. Mitä ihmettä lähettäjä yrittää sanoa? Miten suoraveloitus eroaa suoramaksusta? Oikea vastaus on, etteivät ne eroa toistaan millään tavalla. Jupakka kertoo lähinnä siitä, mitä tapahtuu, kun pankkien kamreerit ja heidän hengenheimolaisensa pääsevät kellarista ihmisten ilmoille. Tuloksena on vain hillitön määrä tuhlattua työaikaa, paperia ja postimaksuja.” (Mari Koo, kiitos linkkivinkistä Ossi) Ei kommentteja.

»   Nollavaimo on suivaantunut Danske Bankin palvelumaksuun: ”Eli kuolinpesällä on tili, josta noin 2-3 kertaa vuodessa (jos sitäkään) hoidetaan muutama maksu, mutta muuten tiliä ei juurikaan toiminnalla rasiteta. Ja tästä toiminnasta Danske Bank veloittaa joka jumalan kuukausi meiltä 6,40 euroa palvelumaksua. Suorana suomalaisakkana kysyn vaan, että mitä vitun PALVELUmaksua ??!! On kyllä äärimmäisen röyhkeää mainostaa palvelevansa, kun itse hoidamme tarvittavat laskunmaksut ja sen lisäksi vielä jokaisesta laskusta erikseen maksamme jonkun euron. Elon laskuopin mukaan maksamme siis DB:n ylläpitokuluja 76,80 euroa vuodessa emmekä saa vastineeksi mitään.” (Mari Koo, kiitos linkkivinkistä Kaisa K!) 2 kommenttia.

»   Matias arvioi Köyttöliittymä-blogissaan Otto-automaattien toimintaa. Hän on selvittänyt mm. sen, miksi automaatti ei kerro heti, että PIN-koodi oli väärä. Lisäksi Matias pohtii automaattien käyttöä esimerkiksi näin: ”Vielä kymmenen vuotta sitten käyttö oli pykälän verran helpompaa, kun ei joutunut aluksi vastaamaan turhaan kysymykseen debit vai credit. En ikinä ole käyttänyt korttini luotto-ominaisuutta pankkiautomaatilla, joten ärsyttää miksen voi säätää jossain, etten halua koskaan nähdä tätä kysymystä. (Enkä halua kantaa lompakossani erikseen Visa Electronia pankkiautomaatteja varten.) Kymmenen vuotta sitten matka myös jatkui automaattisesti eteenpäin PIN-koodin syöttämisen jälkeen. Nykyään pitää painaa erikseen jatka-nappia. Muinoin automaateista sai myös 50 markan seteleitä. Minulle kaksikymppiset eivät ole ongelma, mutta tuntuu ikävältä, ettei Suomessa kyetä tämän parempaan palvelutasoon, kun se muissa maissa onnistuu. Ilmeisesti käteistä vain käytetään täällä niin paljon vähemmän.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   pni sai pankista puhelun, joka paljasti, että hänellä on tili, jonka kuvitteli jo lopettaneensa: ”En muista mitä yrittivät myydä, mutta siinä lyhyen jutustelun aikana kävi ilmi, että minulla on tässä kyseisessä pankissa rahaa tilillä. Hämmentävää, koska olin varma, että ei ole. Että olin lopettanut tilini jo 1998. Kävin sitten pankin konttorissa höpöttämässä virkailijan kanssa. Kyllä, tili on olemassa, siellä on noin satasen verran rahaa. Tilin tyhjentämiseen tarvitaan pankkikirja. Jos ei pankkikirjaa löydy, saa rahat jollain toisellakin systeemillä tililtä, mutta se maksaa 50 euroa. Tunsin itseni yllättäen hyvin motivoiduksi.[- – -] Pankkikirjaa plärätessäni muistin sitten miten olin käyttänyt pankkikirjallista tiliä pitkään jemmatilinä johon helposti pystyi siirtämään rahaa, mutta josta nostaminen ei ollut niin helppoa: pankissa käyminen on yhtä jonottamisen tuskaa. Lopetin tilin aktiivisen käytön kun pankista rupesi tulvimaan ärsyttäviä viestejä joiden sisältö oli lähinnä se, että pankkikirja on vanhanaikainen ja, että pankkikortti on jo keksitty. Silloin olen nostanut hiukan isomman summan rahaa ja tilille jäi hilut pohjalle. Samalla olen varmaan pyyhkinyt muistini.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Kirsin vanhempien kuolinpesä selviteltiin, mutta vasta myöhemmin paljastui kauan käyttämättä ollut yrityksen sivutili: ”Itse en osannut tällaisen tilin perään aikoinaan kysellä, sillä kaupparekisterissä ei näkynyt enää kuolinpesiä selvittäessä kyseistä aputoiminimeä. Tämä oli siis monien sattumien summa, mutta mielestäni myös pienoinen porsaanreikä, joka olisi saattanut kääntyä pankin eduksi, eikä kukaan olisi välttämättä osannut edes kyseenalaistaa koko asiaa. Tilillä ei ollut varoja sataakaan euroa, joten vahinko ei olisi meidän kannaltamme ollut suuri, mikäli asia ei koskaan olisi nähnyt päivänvaloa. Summa kuitenkin siirrettiin nykyiselle yrityksemme tilille ja hyvä näin, varat eivät todellakaan kuuluneet pankille ja he kyllä ottavat kulunsa tiliä lopettaessa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Naistenpäivän pankin asiakastilaisuuden sisältö harmitti Narratiiveja-blogissa: ”Ensinnäkin ne sijoitusvinkit: oman talouden kartoittamista verrattiin ikkunanpesuun. Mitään tarkempaa katsausta sijoitusmarkkinoiden tilanteesta tai kehityksestä ei tullut, sellaisen paikalla pankin edustajat puhuivat eri elämäntilanteiden haastavuudesta ja ruuhkavuosista. Pankin jälkeen puheenvuoro siirtyi ravitsemusterapeutille, joka pirteästi kertoi eri keinoista pysyä hoikkana ja terveenä näin kevään kynnyksellä. Sitten minä esittelin näyttelyn. Vaikka tilaisuuden oli tarkoitus olla vapaamuotoinen, ei sen välttämättä tarvitse tarkoittaa yleisön aliarvioimista, mikä tunne pankin puheenvuorosta tuli.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K:lle) 1 kommentti.

