Virkanainen törmäsi hankalakäyttöiseen meikkivoiteeseen: ”Kevätauringon ruskettama naama kaipasi astetta tummempaa meikkivoidetta, ja tavaratalon liukaskielinen konsulentti suositteli sävyä tutusta Lumenen sarjasta. Ostin sen sen kummemmin pakkausta tutkimatta, koska voide oli tuttua lajia, jonka tiedettiin pysyvän hyvin tällaisellakin öljyisyyteen taipuvalla pärstävärkillä.

Kotona oli sitten edessä ikävä yllätys, kun eivät omat eivätkä edes elämänkumppanin näppivoimat oikein riittäneet meikkivoiteen pusertamiseksi ulos pullosta. Lopulta täytyi ottaa purukalusto apuun, ja puristaa pulloa hampailla. Sottaista puuhaa, sillä eihän siinä puteli suussa oikein edes näe, kuinka paljon voidetta ulos pusertaa.” (Mari Koo)