Kulutusjuhla

Ensimmäinen ei aina kelpaa

monday 20. marchta 2006 klo 22.21 kirjoittajana Mari Koo

Kaupassa näyttäisi asioivan tietty ihmistyyppi, joka ei koskaan voi ottaa hyllystä tuotetta, joka on ensimmäisenä tai päällimmäisenä. He kaivavat karkkipussin muiden pussien takaa, kurkku valitaan taatusti hyllyn perimmäisistä tai kermaviilipurkki kurkotellaan maitohyllyn takaseinän lähistöltä.

Tietysti itsekin tarkastan tuoretuotteiden kohdalla esimerkiksi päivämäärät. Yhden ihmisen taloudessa on järkevää valita tuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -merkintä on mahdollisimman kaukana tulevaisuudessa. Mutta kuivatuotteista, säilykkeistä ja vastaavista nappaan huoletta sen, joka on lähimpänä kättä.

Olen huomannut itsessäni myös sen piirteen, että jos jokin tuote (erityisesti viinit Alkon hyllyssä) näyttää olevan vähissä, niin tekisi mieli itsekin ottaa sitä. Jotenkin sitä kuvittelee, että ehkä se tuote on niin suosittu ja hyvä, jolloin kaikki ovat kahmineet sen itselleen. Kuitenkin tiedän, että lähes aina kyse on varmasti siitä, ettei hyllyjä yksinkertaisesti ole täydennetty tai tuotetta tullut lisää.

Kiinnostava uusi blogituttavuus on Esinetarinoita, joka sisältää nimensä mukaisesti kirjoituksia esineistä ja niiden merkityksistä. Verkkokauppa-blogi tarjoaa tieatoa sähköisestä kaupankäynnistä. The Jumalauta Food Rewiev arvostelee englanniksi aterioita siellä ja tuolla useamman kirjoittajan voimin.

Be Sociable, Share!

10 kommenttia kirjoitukseen “Ensimmäinen ei aina kelpaa”

  1. Minusta oli herkullinen tilanne, kun suuressa valintamyymälässä oli läjä juustoja, jossa oli lappu -60%. Viimeinen käyttöpäivä oli juuri se päivä. Kiesus mitä herkkuja Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta.

    Jugurttia yritän muistaa ostaa aina vanhenemaan. Maustamatonkin jugurtti alkaa olla parhaimmillaan, kun se on 3-5 päivää yli viimeisen myyntipäivän.

    Samoin leipä on kaupassa monta kertaa liian tuoretta, se pitää ostaa kotiin 3-5 päivää ennen syömistä. Patongit ja vastaavat taas ovat tuoreruokaa, jos se ehtii viilentyä, niin sitten se ei ole enää ruokaa, vaan raaka-ainetta.

    Tosin vaalean arkileivän teemmekin itse.

    Lihankaan päälle eivät edes tavalliset lihatiskin myyjät tahto ymmärtää, ja sen sitten näkee tiskissä. Minä olen lihansyöjä klubin päämies, kokin kasvattama ja toinen mokoma on hyvä ystäväni joten muutaman kerran on saanut käydä erittäin mielenkiintoisia keskusteluja lihatiskin henkilökunnan kanssa.

    nzhnu se vasta hyvää onkin

  2. Mari Koo says:

    Parasta ennen -päiväykset, niiden mielekkyys ja suuntaa-antavuus olisi jo oman tekstinsä aihe. En minä ainakaan niitä kovin uskollisesti tuijota, vaan luotan omaan haju- ja makuaistiin enemmän.

    Tosin tuoreesta leivästä tykkään!

  3. Setä itse ostelee hyllystä kutakuinkin sen mitä käteen sattuu. Toisinaan vasta kassalla kysyvät että halutaanko vaihtaa kun kovin kolhiintunut on tuote.

    Halutaan me.

  4. Mari Koo says:

    Mutta sentään kysyvät kassalla! Joskus kun kotiinsa kantaa tuotteen, jonka pakkaus on jollain lailla kärsinyt, niin saattaa se hetken harmittaakin. Kun olisi voinut ostaa priimaakin samalla rahalla,

  5. Pirkka says:

    Ainakin leipähyllyllä myönnän olevani näitä kranttuilijoita. Käsi käy hyllyn takaosaan varmistamaan, josko siellä olisi tuoretta leipää.

    Varsinkin jos on kyse ruisleivästä. Kuka nyt haluaisi kuivaa syödä, jos on pehmyttäkin tarjolla?

  6. Mari Koo says:

    Pirkka: Leipähyllyllä pitääkin nirsoilla, minäkin pengon siellä hyllyt tarkkaan. (Ja tästä sitten seuraava aihe olisi se ikuisuuskysymys, että eikö ne leipomot voisi todellakin viedä tuotteitaan kauppaan iltapäivällä, kun valtaosa asiakkaista tekee leipäostoksensa vasta silloin).

  7. Timo says:

    Leivän hintaankin voisi olla myönteistä vaikutusta, jos leipomoiden ei tarvitsisi maksaa yötöistä leipureille, jotka saisivat samalla kunnon yöunet…

  8. piua says:

    Nyt kyllä kommentoin, on pakko. Jos puhutaan leivän tuoreudesta niin ruisleipä on mielestäni parhaimmillaan vasta vanhana ja kuivahtaneena. Siksi ostankin aina ruisleipäni alennuksesta, silloin se on valmis syötäväksi jo samana päivänä eikä tarvi odottaa sen kuivumista enää. Samasta syystä en enää osta leipää, jossa on perunahiutaleita, koska ne leivät vaan homehtuvat eivätkä maistu kunnon ruisleivälle kuivuttuaan.

    Se on kyllä totta, että voi löytää mahtavia herkkuja tarjoushinnoin. Homejuusto on kunnolla kypsää vasta, kun sen parasta ennen -päiväys on lähellä ja useammankin kerran olen päässyt maistamaan uutuuksia, koska ne ovat olleet liian outoja ostajille ja päätyvät alennukseen.

    Jos haluan tuoretta JA halpaa leipää, käyn teollisuusalueella ostamassa ne suoraan leipomosta. Siellä saa lähes puoleen hintaan aivan tuoretta leipää ja palvelu on todella hyvää.

  9. Viila says:

    Juu, mäkin otan aina sen tuotteen, jota ei ole kähmitty.

  10. ffkdmicdco says:

    qtgwpca fedrnbxseny kcuxkwsqve

Kommentoi