»   Vesa Linja-aho moittii Osuuspankin verkkopankin uudistusta, jossa maksut on nyt hyväksyttävä monimutkaisemmin kuin ennen: ”En ymmärrä, mitä ”lisäturvallisuutta” tuo se, että laskunmaksun yhteydessä on syötettävä vaihtuva avainluku. Sitä paitsi, ne yksi tai kaksi huijaustapausta, jota tällä ehkä vältetään, kostautuvat ärsyyntyneinä asiakkaina sekä nopeammin kuluvina avainlukulistoina (kyllä, avainlukulistojen postituskin maksaa).” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K:lle) Ei kommentteja.

»   pni kaipaa selkeyttä uusiin pankkitunnistekoodeihin: ”Ei riitä, että tilinumerot, jotka eivät aikaisemminkaan olleet erityisen ihmisystävällisiä, nyt ovat vielä vähemmän tarkoitettu meille kaksijalkaisille orgaanisille elämänmuodoille, vaan vastaanottavan pankin nimikin on piilotettu kryptisen koodin taakse. Eikö verkkopankki voisi, meille jotka emme tietokoneita tai ohjelmia ole, kääntää pankkitunnistekoodin sellaiseen muotoon, että sen pystyy ymmrtämään. Ettei tarttis Googlailla, että mihin pankkiin joku RABAHIFF tai BADABUM ohjaa.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Kersti Juvan kokemuksen mukaan Sampo Pankki ei antanut asiakirjaa suomeksi: ”En siis ollut mitenkään riemuissani, kun jouduin tekemään asuntokauppoja Sampo Pankkiin. Siellä odotti uusi yllätys. Sain käteeni vallan hämmästyttävän kuitin. Koko paperi oli laadittu englanniksi, ja kun pyysin sitä suomeksi, minulle ilmoitettiin ettei se ole mahdollista. Kaiken kukkuraksi asiakirjan kieli on kaikkea muuta kuin ymmärrettävää, jopa kaunokirjallisuutta englannin kielestä ammatikseen suomentava joutuu päättelemään kontekstista että Originator Reference Party on yhtä kuin maksaja. Kaikki suomenkieliset nimet on kirjoitettu miten sattuu: minun sukunimeni pienellä ja maksajan etunimi kokonaan pienaakkosin ja sukunimi isoin kirjaimin.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kemikaalikimaran Anja soitti Osuuspankkiin tiedustellakseen, ovatko he jo tietoisia kalasteluviestistä, jonka Anja oli saanut sähköpostiin: ”Osuuspankin virkailija oli tosi ystävällinen ja kiitteli tiedottamisesta, mutta ihan putkeen homma ei mennyt. Puhelinpalvelujen keskustelut nauhoitetaan, mikä saattanee aiheuttaa sen, että virkailijat tarjoavat firman tuotteita, sopi se tilanteeseen tai ei. Itse koin sangen kummalliseksi, että yrittäessäni auttaa pankkia ja heittää huijareille kapuloita rattaisiin jouduin kuuntelemaan markkinointipuheita. Ei kovinkaan taktista. OP, anna työntekijöille mahdollisuus toimia tilanteen mukaan vai olikohan Mika vain turhan innokas?” