Kulutusjuhla

Puhelinmarkkinoinnin kielto ja sen toimimattomuus

wednesday 7. mayta 2008 klo 9.51 kirjoittajana Mari Koo

Veloena on tehnyt suoramarkkinoinnin kiellon. Koska kielto ei kaikesta huolimatta tavoita kaikkia kaupittelijoita, on Veloena ottanut käyttöön toimivan tavan:

Koska uskon oivallusten ja toimivien strategioiden jakamiseen, kehotan sinuakin tiedustelemaan seuraavan kerran näin: “Hetkinen, hetkinen! Haluaisin kysyä yhden asian. Mistähän sait yhteystietoni? On näet niin, että minulla on suoramarkkinointikielto voimassa. Voisitko ystävällisesti kertoa, mistä sait puhelinnumeroni!”

Kokemukseni mukaan tämä lähestymistapa lopettaa puhelun varsin tehokkaasti. Tosin yksikään puhelinmyyjistä ei ole osannut tai uskaltanut sanoa, mistä he ovat numeroni saaneet. He eivät ole osanneet myöskään sanoa, miksei suoramarkkinointikieltoni näy heidän rekistereissään. En tiedä, onko heitä kielletty ottamasta kantaa näihin seikkoihin vai eivätkö he yksinkertaisesti tiedä vastausta.

Tämä pitää muistaa itsekin. Olen tehnyt kiellon joskus tämän vuoden alussa, mutta aina välillä puheluita tulee, ja olen vain aina kieltäytynyt ostamasta mitään. Mutta ehdottomasti olisi fiksua kysyä samoin kuin Veloena.

Veloena siirtyy jo maksulliseen rajoituspalveluun:

Tosin tänä aamuna sitten kyllästyin harjoittelemiseen kahden soiton jälkeen ja otin maksullisenkin rajoituspalvelun käyttöön. Sieltä kuului taas tuttua tekstiä: “Eli tän pitäisi purra siinä elokuun alussa, mutta siihen saakka sano vain niille soittajille, että sulla on puhelintarjonnan rajoituspalvelu vireillä…” Kiitin ja ilmoitin, että sitä olenkin jo harjoitellut.

Be Sociable, Share!

5 kommenttia kirjoitukseen “Puhelinmarkkinoinnin kielto ja sen toimimattomuus”

  1. jams says:

    Minä en usko noiden rajoituspalveluiden tehoon, kyllä minä niistä soittelijoista eroon pääsen itsekin. Sitä paitsi vängätessään minun kanssani eivät tajua menettävänsä tehokasta peliaikaa.. joku muu ehkä pelastuu hyökkäykseltä ja minä saan treeniä päreilleni.

  2. annamanna says:

    Tuo (maksullinen) rajoituspalvelu kyllä näyttäisi aika hyvin toimivan. Itsellä ollut kohta 7 vuotta käytössä ja sinä aikana 3 puhelinmyyjää on rimpauttanut ja kaikki kolme sain hyvin nopeasti pyytämään anteeksi ja lopettamaan myyntipuheensa, kun kysyin, mistä ovat markkinointikiellossa olevan numeroni saaneet.

  3. luettelo says:

    Jotkut soittavat suoraan puhelinluettelon perusteella aakkos/öökkösjärjestyksessä, joten eihän siinä silloin mitkään kiellot tai rajoitukset näy.

  4. Wilhelmiina says:

    Tuo väestörekisteritietojen luovutuskielto ei ole yleispätevä suoramarkkinointikielto. Se on vain kielto luovuttaa tietoja väestörekisteristä suoramarkkinointia varten. Kuitenkin, mistä tahansa muualta saatuja tietoja saavat markkinoijat käyttää – tietysti lakien puitteissa. Vrk:n luovutuskiellosta on kaiketi hyötyä lähinnä postitse tapahtuvan osoitteellisen markkinoinnin rajoittamisessa.

    Puhelinmyyntiyritykset eivät yleensäkään osta tietojaan vrk:lta, vaan hankkivat tietonsa aivan normaaleista puhelinluetteloista ja asiakasrekistereistä. Jos haluaa kieltää tietojen luovutuksen asiakasrekisteristä, johon kuuluu, se pitää tehdä suoraan kyseiseen yritykseen. Puhelinnumeronsakin saa salaiseksi, joskaan se ei usein ole tarkoituksenmukaista. Lain mukaan kuluttaja voi antaa puhelinmyyntiä koskevan kiellon vain yhdelle yritykselle kerrallaan, eli puhelinmyyjälle voi kyllä hänen soittaessaan ilmoittaa, että ei halua jatkossa kyseisen yrityksen markkinointia. Puhelinmyynnin rajoittamiseksi paras keino lieneekin tuo mainittu Puhelintarjonnan rajoituspalvelu, joka sekin pätee vain Asiakkuusmarkkinointiliiton jäsenyrityksien markkinointiin, ei lakiin sinänsä.

    Eri asia on tietysti järjestelmän toimivuus. Puhelinmarkkinointia hoitavat usein yksityiset markkinointiyritykset, jotka ns. myyvät tilauksia esim. lehtitaloille. Nämä yritykset, jos hankkivat tietonsa yleisistä puhelinluetteloista, eivät välttämättä aina tarkasta rajoituspalvelusta tietoja kielloista. Työntekijät ovat usein pelisäännöistä tietämättömiä ja kokemattomia, koska työntekijöiden vaihtuvuus alalla on suuri. He toki lopettavat myyntipuheen kun kuulevat kiellosta, mutta soittelua se ei välttämättä estä. Jäsenyys Asiakkuusmarkkinointiliitossakaan ei ole pakollista, vaikka arvelenkin sen olevan yleistä ja yrityksen edun mukaista.

    Pääsääntöisesti markkinoida saa, jos sitä ei ole erikseen kielletty. Mm. näihin markkinointikeinoihin tarvitaan kuitenkin asiakkaalta erillinen lupa:
    – sähköpostiviesti
    – tekstiviesti
    – puheviesti
    – ääniviesti
    – kuvaviesti

  5. […] viimeksi eli reilu kuukausi sitten Kulutusjuhlassa käsiteltiin puhelinmyyntiä, niin Wilhelmiina jätti aiheeseen liittyvän hyvän kommentin: […]

Kommentoi