Kulutusjuhla

En halua lahjoittaa feissareiden kautta

Viime aikoina olen tympääntynyt toden teolla feissareihin eli kadulla toimiviin hyväntekeväisyysjärjestöjen rahankerääjiin. Olen ilmeisesti sopivan näköinen uhri, joten tuntuu, että tietyissä paikoissa, kuten esimerkiksi Hakaniemessä, joutuu sanomaan ”Ei kiitos” jatkuvasti, kun joku yrittää lähestyä kansionsa kanssa kysymällä ”Haluatko pelastaa maailman?” tai ”Kiinnostaako ihmisoikeudet?”.

Järjestöjen mielikuva ei minun mielessäni ainakaan moisesta kohene. Hyväntekeväisyysrahojeni antamisen suhteen olen siis tullut yhä kriittisemmäksi.

Nyt Greenpeace on kuulemma aloittanut myös kotien ovikellojen rinkuttamisen ja sitä kautta lahjoittajien etsimisen. Minun ovelleni on turha tulla: lahjoitan rahaa vapaaehtoisesti silloin, kun sen koen tarpeelliseksi, mutta en halua, että ovelleni tullaan jäsenyyksiä kauppaamaan (oli ne sitten taivaspaikkoja tai ympäristöjärjestöjä).

Eräs tuttu kertoi, miten on kuullut tapauksista, joissa hiukkasen mieleltään huterampi ja erityisesti raha-asioissa osaamaton yksilö on ilahtunut, kun kiva nuori on alkanut rupatella kadulla. Siinä on sitten helposti pistetty nimi suoraveloitussopimukseen järjestölle jos toisellekin, vaikkei moiseen oikeasti olisi varaa. Ja kun rahojaan ei oikein hallitse, niin jäsenyys jää perumatta ja summa poistuu tililtä kuukaudesta toiseen.

Järjestö tienaa, mutta höntti henkilö köyhtyy oikeastaan asiaa tajuamattakaan.

14 Comments

  1. Tuota…
    On moraalisesti väärin antaa tyhmän pitää rahansa, sillä muutoin ne joku ketku siltä vie.

  2. Feissarit ovat täällä Tampereellakin rasite. Mun pyrkimykseni on vastata noihin ”Haluatko pelastaa maailman?” tai ”Kiinnostaako ihmisoikeudet?” rehellisesti että ”kyllä”, ja jatkaa huoletta matkaa. Yksi hyvä vaihtoehto on myös yhtälailla rehellinen ”Ei nyt, eikä tässä”.

    Sinänsä toki oman asian levittäminen ja tiedon tarjoaminen on ihan ok, mutta siitä en pidä kun sitä on pakko tyrkyttää ihmisille ärsyttävästi muotoilluilla alkukysymyksillä (se haluanko jutella feissarin kanssa ja se kiinnostaako mua ihmisoikeudet ovat oikeasti kaksi täysin eri juttua). Lisäksi kun kinutaan rahaa ja on provikkapalkat mukana niin homma käy aikas epämääräiseksi.

  3. Sinänsä en ole yllättynyt, että ympäristöjärjestöistä juuri Greenpeace on lähtenyt tuohon hommaan. WWF:n pisteet toimintatapojen fiksuudessa vain nousevat suhteessa Greenpeacen aktivismiin. 🙂

  4. ”Mieleltään huterilla” ja ”raha-asioissa osaamattomilla” henkilöillä tarkoitettaneen tässä kehitysvammaisia, joiden kutsuminen hönteiksi ja tyhmiksi on aika tylyä.

  5. Petja: Voihan sen noinkin muotoilla 🙂

    Ilari: Jep, nimenomaan aloituskommentit ovat rasittavia.

    TakKal: No, hlökohtaisesti minulla ei ole ollut Greenpeaceakaan vastaan mitään, mutta jos oveni taakse tulevat, niin ei kyllä tee hyvää vaikutusta.

    Kummastelija: En kyllä tarkoittanut kehitysvammaisia. Mieleltään huteria ja raha-asioitaan hallitsemattomia on muualla (siis periaatteessa täysin oikeustoimikelpoisia henkilöitä, mutta välillä esim. mielenterveysongelma vie kyvyn hoitaa arkista rahankäyttöä).
    Oletan, että kehitysvammaisilla on joku huoltaja tms. joka vastaa heidän raha-asioistaan, joten heidän kohdallaan riskiä ei ole.

  6. Kaikista ärsyttävin kokemus itselläni oli viime kesänä. Juttelin ihan mielellään hetken aikaa ja annoin kerääjän esittää asiansa. En kuitenkaan suostunut kuukausi-lahjoittajaksi, lupasin harkita asiaa opiskelujen loputtua, kun säännöllisiä tuloja on enemmän.

