Kulutusjuhla

Sirukorttimaksut ja tumpelot asiakkaat

tuesday 23. octoberta 2007 klo 10.33 kirjoittajana Mari Koo

Tiskin takana -blogissa aspaneiti paljastaa monivaiheisen, vähemmän imartelevan tapahtumasarjan, jonka valtaosa asiakkaista suorittaa sirukorttimaksupäätteellä.

Itse olen jo (tietysti!) omasta mielestäni melko hyvin omaksunut noiden maksupäätteiden käytön, vaikka eivät ne kyllä ihan yksinkertaisimpia ole. Mutta nämä viimeiset kohdat myönnän joskus tapahtuvan:

“17. Asiakas ottaa kynän käteen ja jää odottamaan allekirjoitusta.

(myyjä kertoo ettei allekirjoitusta tarvita)

18. Asiakas ottaa kynän varmuuden vuoksi taskuunsa.”

Jostain syystä vanha tapa istuu tiukassa, eli korttimaksun jälkeen on niin tottunut sutaisemaan nimmarinsa, että sirukorttimaksuakin käyttäessään automaattisesti käsi hapuilee kynää. Ja jep, joskus ne siinä hämmennysvaiheessa päätyvät taskuun asti.

Asiakaspalvelija toteaa lopuksi:

“Ymmärränhän minä että uusi tekniikka on vaikeaa omaksua. Me käymme tämän saman kohtauksen läpi melkein jokaisen asiakkaan kanssa, me täällä emme jaksa enää turhautua. Me emme ole keksineet näitä maksupäätteitä emmekä ole vastuussa niiden helppoudesta, näppäinten koosta tai siitä, että sinä et vain periaatteesta tahdo käyttää niitä.

Ja tässähän olemmekin ongelman edessä: sinä et halua näyttää henkilöpapereitasi, etkä sinä halua käyttää maksupäätettä. Kelpaisikohan sinulle mahdollisesti tämä tuote ilmaiseksi?”

– – –

Sirukorttimaksamisen vaikeutta ja autuutta on Kulutusjuhlassa pohdittu mm. viime vuoden toukokuussa, kun maksutapa teki vasta tuloaan.

Be Sociable, Share!

7 kommenttia kirjoitukseen “Sirukorttimaksut ja tumpelot asiakkaat”

  1. Jyri says:

    Varsin todentuntuinen tarina mutta kertoo ehkä vielä enemmän maksupäätteiden käytettävyydestä ja päätteiden käyttöliittymäsuunnittelun surkeudesta kuin käyttäjistä itsestään.

    En edes osaa yksilöidä sitä mikä kaikki noissä vekottimissa mättää mutta jostain syystä tähän mennessä ei ole vastaan tullut vielä yhtään kauppapäätettä joiden käyttö olisi ollut edes yhtä intuitiivista kuin bensa-asemien automaattien vaikka käyttäjätapahtuma on vaiheiltaan molemmissa samanlainen..

    Ja vaikka se ei olisi myyjän vika että laitteet ovat *seestä niin ei se ole kiitos vain asiakkaankaan vika joten voitte varautua jatkossakin kuulemaan kärkevää kommenttia laitteiden käytettävyydestä siihen saakka kunnes asialle on tehty jotain sillä loppujenlopuksi te hyvät myyjät edustatte työpaikkojenne asiakasrajapintaa niin hyvässä kuin pahassakin.

  2. Tero Ylitalo says:

    “…työpaikkojenne asiakasrajapintaa…”, sai hymyilyttämään.

  3. Albin says:

    Hupaisa kuvaus täytyy myöntää.
    Asiakkaan näkökulmasta kommenttia sen verran, että…
    aika harvoin tuohon maksupäätteeseen loppujen lopuksi törmää. En varmaankaan asioi tietyissä liikkeissä tarpeeksi säännöllisesti.
    Tästä johtuen oma sirukorttimaksamiseni on varsin hidasta ja vielä opettelua.( Eri paikoissa erinäköiset päätteet ja silleen…).. Usein tulee sellainen olo, että myyjä hoputtaa minua painelemaan näppäimiä, kun yritän vasta hahmottaa mitä tapahtuu mistäkin. Että rauhassa ei saa tehdä vaan hutaisten painella menemään… Ei sirukortti maksaminen ole asiakkaalle välttämättä arkipäivää, vaikka se myyjälle jo on…

  4. Mari Koo says:

    Jyri: Maksupäätteiden käytettävyys on kyllä onnistuttu tekemään varsin huonoksi. Ja jotenkin niitä on vielä vähän erilaisia ja eri logiikalla toimivia. Ei ole helppoa, ei!

    Albin: Joo, ei nuo vielä ole sillä lailla yleisiä, että olisivat ihan arkipäivää. Jos kerran tai pari kuussa noiden kanssa joutuu tekemisiin, niin ei synny mitään käyttörutiiniakaan.

  5. Sarianna says:

    Täällä Ateenassa jossa tänä syksynä oleskelen on Visa-maksu hoidettu aina sirupäätteellä. En tosin osaa sanoa johtuuko se vain siitä että minulla on ulkomainen kortti vai onko sirumaksu jo arkipäivää kreikkalaisillekin.

    Monissa paikoissa pyydetään kyllä vielä tunnusluvun lisäksi allekirjoitus kuittiin. Olen samaa mieltä siitä että käytettävyydessä on vielä kehittämistä. Myös siinä tuntuu olevan ongelma että päätteen pitäisi olla paikassa, josta sekä myyjä että asiakas pääsevät siihen kätevästi käsiksi, mutta kukaan ulkopuolinen ei näe tunnusluvun näppäilyä. Käytännössä noissa kaupoissa joissa olen maksanut, sirupääte sijaitsee tiskin takana, jonne asiakkaan on kierrettävä näppäilemään tunnarinsa ja sitten takaisin pois jotta myyjä mahtuu takaisin päätteen ääreen viimeistelemään maksutapahtuman. Varsin kömpelö ratkaisu siis ainakin vielä toistaiseksi.

  6. Jenni says:

    Itse en ole Suomessa törmännyt näihin sirukortti-päätteisiin vielä kovinkaan monessa paikassa. Ensimmäisiä kertoja moiseen törmätessäni olivat kieltämättä pasmat hieman sekaisin ja näpyttelin koneeseen ties mitä ovikoodia, kun tunnusluku ei heti tullut mieleen.

    Yleisesti ottaen systeemi on kuitenkin kätevä, kun nyt saataisiin yleistymään ja toimivaksi myös Suomessa. En tosiaan ole vieläkään törmännyt noihin päätteisiin vasta kuin aivan muutamassa paikassa, joten en oikein tiedä näistä ongelmista, joista muut kirjoittajat puhuvat. Asuin viime kevään Belgiassa ja siellä sirupäätteet olivat jo aivan arkipäivää – yhdessäkään kaupassa ei ollut perinteistä nimikirjoitus-systeemiä käytössä enää. Päätteet olivat joka puodissa samanlaiset, joten käyttö oli varsin helppoa. En käsitä, mikä tästä Suomessa tekee niin vaikeaa.

  7. Tarza says:

    Suomessa tästä tekee vaikean se, että päätteet ovat kaikki hieman erilaisia. Koskaan et siis tiedä mitä nappia pitää seuraavaksi painaa, vaan pitää käyttää aikaa näytön hahmottamiseen ja oikean kohdan etsimiseen… Niin ja minä sentään käytän melko paljon sellaisia kauppoja, missä on sirupääte.

Kommentoi