Kulutusjuhla

Puhelinmyyjien aktivoitumisen estämistä

Kirsi Haapala kirjoittaa:

”Viime aikoina aikaani ovat tuhlanneet myös puhelinmyyjät. En ole saamattomuuttani tehnyt sitä estoa (tai edes ottanut selvää miten se tehdään), ja nyt on vissiin joku puhelinmyyjien virkistysviikko ollut kun kaikki soittelevat. Minulle on kaupattu lehtiä, alusvaatteita, tilaa 020202-puhelinluettelosta sekä liittymää. Ne puhelut ovat ilkeitä, sillä vastaan kaikkiin soittoihin (työpuhelin kuitenkin) ja olen huono pääsemään eroon myyjistä. He puhuvat päälleni, vaikka yritän estellä, etten tilaa. Eivätkä vedä henkeä litaniansa välissä. Pakko se on vain sitten väkivalloin katkaista se puhetulva ja sanoa tiukasti ei kiitos.”

Pari tuttua on valitellut samaa: kaikenlaista tavaraa ja palvelua kaupataan puheluiden välityksellä, eikä myyjä meinaa uskoa, vaikka heti alkuun ilmoittaa, että ei kiinnosta.

Eli kerrataanpas niitä mahdollisuuksia estää puhelinmarkkinointia:

Väestörekisterikeskuksen tietojen luovutuskielto: Nimi- ja osoitetietoja ei luovuteta mm. suoramarkkinointitarkoituksiin, markkina- ja mielipidetutkimuksiin eikä syntymäpäivähaastattelujen tekemistä varten. Tieteelliseen kyselytutkimukseen tietoja voidaan luovuttaa kiellosta huolimatta. Kiellon voi tehdä esim. linkin takaa löytyvällä lomakkeella, vapaamuotoisella kirjeellä tai soittamalla maistraattiin.

Asiakkuusmarkkinointiliiton puhelintarjonnan rajoituspalvelu (ns. Robinsson-palvelu): ”Lain mukaan kuluttaja voi antaa puhelinmyyntiä koskevan kiellon yhdelle yritykselle kerrallaan. Tämän yksittäiskiellon lisäksi ASML:n jäsenyritykset ovat kehittäneet kuluttajille palvelun, jossa kuluttaja voi palveluun soittamalla laajemmin rajoittaa itseensä kohdistuvaa puhelintarjontaa.”
Yksityisen henkilön rajoituspalvelun käytäntöönpano onnistuu soittamalla palvelunumeroon 0600 13404 ma-pe klo 8.30-18 (puhelun hinta 0,39 €/min +pvm).

Kun viimeksi eli reilu kuukausi sitten Kulutusjuhlassa käsiteltiin puhelinmyyntiä, niin Wilhelmiina jätti aiheeseen liittyvän hyvän kommentin:

”Puhelinmyynnin rajoittamiseksi paras keino lieneekin tuo mainittu Puhelintarjonnan rajoituspalvelu, joka sekin pätee vain Asiakkuusmarkkinointiliiton jäsenyrityksien markkinointiin, ei lakiin sinänsä.

Eri asia on tietysti järjestelmän toimivuus. Puhelinmarkkinointia hoitavat usein yksityiset markkinointiyritykset, jotka ns. myyvät tilauksia esim. lehtitaloille. Nämä yritykset, jos hankkivat tietonsa yleisistä puhelinluetteloista, eivät välttämättä aina tarkasta rajoituspalvelusta tietoja kielloista. Työntekijät ovat usein pelisäännöistä tietämättömiä ja kokemattomia, koska työntekijöiden vaihtuvuus alalla on suuri. He toki lopettavat myyntipuheen kun kuulevat kiellosta, mutta soittelua se ei välttämättä estä. Jäsenyys Asiakkuusmarkkinointiliitossakaan ei ole pakollista, vaikka arvelenkin sen olevan yleistä ja yrityksen edun mukaista.”

Ja Wilhelmiinan kommentista kannattaa vielä huomioida seuraava kohta:

”- – -puhelinmyyjälle voi kyllä hänen soittaessaan ilmoittaa, että ei halua jatkossa kyseisen yrityksen markkinointia.”

3 Comments

  1. Kiitos vinkistä Mari Koo – yritinkin jo soittaa postauksessasi mainitsemiin mestoihin mutta niin vissiin moni muukin, sillä jonotusaika on mahdoton. 🙂 Joku tn kerta sit (viimeistään sitten kun myyjä taas soittaa).

  2. Salainen puhelinnumero on taannut minulle rauhan jo muutaman vuoden ajan. Ihanaa.

  3. Sitten on vielä auton rekisteritietojen kautta saatavat tiedot. Autorekisterikeskukseen voi tehdä tietojenluovutuskiellon (yksityisille tiedustelijoille) sekä markkinointikiellon. Lomakkeet löytyvät sivun alalaidasta : http://www.ake.fi/AKE/Lomakkeet/ (Tietojenluovutuskielto on tarpeen myös ihmisille, jotka vaikka työnsä puolesta haluavat pitää kotiosoitteensa salassa. Ei riitä että salaa puhelinnumeronsa, on hyvä salata myös rekisterinumeron kautta saatavat tiedot.)