    Siihen asti oli hyvä mieli keskustelusta, kunnes kerääjä yritti ihmeellisellä tavalla vedota sääliini, mm. surkuttelemalla itseään ja sitä, miksi kukaan ei halua liittyä hänen kauttaan. Samoin hän toistuvasti yritti katsoa vetoavasti ja käytännössä kerjäsi sanoen: ”pliiis, liity nyt”, jankkasi hyvin kauan eikä hyväksynyt kieltävää vastaustani. Hänen käytöksensä alkoi ärsyttää suunnattomasti ja lähdin tilanteesta pois huonolla tuulella. Ilman tuollaista lopetusta olisi keskustelusta jäänyt mukava mieli ja ehkä oikeastikin olisin voinut liittymistä harkita.

  7. Ovelta ovelle kiertelyn tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, jotka eivät välttämättä liiku keskustassa ja ovat siten katufeissareiden tavoittamattomissa. Ovelta ovelle kierrellään omakotitaloalueilla kaukana keskustasta.

    Niin ja Greenpeace toi Suomeen feissauksen ja myöhemmin muut järjestöt apinoivat feissauksen Greenpeacelta. Oletan siis, että pian ovelta ovelle ovat kiertelemässä myös muut järjestöt, pandakarhut mukaan lukien.

    Onhan tuo ärsyttävää, mutta ilmeisesti tehokasta, kun kerran sitä tekevät.

  8. Eikös ne sitten ole hönttejä ja tyhmiä, jos ne eivät osaa huolehtia raha-asioistaan ja ovat mieleltään huteria?

  9. Hönttien ja muiden rahat kyllä saadaan jonnekin menemään. Ei kai nämä järjestöt niitä pahimpia ole? Eiköhän kaikenlaisten ihme härpäkkeiden myyjätkin saa ihmisiä ihan samalla tavalla sumutettua.
    Epäillyttäväähän tuossa feissauksessa on se, että järjestöt alkavat muistuttamaan toimintatavoiltaan yrityksiä, joiden toimintaa järjestöt kritisoivat.

  10. Riia: Tuollainen henkilökohtaisen säälin kautta myyminen on kyllä hemmetin huono tapa.

    Virna: Toivottavasti järjestöt eivät nyt riehaannu! Ilmeisesti toiminta on kannattavaa, kai monen mielestä tuntuu kuitenkin helpommalta luvata se vitonen tai kymppi kuussa kuin käännyttää feissaaja ovelta tai kieltäytyä siinä vaiheessa, kun on kuunnellut häntä 10 minuuttia.

    Petja: Tämä on poliittisesti niin korrekti blogi, etten nimittele ketään höntiksi ja tyhmäksi 🙂

    Eko-Matti: Ongelmahan näissä järjestöjen suoraveloitusjutuissa on se, että summa menee toistuvasti kuukausittain. Monessa muussa typeissä tuotteissa kyseessä on kertaostos. Tai no, onhan näitä ”saat kerran kuussa vitamiinipillerit kotiin, kun maksat tämän”.

    Järjestöjen kohdalla nimenomaan sitä eettistä toimintaa odottaisi, eli ettei niitä jäsenyyksiä ihan kenelle vaan tyrkytettäisi ja miten tahansa.

  11. Feissaamisessa ärsyttää ”henkilökohtaiselle reviirille” tunkeutuminen. Itselleni on vaikeaa kieltäytyä yhtään mistään, ja siksi feissaajat ja puhelinmyyjät riepovat niin paljon, vaikka ensin mainitut ovatkin hyvällä asialla. On pakko marssia tylysti feissaajan ohi tai siirtyä toiselle puolelle katua, sillä jos pysähdyn, olen tuhon oma 🙂

    Muutama viikko sitten aamu-TV:ssä oli vieraana feissaajia. Vakuuttivat hymyssä suin, että negatiivista palautetta ei juuri tule ja että toiminta on todella kannattavaa (niin kai, mutta kuinka moni lahjoittajista on mukana vain, koska ei kehdannut kieltäytyä). Helsinkiin mahtuu kuulemma vielä paljon lisää feissaajia, ja toimintaa ollaan laajentamassa pienempiinkin kaupunkeihin..

  12. Helsingissä homma tuntuu toimivan jotenkin järjellisesti – jos joku feissari saa osakseen tylyä kohtelua, eivät näköetäisyydellä olevat kolleegat enää samaa ohikulkijaa yritä tavoitella.

    Turussa sen sijaan noin 100 metrin matkalla kolme peräkkäistä innokasta Amnestyn työläistä sai saman vastauksen: ”ei, olen jo jäsen”.

    Tämä siis kommenttina tuohon muihin kaupunkeihin leviämiseen.

    Mutta oikeasti tuo feissareiden käytös vaatisi jotain rintanappia tai vastaavaa, jolla tehdä tiettäväksi että juuri nyt aikaa ei ole, eikä kiinnosta keskustelukaan. Säästyisi kansiotaroikottavalta yrittäjältäkin aikaa, vaivaa, ja vielä hitunen katu-uskottavuuttakin, kun osumatarkkuus paranisi.

