Kulutusjuhla

Puuvillakauppakassi on ekologinen ahkerasti käytettynä

wednesday 28. januaryta 2009 klo 9.29 kirjoittajana Mari Koo

Puuvillainen kestokassi on ilmastoystävällinen valinta verrattuna kierrätysmuovi- tai paperikassiin, jos sitä käyttää satoja kertoja. Näin kerrotaan päivän Hesarin jutussa, joka käsittelee Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Optikassi-hankkeen tänään julkaistuja tuloksia.

Puuvillakassien kohdalla oletetaan, että Kiinasta tuotavien kassien tuotannon energia syntyy kivihiilisestä. Lisäksi puuvilla viljely sisältää muita epäekologisia kohtia eli esimerkiksi vedenkulutus on suurta. (Lisätietoja puuvillan viljelystä esim. Tekstiilit ja ympäristö -oppaasta (pdf)).

Tutkijoiden mukaan tekokuitukassi voisi olla paras vaihtoehto, mutta sitä ei ollut tutkimuksessa mukana. Siksi ykkössijan nappasi kierrätysmateriaalista valmistettu muovikassi.

Tutkijat oli yllättänyt se, että hiilijalanjälkivertailussa biohajoava muovikassi jäi viimeiseksi. Tämä johtuu sen sisältämästä öljypohjaisesta muovista.

Kassien ilmastonmuutosvaikutuksen kannalta olennainen osa on jätehuolto. Sen vuoksi nykyisellä jätehuoltojärjestelmällä kierrätysmuovikassi saa pisteitä, koska sitä voidaan hyödyntää sekajätteen keräykseen kotona. Myöskään paperikassia ei pidä heittää kaatopaikalle tai muovikassia polttaa saunan uunissa.

Sekajäte kannattaa kerätä mahdollisimman kevyeen ja ohueeseen muovikassiin. Kestokangaskassien käyttäjän pitää siis ostaa tai muuten hankkia jätepussinsa. HS:n jutussa annetaan lukijavinkkinä kaupan hedelmäpussit.

Kierrätysmuovikassin tunnistaa tekstistä “uusiomateriaalia” ja prosenttiluvusta (yleensä 60 tai 90). Kaikissa kaupoissa näitä ei välttämättä ole lainkaan tarjolla.

Toisaalta jutussa muistututetaan, että kassit ovat loppujen lopuksi aika pieni osa kotitalouden hiilijalanjälekiä. 69 kierrätysmuovikassia, 39 kangaskassia tai 32 paperikassia vastaa viiden kilometrin autoilua. Eli siis ilmaston kannalta yksityisautoilu ja kauppareissut ovat huomattavasti merkittävämpi tekijä kuin kassirumba.

Tässäkin tutkimuksessa on keskitytty nimenomaan ilmastonmuutosvaikutuksiin. Ja kassit on valittu nimenomaan sen mukaan, että niitä voi ostaa ruokaostosten yhteydessä. Tämän vuoksi esimerkiksi kierrätysmateriaalista valmistettu puuvillakassi ei ole mukana.

Itselleni noita puuvillakasseja on kertynyt useita (itse asiasssa jo liiankin monta, kun niitä jaellaan niin monessa yhteydessä) ja ovat aktiivisessa käytössä niin kauppareissuilla kuin muussa asioinnissa.

Muovikassejakin tuntuu silti kertyvän: joko muut tuovat jotain mukanaan muovikasseissa tai sitten niitä kuitenkin saa vaateliikkeissä ja muualla. Ne menevät sitten roskapusseiksi. Lisäksi ostan roskapusseja erikseen.

Kaupan hedelmäpussit menevät likaisen kissanhiekan keräykseen: aiemmin olen käyttänyt myös hedelmäpusseina itse askartelemiani kestopusseja.

Samoin minulla on mainosmielessä jaettuja, peruspuuvillakasseja kevyempiä, vissiin ns. kuitukasseja. Ne eivät kuitenkaan tunnu kovinkaan kestäviltä, joten pidemmässä käytössä ne ovat jääneet vähemmälle.

Be Sociable, Share!

7 kommenttia kirjoitukseen “Puuvillakauppakassi on ekologinen ahkerasti käytettynä”

  1. Eko-Matti says:

    Itseasiassa tuossa jutussa oli maininta myös eri kassien vedenkulutuksista. Puuvillakassiin huljahtaa ylivoimaisesti eniten vettä. Minä olen todennut, että kun pitää reppua jatkuvasti selässä, niin ei tarvitse miettiä minne ostokset laittaa. Tosin joskus kun reppu on todella täynnä työpapereista jne. niin joutuu vähän säveltämään. Viime aikoina kun ei ole tullut kannettua puuvillakassiakaan repussa.

