Rautakauppaa ja palvelua

Satujatar asioi rautakaupassa: ”Kukaan ei siis palvele, haen etsiskelyn jälkeen sävytyksen ”palvelutiskiltä”, missä daamit kääntävät minulle selkäänsä ja palveleva nuoriherra on ilmiselvä harjoittelija. Ensimmäinen maalipurkki meni susille, poika ei osannut käyttää sävytyskonetta, toivottavasti toinen onnistui. Sitä kun en voi sanoa ennen kuin ryhdyn kokeilemaan. Sitten on kyllä turha rykiä, jos paskat ovat jo housussa. Etsin maalipesuainetta, etsin hiomapaperin pidintä, sen nimi oli joku juukelin kelkka, etsin hiomapaperia. Löydän tarvitsemani, mutta kukaan ei tarjoutunut auttamaan naista mäessä, kävelivät perkeleet ohi. – – – Olipa kahtiajakoinen reissu. Tympeätä palvelua, ei kun EI palvelua, mutta kyllä siellä silti viihtyi. Rautakaupassa on kiva tuoksu.” (Mari Koo)