Kulutusjuhla

Ratkaisuyritys lompakon korttirumbaan

Moni tuskailee lompakosta tursuvien etukorttien kanssa ja on varmasti toivonut yhtä yhteistä korttia, joka toimisi kaikkialla. Kauppa tietysti suhtautuu nihkeästi, sillä pitäähän jokaisen markkinoida itseään omilla väreillään ja logoillaan.

Mutta kuluttajat ovat kehitelleet ratkaisuja (via): skannataan kaikki viivakoodit samalle arkille, joka laminoidaan, ja näin mukana kulkevat pienemmässä tilassa kaikki tarpeelliset etu-, bonus- ja kirjastokortit.

all-in-one

Jenkeissä on myös sivusto Just One Club Card, johon voi naputella korttiensa viivakoodit ja tätä kautta printata nätin tulosteen. Lisäksi toiselta sivustolta saa viivakoodin haluamalleen numerosarjalle.

Kommenttien perusteella viivakoodin yhteyteen kannattaa asemoida myös kunkin firman logo ja mahdollisesti rakentaa kortti niin, että vain yksi koodi kerrallaan on näkyvissä. Käyttäjien mukaan kassoilla on melko mukisematta hyväksytty, että vilauttaa pelkkää viivakoodia sen kortin sijaan.

Onkohan joku kokeillut Suomessa vastaavaa? Ainakin itse käytän esimerkiksi kirjastoissa lainausautomaattia, johon tätä systeemiä olisi vaikea soveltaa, ja toistaiseksi pärjään vähäisten etukorttienikin kanssa.

9 Comments

  1. Suomessa käytetään lähinnä magneettiijuovaa…

  2. Totta 🙂 Minä vain kai käytän liian montaa kirjastoa ja niiden kortteja, kun ajattelin viivakoodimaisesti 🙂

  3. Hilavitkuttumiseta bongasin vähän aikaa sitten iCache nimellä kulkevan vekottimen joka osaa monistaa magneettiraitoja.

    Laitteeseen luetaan kaikki omistamansa kortit, ja sitten yleiskortille kirjoitetaan käyttöhetkellä tarvitsemansa kortin tiedot.

    Tiedä sitten miten sellaiseenkaan suhtauduttaisiin. Jotenkin tulee heti mieleen kaikenlaiset ei niin hyvin päivänvaloa kestävät käyttötarkoitukset.

  4. Tjoo, magneettinauhat ja sirut hieman syö tätä ideaa. Itselläni on aktiivisesti käytössä kuusi erilaista korttia, joista oikeastaan vain kirjastokortissa pelkkä viivakoodi ratkaisee. Itse ratkaisin ongelman yksinkertaisesti heittämällä kaikki bonus, s, etu, plussa, hinku ja vinku -kortit kaappiin. Saan eniten henkisiä plussapisteitä sillä, ettei tarvitse joka paikassa selata noita kaikkia kortteja läpi kassajonon seassa. ”Eioo” on paljon nopeampi keino.

    Suosittelen myös erillisen korttilompakon hankkimista, itse ostin metallisen korttikantimen Clas Ohlsonilta edukkaaseen hintaan. Miinuspuolena metallisessa korttilompakossa on se, että magneettikortteja ei voi enää vilauttaa lukijoille ottamatta niitä ensin pois kotelosta. Tämä tuottaa nyt turhaa vekslaamista linja-autoissa ja opiskelupaikan ovissa.

  5. Yhdyn edelliseen kirjoittajaan. Itsekin heitin kaikki etukortit menemään enkä sitä ole katunut. Lompakko mahtuu taas taskuun kuin taskuun ja kassalla homma sujuu nopeasti.

  6. Itse en ole moisia isoveljen valvontavälineitä edes hommannut.

    Kerran vain olisin tarvinnut, kun anttilassa olisi ollut dvd soitin alennuksessa kortilla. Yritin siinä sitten muutamalta ihmiseltä tiedustella, josko he lainaisivat omansa, kuitaten pluspisteet itselleen, niin ei. Mitäköhän huijausta he epäilivät? Ihme suomalaisia.

  7. Kirjastokorteissa kannattaa huomat, että esim. kaikissa yliopistokirjastoisa kelpaavat toistensa kortit (paitsi HY:llä) ja mikäpä estää tarjoamasta näitä kortteja myös muihinkin kirjastoihin

  8. Ei ole etukortteja. Jos ei osta säännöllisesti sianlihaa, voi USA:n viisumi jäädä saamatta. Toisaalta voi päästä CIA:n ilmaiselle vankilennolle.

  9. Itselläni on kortteja vaikka mistä ja olen tyytyväinen. Kun kuukaudessa pamahtaa takaisin pelkästään yhdestä ketjusta 30-60 euroa ostoksista niin se on ihan hyvää rahaa. Voi vaikka sitten ostaa hieman hintavampaa ”eettisempää” tuotetta silläkin rahalla.

    Oikeastaan aktiivikäytössä ei kyllä ole kuin kolme korttia, eli kauheaa rumbaa ei siinä ole. Nopsasti tulevat lompakosta vaikkei tarpeeksi paikkoja olekaan. Voi kun vain löytäisi samanlaisen lompakon jostain kun nykyinen on ollut aika palasina jo muutaman vuoden eikä jaksa käydä suutarilla…