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Marjut ei tykkää laskujen maksamisesta eikä veroasioinnista. Syynä ovat verkkopankkitunnukset: ”Laskut eivät koskaan ole silti myöhässä, mutta koska vihaan verkkopankkitunnusten kanssa säätämistä yli kaiken, maksan laskut vasta viime tingassa itseäni pakottamalla ja lahjomalla. Tämä toistuu joka kuukausi, yleensä kahdesti kuussa. Miksi en ole ryhtynyt maksupalvelun asiakkaaksi? Siksi, että haluan säilyä edes vähän kartalla siitä, mihin roponi menevät. Verokorttiin liittyvät kuviot ovat samaa lajia. En ole verotusmestari, ja jo veroehdotuksen tarkistaminen saa aikaan yökkäysrefleksin. Yhtään sen helpompaa ei ole esimerkiksi uuden verokortin tilaaminen, joka tuli työpaikan vaihtamisen myötä taas ajankohtaiseksi, vaikka veroviranomaiset ovatkin tehneet siitä kohtuullisen helppoa ja verkossa kätevästi hoidettavaa. Sitten kun vielä itse asia olisi helppo! Mutta se ei ole. Ja taas kerran joudun kaivamaan esille vanhat tuttuni, ne verkkopankkitunnukset. Joita vihaan.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kemppisellä on ollut ongelmia Elisan laskun kanssa pankkien uuden järjestelmän vuoksi: ”Elisan lasku per 8.7. oli luultavasti jäänyt maksamatta; selvittely on kesken. Asiakaspalvelu arveli, että karhukirje on ”kai” lähetetty. Perille sellaista ei ole tullut. Laajakaistayhteyteni katkaistiin 8.8. ilman varoituksia, ilmoituksia tai huomautuksia. Ei operaattorilta voi niin paljon odottaa, mutta on minulla tämä jatkuvasti kaatuileva liittymä ollut yli 10 vuotta, ja laskut on maksettu ajallaan. Nyt ongelmia aiheutti pankkien uusi, maksupalvelulaista johtuva järjestelmä. Ainakin minusta suoraan tililtä napattavissa maksuissa ilmeni heti ongelmia. Varoittaisin lukijoita myös niistä, esimerkiksi sähkölaskuista. Elisan vikailmoituspalvelu ylitti itsensä. Jouduin kuuntelemaan pimpelipom-musiikkia tällä kertaa vain 56 minuuttia, ja syy, laskun maksamatta jättäminen, ilmeni nopeasti. Sitten taas jonottamista asiakaspalveluun, jossa neuvottiin ystävällisesti maksamaan lasku, jonka jälkeen verkkoyhteyden avaamista voidaan harkita. Kysyin kohteliaasti, mikä lasku, ja sieltä luvattiin lähettää viitenumerot ja vastaavat, kunhan joudetaan. Kysyin, miten minä sen maksan, kun verkko ei toimi, ja minua kehotettiin ystävällisesti pohtimaan asiaa. Kysyin olisiko yhtiöllä Itä-Pasilassa kassaa, jossa voisi käydä maksamassa, ja asiakaspalvelu sanoi, ettei tiedä, mutta tuskin.” (Mari Koo, kiitos vinkistä Kaisa K:lle) Ei kommentteja.

