Kulutusjuhla

Kissan lääkärireissun lasku ei kauhistuttanut

wednesday 12. decemberta 2007 klo 11.23 kirjoittajana Mari Koo

Hoidokkikissani ja asuinkumppanini Villi piti viedä pari viikkoa sitten tiistaina ilta-aikaan Viikkiin pieneläinklinikalle. 14-vuotias, leikattu kolli ei yrityksestään huolimatta saanut virtsattua ja oli selvästi vaivaisen oloinen. Kissa joutui yöllä jäämään hoidettavaksi eläinsairaalaan virtsakiviepäilyjen vuoksi.

Tutkimusten jälkeen kävi ilmi, ettei kissan tila ollut niin paha kuin olisi voinut olla. Katti pääsi katetrointien ja muun hoidon jälkeen kotiin torstaina eli hoitopäiviä kertyi kolme.

Ensimmäisenä yönä eläinlääkäri antoi kustannusarvioksi tuollaista viidensadan euron luokkaa. Niinpä laskun saadessa koetti positiivinen yllätys: loppusumma oli 402 euroa (toimenpiteet 230 e, tarvikkeet 14 e, lääkitys 30 e, laboratorio 73 e, hoitopäivät 20 e, toimistomaksu 36 e).

Tämä oli mielestäni yllättävän edullista. Kuten kissan ulkomailla asuva omistaja totesi, niin verrattuna auton huoltoihin eläimen kanssa ei mene samalla tavalla rahaa.

Moni lemmikinhoitaja valittelee, kuinka eläinlääkäri on kallis. No tokihan se helposti tuntuu siltä, mutta jos miettii, mistä kaikesta kustannukset koostuvat, niin ei se hinta niin suuri ole. Ja kyse on kuitenkin elävistä olennoista. Hyvä ystäväni on eläinlääkäri, ja vierestä hänen opiskelujaan ja työtään seuranneena olen todennut, että kyseessä on vaativaa hommaa, joten kohtuullinen korvaus on aivan paikallaan. Tosin eipä se työn osuus noissa laskuissa niin kovin huikea edes ole, koska kuluja kertyy niin monesta muusta asiasta.

Päivän Hesarin Hinta&Laatu -sivuilla oli juttua koirien hinnoista ja kasvatustoiminnasta. Toivottavasti jokainen eläimen hankkija tajuaa myös sen, että lemmikistä voi kertyä yllättäviäkin kuluja, kuten näitä eläinlääkärireissuja, ja siihen budjettiin varataan summat myös näihin tarkoituksiin. Jos auto hajoaa ja rahat on loppu, niin sillä ei ole mikään pakko ajaa, mutta eläin on hoidettava kuntoon.

Pieneläinklinikan seinällä oli pitkä ja kattava lista erilaisten toimenpiteiden maksusta. Esimerkiksi kissan lopettaminen maksaa hieman eri summan riippuen siitä, mikä on jälkikäsittely.

Jos katin ruumiin luovuttaa eläinlääkäriopiskelijoiden harjoituskappaleeksi, niin hinta (taisi olla nelisenkymppiä) on hiukkasen halvempi, kuin jos ruumis menee suoraan joukkotuhkaukseen. Halvinta tietysti on niin, että kissa saa lopetuspiikin ja omistaja huolehtii kaikesta muusta (tämä taisi maksaa parikymppiä).

Be Sociable, Share!

16 kommenttia kirjoitukseen “Kissan lääkärireissun lasku ei kauhistuttanut”

  1. turisti says:

    Harvoin ihmiset tulevat tosiaan noita eläinlääkäreiden taksoja ajatelleeksi.

    Asian voi pistää perspektiiviin käyttämällä itse yksityisen lääkärin palveluja ja jättää Kela-korvaukset nostamatta. Muutama päivä lasaretissa jo pelkässä tarkkailussa vastaavan vaivan takia ja nasahtaa useamman tonnin lasku. Siinä voi sitte miettiä, että onko se Rekun hoidattaminen sittenkään niin kallista.

