Kulutusjuhla

Kissankaisla on kissoille myrkyllistä

Outi valistaa Jimin poppoo-blogissa, että kissankaislan nimellä ja kattien kuvilla varustettu tuote on myrkyllistä kissoille, vaikka muuta väitettäisiin: ”Tässä on vielä linkki Kattikamujen varoitusviestiin samasta asiasta. Myös Kuningaskuluttaja on ottanut saman asian esille ja samaa kertovat monet muutkin sivustot. On muuten harvinaisen törkeää, että kissoille myydään myrkyllistä tuotetta. Takuulla valistan kyseistä kauppaa Seinäjoen Anttilan rakennuksessa ja täytyyhän tässä muutakin keksiä. Vaikka monessa paikassa tietoa asiasta löytyykin, niin moni – kuten minä – haksahtaa tuohon hienoon kissaiseen ulkoasuun.” (Mari Koo)

5 Comments

  1. Riipustan tännekin suunnilleen saman tekstin, ja yritän perustella, miksi pidän tuota myrkyllisyysväitettä perättömänä.

    Kissat ovat syöneet kissankaislaa vuosikymmeniä, väite sen myrkyllisyydestä pulpahti näkyviin vasta 1995. Silloin selitys sille, että myrkyllisyyttä ei ole aikaisemmin huomattu, oli, että myrkky kerääntyi maksaan ja salakavalasti tappoi kissan.
    Kun minun kissani sattuu tykkäämään kaislasta kovasti, ihmettelin väitettä, ja kysyin yhdeltä tutulta puutarha-alan ihmiseltä asiasta. Vastaus oli hyvin järkeenkäyvä: Koska kaisla on periaatteessa koristekasvi, sille saatetaan joskus käyttää hyvin vaarallisia kasvinsuojeluaineita.

    Seuraavan kerran kun väite kissankaislan myrkyllisyydestä kaivautui esiin,
    väitettiinkin, että siinä on jotain akuutin myrkytyksen aiheuttavaa. Ihan ristiriidassa tuon aikaisemman väitteen kanssa, ja mahdotonta sen nojalla, että kissat olivat syöneet kaislaa ja voineet ainakin näennäisesti hyvin hyvinkin kauan.

    Tuo Kuningaskuluttaja-ohjelma, taas väitti kaislassa olevan myrkyn oleva tujonia. Täysin mieletön väite koska tujoni ei ole kovin myrkyllistä ja lisäksi se on hyvin väkevän hajuista, kaisla ei haise yhtään miltään.

    Vanhempi kissani on syönyt kaislaa jokseenkin koko ikänsä, ja ikävä kyllä kissa alkaa olla vähän niinsanotusti loppusuoralla. Johtunee kuitenkin siitä, että ikää on ainakin 19 vuotta, ei kaislan syönnistä. Kasvattelen kaislat itse
    siemenestä asti, joten tiedän ettei niissä ole kasvinsuojeluaineita.

    Yli kymmenen vuotta minä olen yrittänyt löytää jotain oikeaa lähdetietoa kissankaislan myrkyllisyydelle, mutta sellaista ei ole löytynyt. Esimerkiksi aneemisessa pari vuotta sitten ollut iso hakuteos myrkkykasveista ei tiennyt asiasta mitään, ainoatakaan kasvia koko Cyperaceae-heimosta ei mainittu.

    Kun viimeksi rutisin asiasta kissamaailma.netissa, minulle vakuutettiin, että asiasta on kyllä ihan painettua lähdetietoa. Toistetusta pyynnöstä huolimatta minulle ei kuitenkaan suostuttu antamaan viitettä. Tämä asia pitäisi ihan oikeasti selvittää kunnolla, olisi hyvä jos Mari kiinnostuisi.

  2. Örkki, kiitos tuosta kommentista! Kiinnostavaa kuulla, että asia on noin kiistanalainen. Jos nyt sattuisi ylimääräistä aikaa ja energiaa jossain välissä, niin voisihan tuota yrittää selvittää. Mutta ilmeiselvästi ainakaan sinun kissasi ei ole kaislasta kärsinyt.
    Mistä muuten niitä siemeniä ostat?

  3. Ei niitä tarvitse ostaa, kaisla yleensä ehtii tehdä siemeniä ennen kuin kissa syö sen kuoliaaksi. Nyt on tosin pieni pula, kun nuorempi kissa on yrittänyt paitsi syödä, myös pallotella kaislan kuoliaaksi. Oikeesti tähän pitäisi saada joku eläinlääkäri, aiheesta luulisi syntyvän julkaisun.

  4. Yksiselitteistä vastausta tähän tuskin tullaan saamaan. http://www.sey.fi/files/454/ey072s17-32.pdf olisikohan sivulla 24 juttua juurikin asian hankaluudesta. Jotenkin tuntuu että asiasta voidaan kinata yhtä kauan kuin siitä kumpi tuli ennen muna vai kana. Totuus on tuolla ulkona.

  5. Tuossa on suunnilleen se, mitä minäkin olen yrittänyt sanoa, paitsi loppupäätelmä. Kun kissat selvästi tykkäävät syödä kaislaa, ja minunkin vanhempi kissani on syönyt sitä ahneesti jo kohta 18 vuotta (oli aikuinen minulle tullessaan, joten ikää on ainakin 19), niin mitään järjellistä
    syytä kaislan välttäiseen ei ole. Jos, ja luultavasti kun, on mahdollista, että kaisloissa on joskus myrkkyjäämiä, huomio pitää kiinnittää siihen, ei kasvin itsensä kuviteltuun myrkyllisyyteen.