  13. tekoja ei sanoja...

    Tällaiset blogit tulisi poistaa. On naurettavaa, että FEISSAREISTA puhutaan enemmän kuin oikeista ongelmista. Ongelmia on enemmän kuin feissareita, joten miksi täällä puhutaan feissareista? En ole edes feissari, haluan vain puolustaa toimintaa.

    Nyt joku kysyy mielessään, että miksi senkin provosoiva anonyymi?

    Koska on olemassa sanonta, joka on vanha mutta tosi ja te kaikki tietää sen. TEOT puhuvat enemmän kuin sanat. Paljon toistettu, mutta harvoin mietitty lause.

    Suuret ympäristövahingot ja ihmisoikeusloukkaukset vaikuttavat kielteisesti joka päivä omaan elämäämme. Yksi feissari aamupalana ei saastuta kuin oman ilmeesi ja sekin koska olet kiireinen kaupunkilainen ja että koska joku väärä ihminen josta et pitänyt muutenkaan sattui sanomaan jotain väärin sinulle vääränä päivänä joka oli eilen tai tunti sitten.. ja seuraavana päivänä tai tunti eteen päin se onkin feissarin syy.

    Huonoja uutisia saamme lukea joka aamu halutessamme ilmaisesti jaetusta 100:ta tai Metrosta, mutta kun joku kysyy joka aamu haluaisitko lahjoittaa Mc’donaldsin aterian verran kerran kuussa rahaa hyvään tarkoitukseen, joka pelastaisi loppujen lopuksi myös jokaisen takalihton ilmaston kiirastulelta.. ilme voisi saastuttaa kenen tahansa päivän pelkästään vilkaisun jälkeen.

    Tällaiset blogit tuovat esiin myös sen, että ei kaikki mutta osa on kuin sohvalla syntyneitä hyväntekijätynnyreitä kun alamme jo moraalisuudesta keskustellessa moralisoimaan toisia moraalisesti HYVÄÄ tekevien hyväntekeväisyysjärjestöjen työntekijöitä ”pandakarhuiksi”. ( Virna,August 6th, 2007 at 6:39 pm) Tämä on huvittavaa…

    Ei kannata toki käsittää väärin. Olen greeanpeacen ja WWF:n molempien jäsen, mutta korostan vain sitä että kannattaa tarkistaa oma kypsyysaste ennen kuin alkaa tökkimään sitä uunimittaria toisten todennäköisesti yhtä tärkeää asiaa edustavien ihmisten kinkkuihin. Koska eikö jo ALA-ASTEELLA
    kaikille lyöty karttakepillä biologian ja maantiedon tunnilla päähän, että kaikki liittyy kaikkeen. Ei, en luonnonkansojen kasvatti, vaikka he saattavatkin olla oikeassa.

    Onko sinulla Virna välttämättä ekojauhot hyvin pussissa? Jaksoitko kastella parvekekukkasi kuumana päivänä kahdesti päivässä? Pidätkö aina kompostia alepan PVC-muovisen muovipussukan vieressä? Annatko brasseista Suomeen pakoputkessa salakuljetetun undulaatin lennellä vapaana Helsingissä?

    Eikö koko feissarikeskustelu tulisi lopettaa? Tämä alkaa saamaan maailman typerimmät mittasuhteet ONGELMANA ja tuo ihmisistä typeriä asioita esille, jopa itse hyväntekijöistä, jotka eivät ilmeisesti tajua että kyse maailman pelastamisessa ei ole fanaattisuudesta vaan kokonaisvaltaisesta asiasta, joka on vakava.

    Jos ei kestä sen viiden sekunnin aikana sanoa, että ”kyllä kiinnostaa, mutta ei ole aikaa”. Sitten kannattaa tutkituttaa oma pää ja lukea joku hyvä kirja.

  14. Mitä oikein vauhkoat ja provoat Tekoja ei sanoja…? Tililtäni on viime kuukausien ainkana lähtenyt rahaa noin viidelle eri järjestölle, toimin myös aktiivisesti parissa järjestössä ja jaksan aina sanoa kauniista feissareille ”kyllä kiinnostaa, mutta ei kiitos nyt” sekä arvostaa heidän rankkaa työtä. Silti voin sanoa, että feissaus on ärsyttävää.

    Mikä sinä olet muita moralisoimaan muutaman rivin perusteella. Sitä paitsi eikö rakkaimmilla ole monta nimeä? Siksi seim. pandakarhut ja orava-kaupat ilman mitään ivaa.

    Sitä paitsi tämän blogin tarkoituksena on tuoda esille ajankohtaisia kulutukseen liittyviä aiheita. Tällä kertaa aiheena oli feissaus. Perusta itse oman maailmanpelastusblogi, jos nämä jutut eivät muka kiinnosta.