Leena havainnoi Toronton vaateshoppailua: ”Suomessa jos katselee jotain vaatekappaletta ja joku toinen tutkii samaa vaatetta, niin se on vähän niin kuin nolo juttu, ei semmoista vaatetta voi ostaa tai sovittaa jota joku toinenkin zoomailee. Torontossa kun satuin sovittamaan jotain vaatekappaletta, niin joku muu saattoi ihastua siihen ja alkoi sovitella samaa kledjua itsekin. Sitten vertailtiin ja katseltiin ja keskusteltiin siitä vaatteesta. Molemmat saattoivat ostaa saman mekon.” (Mari Koo)