  2. Mari Koo says:

    Turisti: Jep, kyllähän ihmisen hammaslääkärilaskukin on yksityisellä aika kova, vaikkei juuri mitään tehtäisi, jos ne Kela-korvaukset jätetään pois.

    Ja sinällään se vinkuminen eläinlääkärin kalliudesta on turhaa myös siksi, että lemmikki on jokaisen oma valinta: kukaan ei pakota sitä hankkimaan, joten jos rahat ei riitä vuosien (tai jopa vuosikymmenien) ylläpitoon, niin sitten on vain elettävä ilman omaa nelijalkaista tai kaksisiipistä tai muuta oliota.

  3. kati says:

    Niinpä. Etenkin ilmaiseksi jaeltavien kissan- ja koiranpentujen osalta tuo on kysymys, joka ei välttämättä tule eläimen hankkijan mieleen, jos ilmaisuus tai halpuus saa toimimaan hetken mielijohteesta. Meilläkin on kuluneen vuoden aikana tullut pari kertaa asiaa päivystävälle eläinlääkärille, eikä kummallakaan kerralla ole satasella selvitty. Mutta kun sen tietää, osaa pitää aina sukanvarressa hätävararahaston, vaikka mikä olisi.

    Eikä raha tule noissa tilanteissa ensimmäisenä mieleen, eikä toisena tai kolmantenakaan. Kiitollisuus hyvästä, nopeasta ja asiantuntevasta avusta sen sijaan tulee.

    Hevoseen sitä vasta saakin eläinlääkärikuluja ja muita “huoltomenoja” uppoamaan ilman suurempia kriisitilanteitakaan, huomauttaa nimimerkki kokemusta on. Sitä vain miettii, mikä on niiden tuhansien entisten kiertolaisravurien kohtalo; saavatko lasten leluksi liiteriin hankitut, käytännössä ilmaiset hevoset asianmukaista hoitoa sairastuessaan – tai muutenkaan? Tähänhän Suomen eläinsuojeluyhdistyskin haluaa tämän vuoden kampanjassaan kiinnittää huomiota.

  4. Tero Ylitalo says:

    Ottakaa lemmikkivakuutus, se kymppi / kk kannattaa isomman operaation kohdatessa.

  5. Eko-Matti says:

    Hevosista minua varoitteli jo isänikin: “Älä poika kuule ikinä ota hevostyttöä. Hevoseen menee kaikki rahat.”
    Enkä ole ottanut.

  6. Ilkka says:

    Hyi sinua Mariseni, euron virheen olit laskelmissasi tehnyt 🙂

    Eihan musta huomaa etta olen teknisen alan ihmisia, eihan…

    Taytyy kylla todeta (nain muutaman perjantaisiiderin jalkeen) taalta Irlannin perukoilta etta katsottuani noiden IT-viikon pakinoiden sivussa olevaa kasvokuvaa ja sitten tata “originaalia” marinadi-blogista jotta vaikka Mari saatkin itsesi ihan hauskan eksoottisen nakoiseksi meikkaamalla (viittaan kuvaan A) joka ei mitenkaan paha niin kuitenkin sijoitut yhden_miehen_arvosteluraadissani niiden henkiloiden joukkoon jotka vaan nayttavat valloittavan sopoilta ihan au naturel, preferoin ehdottomasti.

    Mut en ma kiella meikin kayttoa, enenen… Ja ikaankuin mulla mitaan valtaakaan asiaan olisi 🙂

    Mukavaa viikonloppua toivotteleepi Ilkka

  7. Mari Koo says:

    Eko-Matti: On se hyvä, kun on opettavainen isä 😉

    Ilkka: No laskelmahan ei ollut tarkka, hinnoissa oli senttejä, joita en tuohon ottanut mukaan, vaan pyöristin lukuja täysiin euroihin (en olettanut sen olevan niin tarkkaa tässä tapauksessa). Tästä johtuu epätäsmällisys.

