Kulutusjuhla

Paketti taipui lopulta!

Satujatar on joutunut ilmitappeluun kulutustavaran paketin kanssa. Kumpi voittaa -dialektiikka on tullut varmaan jokaiselle raivostuttavan tutuksi, vaikka olisi ihan normaalit käsivoimatkin. Itse vannon jokaisen Felix-punajuuripurkin ja -suolakurkkupurkin kohdalla, että oli viimeinen kerta kun moisen ostan, en nimittäin tahdo saada niitä auki edes asianmukaisina myydyillä apuvälineillä. Tavalliset hammasharjat ja videokasetit ovat myös esineitä, joiden pakettien avaamista ei voi kuvailla sujuvaksi ja huomaamattomaksi. (Zepander)

4 Comments

  1. Avauduin kerran aiheesta suoraan Felixille, ja lähettivät hyvityksenä yksinkertaisen, mutta ah niin ihanan avausapuvälineen. Idea on raottaa purkin kantta sen verran, että alle pääsee ilmaa, eikä alipaine enää pidä kantta imussaan. Saman saa aikaan myös esimerkiksi veitsellä vipuamalla, jos veitsi kestää.

  2. Pakkaussuunnittelusta vastaavia kouluttaa erityinen Otaniemen osasto, jonne otetaan vain sarjamurhasta syytteitä selvinneitä.

    Eli kun teillä on huomauttamista paketista, osoittakaa valitus valmistajan vittuiluinsinöörille.

  3. Itseäni tympäisevät eniten suht kovaa muovia olevat, ”muotoon valetut” tuotepakkaukset joiden puoliskot on silleen ”stanssattu” reunoista yhteen. Ei mitään toivoa selvitä ilman teräaseita ja niidenkin avustuksella välillä hankalaa kun ei tahdo löytää sopivaa kohtaa mistä sen teräaseen sais tuikattua läpi vahingoittamatta itse tuotetta.

  4. Mattoveitsi on hyvä apuväline! En vain tiedä käyttäisikö sitä pakkaukseen vai sen suunnittelijaan. Purkin saa kyllä auki tekemällä kanteen reiän (estää jatkokäytön), kankeamalla mylpyrän kohdalta kunnon veitsellä – siis pöytäsellaisella tai sillä muovilätyllä, jolla jokin nimikin on… siis joka takertuu kanteen ja avot, kansi auki!