  2. Anttoo says:

    Yksi mikä kannattaa huomata on se, että tutkimuksessa tarkasteltiin ensisijaisesti ilmasto-vaikutuksia. Eli jos tuon tutkimuksen perusteella vetää suoria johtopäätöksiä ekologisuuteen, kannattaa olla varovainen. Ilmastonmuutos on merkittävin ympäristöuhka, mutta ei suinkaan ainoa ympäristöön vaikuttava tekijä.

    Jos ajatellaan ekologisuutta kokonaisuutena, pitäisi jotenkin pystyä laskemaan ja arvottamaan kaikki elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Hankalaa. Ehkä jopa mahdotonta. Ehkä siksi tutkimuskin on “vain” ilmastovaikutuksista. Sinänsä jännä että SYKEssä tehdään tällaisia ilmastotutkimuksia kasseista, jos jo johdannossa sanotaan että kassien ilmastovaikutus koko kulutuksesta on mikroskooppinen. Eli tutkitaan jotain josta tiedetään jo etukäteen että tulos ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä.

    Itse jatkan repun ja kangaskassien sekakäyttöä kauppareissuillani. Ja jos ne unohtuvat, niin ostan sitten paperikassin.

  3. sea says:

    Puuvillakassi on myös vaan mukavin. Omassa on pitkähköt olkahihnat ja sitä voi kantaa olallakin. Nauhat solmuun ja menee kädessä. Muovipussissa ei tätä vaihtoehtoa ole ja pussin hihna on usein epämukava kantaa vähänkään autoa pidemmälle. Itselläni siis puuvillakassi tulee kulkemaan käsilaukussa vastaisuudessakin. 🙂

  4. halo efekti says:

    Minulla on tukevia kaupasta ostettuja puuvillakasseja aina vähintään yksi taitettuna käsilaukussa. Koska käytän sitä päivittäin pitkäaikaisesti (=vuosia) ja pesen välillä – sen on pakko olla ympäristöystävällisin vaihtoehto. Jos ei ole, on kuormituslaskelmassa jotakin vikaa. Viherpesulaskelmat ovatkin luku sinänsä! 🙁

  5. Julius says:

    Luulisin, että nuo kassit olisi järkevä tehdä hampusta puuvillan sijaan. Parempi ja runsassatoinen kuitumateriaali, jota voisi viljellä myös meillä Suomessa. Onneksi hysteria menee järkiajattelun ja vihreiden arvojen edelle.

  6. Mari Koo says:

    Niin, siis kassillahan on näissä ympäristöasioissa ennen kaikkea symboliarvo. Siitä on tullut jotenkin se tekijä, johon kiinnitetään paljon huomiota sen sijaan, että mietittäisiin esimerkiksi sitä energia- ja jätemäärää ja sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, joka pyörii tuotteiden ympärillä ennen kuin kuluttaja tuotteisiin ehtii koskeakaan.

    Ja edelleen on paljon oleellisempaa se, mitä kassiin laittaa tai miten ne tavarat kaupasta noutaa.

    Anttoo, noiden kaikkien ympäristövaikutusten huomioiminen on todellakin niin iso juttu, että sitä saadaan vielä odotella. Varmastikin tämä tapa, eli viitataan esim. vedenkulutukseen ilmastonvaikutusten ohella, on tulevaisuudessakin esillä. TUo vesipuoli varmasti muutenkin saa yhä enemmän huomiota.

  7. ammattiaktivisti says:

    Itsekin suosin puuvillasta valmistettuja kasseja. Lempikassini on valmistettu kierrätetystä puuvillakankaasta eli siinä pitäisi ainakin olla paras ilmastosuhde. Valitettavasti usean vuoden käytön jälkeen sain siihen pari viikkoa sitten ikävän repeytymän sulloessani ruokaostoksia kassiin. Alkaa olla jo käyttöikänsä päässä kuitenkin aktiivisesta käytöstä ja lukuisista pesukerroista. Nykyisen oranssin kassini hankin Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta ja sinne suuntaan tälläkin kertaa katsomaan joskos kierrätysmateriaalista tehtyjä kasseja vielä löytyy. Hmm, tai ehkä päädyn vaan ompelemaan repeytymän vielä tällä kertaa umpeen…

Kommentoi