    Ja mitä kuviini tulee, niin en toki tiedä, mitä kuvaa olet Marinadissa katsonut, ilmeisesti jotain muuta kuin sivupalkissa näkyvää, koska siinä on meikkiä varmaan yhtä paljon kuin Mari Koossa. Eli ei kovin hirveästi 🙂
    Villin blogissa olen kyllä ihan meikittä, kuten kotioloissa yleensä, joten oletan, että niitä kuvia olet katsonut.
    Mutta omasta mielestäni meikki piristää ilmettä ja kuuluu esimerkiksi kaikenlaisiin rientoihin, joten sikäli sitä naamaan toki laitan.

  8. Vanhanaikainen says:

    13 v. sitten jalassani ollut syntymävika (valuvika, sanoi lääkäri) piti korjata leikkauksella. Siinä tuli joitain pieniä jälkiongelmia. Koska olen aina tehnyt faktista urakkatyötä, sairaustodistukset ovat ymmärtäväisille pomoille olleet turhia. Samoihin aikoihin myös häkkilintuni jalassa oli vikaa, ja eritelty lasku (150 markkaa) kelpasi lääkärintodistuksesta minulle. Lintu tosin ei apua saanut 🙁

  9. Matti says:

    Olipas outo vertaus tuo auton huolto ja eläimen lääkärikäynnit. Minulla menee kyllä rottien lääkärikäynteihin enemmän rahaa kuin auton huoltoon. Ja lääkärikäyntejä on nyt ollut melko tarkkaan yksi vuodessa.

  10. Mari Koo says:

    Matti: No, minulla ei ole autoa, mutta kuulemma siihen parin tunnin vierailuun merkkihuoltamolla menee helposti satasia. Tässä tapauksessahan katti oli hoidossa vuorokausia ja sille tehtiin erilaisia toimenpiteitä myös keskellä yötä, joten sikäli laskun summa oli mielestäni ihan kohtuullinen.

  11. Matti says:

    Mari Koo: Onhan tuo kissan hoitokulu sinänsä kohtuullinen, itse olen joutunut pulittamaan 10 minuutin huonosti tehdystä hoitotoimenpiteestä yli 100 euroa oman edesmenneen rottani tapauksessa.

    Silti. Uuden auton ostajat ovat erikoisasemassa tuossa merkkihuoltorankaisussa. Mitä vanhempi ja yksinkertaisempi auto, sitä halvempi huolto. Parhaassa tapauksessa hoidettavissa maallikonkin taidoin jopa itse omassa kotipihassa. Vaikka bensakuluissa varmasti häviää uusille autoille, saa 1000 euron autolla ajaa normaalikäytössä vuosia ennen kuin se tulee kalliimmaksi kuin uusi 20 000 euron auto. Osittain juuri kalliiden merkkihuoltojen vuoksi. Pahoittelen nyt kuitenkin off topicia, ihmettelen vaan aina kun ihmiset ostavat uusia autoja ja sitten valittavat huollon kalleutta 🙂

  12. sea says:

    Työttömyyspäiväraha ei ole edes 400e kuussa, minun vuokrani on reilu 400e… Sanoitte mitä vain niin iso raha se on, aivan sairaan iso raha. Juuri tuossa jouluna puheltiin siskon kanssa, että jos eläinlääkärilasku kohoisi tuhanteen niin siinä alkaisi jo miettiä onko lopettaminen halvempaa. Rajansa kaikella.

  13. Mari Koo says:

    Sea: Nimenomaan tässähän ideana oli se, että toivon mukaan ihmiset miettisivät lemmikin mahdollisesti aiheuttamia kokonaiskustannuksia ajoissa.

    Ei eläinlääkäri halpaa ole, miksi olisikaan? Kyseessä on ammatti, joka vaatii melkoisen koulutuksen ja jossa joudutaan kantamaan vastuuta. Lisäksi tulevat normaalit kustannukset laiteinvestoinneista lääkkeisiin ja hoitohenkilökuntaan.

    Lemmikinpito, kuten vaikkapa auton omistaminen tai lenkkeily, on ihmisille vapaaehtoista toimintaa, ja valitettavasti siihen liitty myös kuluja. Tietysti eläimet lisäävät ihmisten henkistä hyvinvointia jne, ja näin ollen ihmisten pitäisi sitten budjetoida elämänsä niin, että myös sen eläimen fyysisestä (ja kai siitä henkisestäkin) hyvinvoinnsta on varaa pitää huolta.

