Göteborgs Posten kertoo AC Nielsenin tutkimuksesta, jonka mukaan aiempaa harvemmat ruotsalaiset ostavat keinomakeutettuja tai vähärasvaisia tuotteita. Sen sijaan halutaan taas aitoja makuja ja normaaleja rasvaprosentteja, sillä niiden uskotaan olevan parempia sekä terveydelle että ympäristölle ja lisäksi vielä saa suurempaa nautintoa.
Viime aikoina sekä maidossa, jogurtissa että margariinissa kevyttuotteiden myynti on vähentynyt ja vastaavasti ns. normaalirasvaisten ja -sokeristen on kasvanut.
Kevyttuotteiden voittokulku näyttää siis Ruotsissa olevan ohi. Oman fiilikseni mukaan naapurimaassa on mm. kovempaan ääneen arvosteltu makeutusaineiden kaltaisten tuotteiden vaikutuksia ympäristöön. Sukraloosin ympäristövaikutuksia käsitteli esimerkiksi SvD otsikolla Sötningsmedel hot mot miljön.
Eräs Saara
Timesin sivuilla julkaistiin n. vuosi sitten mielestäni edelleen ajankohtainen ja varsin laaja artikkeli lisäaineiden ja keinotekoisten ravintoaineiden nautiskelusta. Artikkeli on vielä luettavissa osoitteessa http://www.nytimes.com/2007/01/28/magazine/28nutritionism.t.htm?_r=1&oref=slogin
Itse pidän erityisesti alun ohjenuorasta: ”Eat food. Not too much. Mostly plants.” Tuolla pääsee pitkälle, etenkin kun muistaa, että vakuumipakattu eines ei välttämättä ole niinkään ruokaa kuin ravintoainetta.
Mari Koo
Kiitti linkistä, pitääpä perehtyä tarkemmin.
Ruokaan suhtaudutaan usein vähän liian suurella tunteella, ja mennään ääripäästä toiseen, vaikka tuo ohjenuora on ihan riittävän simppeli.