»   Jenni asuu Turkissa, ja nyt tuli tarvetta olla yhteydessä Luottokuntaan. Toiminnassa oli sekä hyvää että parannettaa: ”visa-korttini oli kopioitu jossain reilu kk sitten, ja siellä olivat sen fiksuna huomanneet jotenkin ja laittaneet semi-sulkuun. tarkoittaa että ei kokonaan sulkeneet mutta ei voinut kuitenkaan käyttää. mulla kesti joku viikko huomata tää, joka paikassa kun ei kortit käy niin en ihmetellyt kun ei skulannut. päivää ennen Dubain reissua katsoin nettipankkia eikä sielläkään näkynyt mitään outoa…paitsi että pari jännää dollaria-nostoa automaatilta new yorkista?? yhteensä joku 90dollaria. soitin Luottokuntaan mistä kerrottiin tilanne ja että olisivat soittaneet minulle mutta heillä ei ollut mun numeroa. miten on mahdollista että niillä ei ole mun numeroa? luottokorttihakemukseen se varmasti laitetaan, Nordealla joka kortin on myöntänyt varmasti on numeroni ja olen soitellut sinne useamman kerran. kirjeen olivat laittaneet postiin (hyvä) mutta se ei ollut saapunut vielä kun nyt asun missä asun. hyvää palvelussa oli se että kun kerroin tilanteeni, asiakaspalvelija ehdotti että kortti avataan väliaikaisesti jotta saan rahaa reissuani varten. tätä varten piti soittaa johonkin toiseen numeroon mutta skypellä sekin onnistui. sinne kun soitin niin sovittiin että käyn 30min sisällä nostamassa x-summan automaatilta, he vahtivat tapahtumia ja sulkevat sitten taas heti noston jälkeen. minua ohjeistettiin tekemään oikaisupyyntö niistä nostetuista dollareista LK:n sivuilla olevan pdf:n kautta (se pitää laittaa postiin tai faksata! ja nyt ON 2011). pdf-lomaketta ei kuitenkaan voi tallettaa, eli jos sen nyt koneella täytän niin printteri olisi paras olla liitettynä tähän koneeseen. kuka oikeesti enää käyttää tulostimia? ja minä vielä keksin ejkä keinot ja säädän mutta joku mummo… oikeesti? sähköinen oikaisupyyntö olisi ehdottomasti oltava yksi vaihtoehto…” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Osuuspankin uuden kortin joutsenkuvasta löytyy monta virhettä, kertoo Eetu: ”Osuuspankki tarjoaa nimittäin mahdollisuutta ottaa korttiin kuvaksi Suomen kansallislinnun, joutsenen. Jollekin graafisesti hyvin taitavalle, mutta muuten vajaalle kaverille ei ole vain tullut mieleen, että on laulujoutsenia ja kyhmyjoutsenia eikä jälkimmäinen niistä ole suomen kansallislintu. Ilmeisesti tämän havainnon tekeminen on jäänyt niin myöhään vaiheeseen, että lopulta on päätetty valmiseen kuvaan vaihtaa kyhmyjoutsenelle laulujoutsenen pää. Näissä linnuissa vaan on muutakin eroa kuin pää, esimerkiksi se, että kuvassa esitetty siipien asento on lajityypillinen kyhmyjoutsenelle, laulujoutsen ei koskaan tee niin. Kortin lintu on siis yhtä realistinen kuin aarnikotka tai sfinksi” (Mari Koo, via @kaiia) 2 kommenttia.

»   Olli Löytty hämmästelee pankin käyttämää kieltä: ”Pankin henkivakuutusosasto on lähettänyt tietoa siitä, paljonko olen viime vuonna pulittanut vapaaehtoisia eläkemaksuja. Kirje alkaa terhakasti: ”Jos vakuutussäästönne tai osa siitä on tiliotekautena ollut sijoitettuna vakuutuksen korkoluotto-osaan, maksetaan tälle säästön osalle 2,50 & laskuperustekorko sekä vuosittain jälkikäteen vahvistettava asiakashyvitys.” {- – -} Jaksan hämmästellä suomalaisen koulutusjärjestelmän kehnoutta: miten on mahdollista, että kirjallisuudentutkimuksesta väitellyt henkilö ei ymmärrä juuri mitään pankin (tai Kelan tai verohallinnon) lähettämästä tiedotteesta?” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   pni haluaa helpostusta tilinumeroihin: ”Äsken maksua tehdessäni, huomasin löytäväni kaksi tilinumeroa samalle henkilölle. Varmistaakseni, että rahat menevät oikealle tilille, tarkistan viestistään tilinumeron. Viestissään kaveri, yksityishenkilö, on merkinnyt tilinumeronsa kuten ihminen sen on tottunut kirjaamaan, esim. 123123-456456, mutta verkkopankista löytyy vain IBAN– ja BIC-koodit joista kumpikin on suunniteltu tietojärjestelmien ymmärrettäviksi ja joiden näkeminen saa tavallisen ihmisen silmät vuotamaan verta. Argh! Ymmärrän toki, että tietojärjestelmät ovat tärkeitä, mutta eikö pankkien systeemeihin voisi mitenkään saada meille ihmisille sopivia tilinumeroita (esimerkiksi ymmärrettäviä ja helposti muistettavia aliaksia)?” (Mari Koo) Ei kommentteja.