    Kuten Kati tuossa totesi pitävänsä tietty “vararahastoa” hoitokulujen varalle.

    Ja Ylitalon Teron vinkki eläinvakuutuksesta kannattaa myös huomioida.

    Matti: Autoista ja niiden huoltokuluista en siis todellakaan mitään tiedä, joten jätän taas ottamatta kantaa niihin 🙂

  14. sea says:

    Eli työttömän ei kannata kissaa hommata eikä muidenkaan köyhien? Lemmikki on rikkaiden etuus? Kiva. Sillä kuten sanoit, eläin edistää henkistä hyvinvointia. Kiitos kissani olen viimeiset 1 ½v nauranut joka päivä eikä itsemurha ole paljoa mielessä käynyt (en voi tehdä sitä löytökissalleni, muille sukulaisille kyllä).

    Vaikka kissan ottessa olen ollut hyvin tietoinen mahdollisista kuluista (en ole ensimmäistä kertaa kissan kanssa) ei vuokrani kokoinen yllättävä eläinlääkärilasku ole mielestäni sellainen johon pitäisi olla varaa noin vain sormia napsauttamalla. Tuskin kukaan ihminenkään budjetoi varojaan niin, että on vara makaa sairaana monta viikkoa jos vaikka auton alle jää?
    Eri asia on ruuat, hiekat, tavarat ja leikkaus/rokotus/sirutus, niihin on jokaisen varauduttava.

  15. Mari Koo says:

    No periaatteessa raadollisesti noin: jos lemmikin myötä tuleviin, mahdollisesti monen satasen laskuihin, ei ole varaa, niin ei kai sitä pitäisi sitten ottaa. Tai sitten pitää saada joku diili, kuten minulla, eli saa pitää elukkaa, muttei maksa sen eläinlääkärilaskuja…

    Mielestäni ei kuitenkaan voi olla niin, että vaikkapa yhteiskunta vielä jotenkin maksaisi ihmisten lemmikeistä tulevia kuluja enemmän. Eläinlääkärit ovat kuitenkin sen palkkansa ansainneet.

    Ihmisten lääkärikulut ovat vielä ihan toista luokkaa ja yhteiskunta niitä tukee: se on sitä yritystä tasoittaa eriarvoisuutta. Ja jep, niihinkin olisi syytä varautua: kun en minäkään ole kenelläkään töissä, niin tiedostan sen, että esim. kuukauden pätkä sairaalassa tuottaisi tulonmenetykset ja sitä kautta taloudellista tilannetta, johon yhteiskunnaltakaan olisi turha kysellä apua (yrittäjänä toimivalla ei ole samanlaista palkallista sairauslomaa kuin palkkatyössä, jonka joku muu maksaisi). Sitä varten otetaan vakuutuksia ja pistetään sitä rahaa sukanvarteen, näin se vaan on.

    Enkä siis edelleenkään kiistä lemmikeistä mahdollisesti tulevia hyvä puolia, verenpaineen laskusta mielenterveyteen, mutta valitettavasti rikkaammilla on monta muutakin etuoikeutta.

  16. sea says:

    Vaikeahan se on ratkaista mistä eläinlääkärit rahansa saisivat, mutta kyllä ne laskut isoja on. Ehkä kunnan eläinlääkäreitä voisi avustaa valtion/kunnan puolesta jolloin köyhät voisivat käyttää heidän palveluja? Ja tokihan köyhänkin on pohdittava eläintä ottaessa miten paljon se kuluttaa. On kuitenkin aivan eri juttu maksaa parisen kymppiä kuussa eläimen kuluja kun monta sataa kerralla.

    Eipä köyhällä ole vakuutuksia itselleenkään tai kodilleen. Sukan varteen jää aika vähän rahaa jos kuussa saa vajaan tonnin josta vuokra nielaiseen puolet. Onneksi on kissa joka pitää hengissä. Ja jos auton alle jään niin toivon mukaan sosiaalitoimi tulee apuun laskun kanssa. ;P

Kommentoi