Kulutusjuhla

Geenimuuntelu on paljon enemmän kuin ihmisravinto

friday 10. augustta 2007 klo 13.44 kirjoittajana Mari Koo

Qtea turhautuu, kun geenimuunnellusta tuotannosta puhutaan ensisijaisesti kuluttajalähtöisesti ja ekologiset vaikutukset vähemmälle huomiolle: “On niin ihailtavaa, miten geenimuuntelun vastustajat osaavat luontevasti ujuttaa lähes jokaiseen lauseeseensa sanat “myrkky” ja “puhtaus”. On myös nerokasta argumentoida geenimuuntelua vastaan negatiivisella kuluttajamielipiteellä, jos itse on keskeinen negatiivisen mielikuvan tuottaja.” (Mari Koo)

Jaa tietoa eteenpäin

8 kommenttia kirjoitukseen “Geenimuuntelu on paljon enemmän kuin ihmisravinto”

  1. Matti says:

    Hyviä pointteja tekstissä. Eihän geenimuuntelu (kasveissa) ole välttämättä lainkaan paha asia vaan päinvastoin. Kasveista voidaan muuntamalla tuoda esiin paremmin luontaisia hyviä puolia ja samalla tehostaa viljelyä luomalla suurempia kasveja. Tämä taas johtaa lopulta kuluttajahintojen laskemiseen ja kasvien parempaan menekkiin, joka lienee kaikkien mielestä hyvä asia.

    Sen sijaan geenimuunnellut eläimet eivät ole kovinkaan kaunis ajatus ja jalaton lehmä tai sika ei edelleenkään saa vettä kielelle. Geenimuuntelusta on kuitenkin liikkeellä niin montaa ristiriitaista ja täysin tuulestatemmattua tietoa olemassa, että kuluttajatasolla päätösten tekeminen on todella vaikeaa. Ehkäpä tiedotus asiasta vielä joskus paranee. Toivottavasti.

  2. Timo says:

    Samoinhan on ollut suunnitelmia kehittää riisistä lajike, jossa olisi ihmisen tarvitsemia vitamiineja, joita normaalisti siellä ei ole ja näin saada niille maailman köyhille, joille riisi on pääruoka, terveellisemmän lapsuuden. Geenimuuntelua sekin, eli tosiaan kaksipiippuinen miekka on asia.

    Tuollainen jalattomuus taitaa taas olla enemmänkin scifi-puolta vielä, eläimillä varmasti tähdätään ensin kestämään jotain sairauksia paremmin. Ja olihan joskus juttua jotain lääkeainetta maidossaan tuottavasta lehmästä puhetta…?

  3. Olli says:

    Golden rice on geenimuunneltu riisi, olikohan sinulla tämä mielessä.

  4. Timo says:

    Jeps tuota muistelin, eli enemmän asiatietoa kaivattaisiin keskusteluun. Ja tietysti molemmilta puolilta, koska kumpikin kuitenkin omaan suuntaansa vähän kallistaa…

  5. ällä says:

    Offarina mennään, mutta eipä tälle täällä omaa paikkaa olekaan.

    Sitä vaan ihmettelen, että miksi tällaisen käsin tehdyn mashupin lukijat kommentoivat ennemmin mashupin sivuilla, kuin varsinaisen tekstin kirjoittaneen henkilön sivulla?

    Kun eihän tämä lopulta ole kuin lainaus ja linkki sinne, joka sisällön takana oikeasti on? Jos kaikki kommentoisivat sisällön tuottaneen blogissa, eikö silloin saataisi enemmän keskustelua juuri siellä, minne kaikki viittaavat?

    En nyt tarkoita tätä postausta, vaan yleisemmin. Vai olenko vaan pihalla? 😀

  6. Timo says:

    Hyvä pointsi, toisaalta ymmärrettävää, koska yleensä tulee kommentoitua sinne missä asiasta lukee…

  7. Eko-Matti says:

    Minulla on hämärä muistikuva lukion biologian kirjassa, jossa oli 90-luvun lopulla kuva hollantilaisesta sian ja naudan risteytyksestä. Kyseessä ei siis ollut geenimanipulaatio, mutta eläin, joka oli käytännössä järkyttävän iso sika.
    Ainoa ongelma oli, ettei eläimen tukiranka kestänyt sen painoa ja niiden selkäranka katkeili tms.
    Köyhien nälänhädän poistoa rikkaiden geenimanipulaatiolla hivenen epäilen jo ihan geenien manipulointia tekevien yritysten intressien vuoksi. Ei köyhiltä mitään rahaa saa.

  8. ammattiaktivisti says:

    tuo Matin kuvaama toiminta on kyllä lähempänä kasvien risteyttämistä ja risteytymien rikastamista kuin nykyistä teollista geenimanipulaatiota. Ja tuo on ihan hyväksyttävissä oleva tapa hoitaa asia näinhän luontokin on asian hoitanut miljoonien vuosien ajan.

    Sen sijaan kun aletaan geenimanipulaatiolla yhdistämään kasvin ja eläimen geenejä keskenään niin se kyllä kuulostaa pikkasen vieraalta toiminnalta. Näin kuitenkin tehdään teollisessa geenimanipulaatiossa.

    Ja se hinta ei taatusti laske geenimanipulaation johdosta, itseasiassa esimerkit ovat juuri päinvastaisia ja kehitysmaat ja sen asukkaat on kusessa noiden jättiyhtiöiden vaatiessa patenttiensa hyväksikäytöstä elintasoon nähden korkeaa maksua ja vaativat vielä ettei sadosta saatavaa viljaa saa istuttaa seuraavana vuonna siemenviljana vaan joka vuosi pitää hankkia uudet siemenet patentinhaltijalta, lisäksi geenimanipulaatiolla pyritään usein lisäämään kasvien kestävyyttä rikkaruoho- ja tuholaismyrkyille, jotka nekin, kas kummaa, sattuvat olemaan saman firman tuotteita ja muiden firmojen tuotteet eivät sitten sovellukaan yhtä hyvin tähän käyttöön. Taas yksi rahastusautomaatti lisää. Lisäksi geenimanipuloidun viljan leviäminen naapuripelloille ei ole estettävissä, joten jos seudulla yksi aloittaa gmo-viljan viljelyn niin pian naapurit joutuvat tahtomattaan myös gmo-viljelijöiksi ja ylikansallisten maatalousjättien torppareiksi.

    Lisäksi satojen suureneminen on kovin pientä ja näennäistä verrattuna samaan aikaan tapahtuviin aavikoitumiseen ja sademetsien tuhoamiseen.

    Tästä kotimaisesta kohusta olen sitä mieltä että OK, gmo-lihaa syököön ne jotka sitä haluavat, mutta muille pitää antaa mahdollisuus syödä gmo-vapaata lihaa ja niin että pakkauksessa on selvät merkinnät asiasta. Itse kyllä vahvasti epäilen että nyt gmo-lihaa otettaessa käyttöön emme tasan tarkkaan näe minkäänlaista hinnan alennusta tuotteissa. Kyllä sekin raha menee toiseen osoitteeseen kuin kuluttajan kukkaroon, senpä takia on naurettavaa vedota johonkin alentuneeseen kustannustasoon tässä asiassa.

Kommentoi