Merkur-pankki kertoo toiminnastaan Helsingissä ja Tampereella

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010 klo 11.08 kirjoittajana Mari Koo

Olen viime aikoina selaillut Merkur-pankin nettisivuja. Eettinen rahoitustoiminta vaikuttaa kiinnostavalta ja kannatettavalta, mutta tilinavauspaperit ovat vielä lähettämättä ihan oman saamattomuuden vuoksi. Aion sen kuitenkin tehdä pian, ja menisin mieluusti myös lauantaina kuuntelemaan pankin infotilaisuutta, mutta valitettavasti olen kiinni muualla.

Mutta tiedoksi teille muille: Helsingissä Merkur järjestää tilaisuuden launtaina ja Tampereella tiistaina:

”Tule Merkurin info- ja asiakastilaisuuteen kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan Merkurin tavoitteista ja toiminnasta ja eettisestä rahoitustoiminnasta. Millaisia hankkeita Merkur lainoittaa? Mitkä ovat Merkurin tärkeitä toimintaperiaatteita? Miksi Merkuriin kannattaa sijoittaa ja säästää? Mahdollisuus tutustua paikalla oleviin hankkeisiin. Luomutarjoilua. Tervetuloa!

Helsingin tilaisuus
Lauantaina 27.3. klo 13.15 – 16 Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 kokoushuoneet 1&2 löytyvät 2. kerroksesta www.caisa.fi

Marika Lohi: ”Miten eettinen pankkitoiminta eroaa tavallisesta pankkitoiminnasta?”
Svarfvarsin Ekokylä ja Juurakko esittäytyvät

Tampereen tilaisuus
Tiistaina 30.3. klo 18 alkaen Aaltosenkatu 31-33”

»   Sami käyttää mielellään oman talouden kirjanpidon välineitä, mutta nyt Osuuspankki saa moitteita toiminnastaan: ”Viime aikoina olen kokeillut kiinnostuneena ja ilahtuneena Balancionia. Kyseessä on siis verkkopalvelu, joka imuroi päätepankista tiedot tilien ja korttien käytöstä ja tekee niistä mielenkiintoisia tilastoja. Maailmalla tuonkaltaisia palveluita on ollut jo pitkään, tunnetuimpana esimerkkinä varmaankin Mint. Tänään tuli kokeiluille kuitenkin stoppi: Osuuspankki kieltää tiedotteessaan Balancionin kaltaisten ulkopuolisten palveluiden käyttämisen.Harmin paikka. Tilastointi ei kuitenkaan lopu tähän. Osuuspankilla on itselläänkin päätepankissa samankaltainen palvelu, nimeltään Oma talous. Olen käyttänyt tuota palvelua raha-asioideni seurantaan siitä asti kun se on ollut mahdollista, useampia vuosia jo. [- – -]  Jos tämä teksti nyt sattuu jotenkin päätymään Osuuspankissa asioista päättäviin silmiin, lukekaapa tarkasti: On ihan ymmärrettävää että kiellätte Balancionin ja muiden senkaltaisten palveluiden käyttämisen, viehän se maksavia asiakkaita omalta lisäarvopalvelultanne. Mutta alkakaa nyt helvetissä kehittää sitä palveluanne ja korjatkaa ihan ensimmäisenä bugi joka estää omien tilien välisten siirtojen suodattamisen! Ja tiedottakaa palvelustanne niin että saatte sille käyttäjiä eikä heidän tarvitse etsiä ulkopuolisia palveluita. Ja rakentakaa tilitiedoille sellainen turvallinen rajapinta että voin käyttää taloustietojani muuallakin kuin päätepankissa.” (Mari Koo) 9 kommenttia.

« vanhemmat kirjoitukset