Kulutusjuhla

“Mistä tämä tonnikala on peräisin ja mitä lajia se on?”

saturday 16. mayta 2009 klo 11.21 kirjoittajana Mari Koo

Taannoin kävin syömässä sushia paikassa, jossa on mahdollista istua tiskillä ja jutella kokin kanssa ruokaa odotellessa ja syödessä. Kysäisin häneltä, tiedustelevatko asiakkaat kalojen alkuperää.

“Hyvin harvoin. Joskus joku kysyy tonnikalasta.”

Kävi ilmi, ettei ravintolalla kovin tarkkaa tietoa kalan alkuperästä ollut. Kalat ostetaan tukusta tai kalatoimittajilta, ja heidän antamansa informaatio ei ole kovin suurta. Miksi olisikaan, kun kukaan ei sitä kysele? Ja voisiko siihen sitten luottaa, kun kalat kuljetetaan Suomeen monien vaiheiden kautta.

Totesin kokille myös sen, että eipä toki riisikään mikään hyvä valinta ole hiilijalanjäljestään huolestuneelle. Kokki kummeksui, että miten niin ei ole? Kerroin, että riisi aiheuttaa melkoisia metaanipäästöjä ja sen viljely kuluttaa runsaasti vettä.

Sushi ei siis ole lähtökohtaisesti mitään ekoruokaa, joten tietysti ne tiukemmat vihreät kuluttajat eivät edes ruokaile sushipaikoissa tivailemassa kalojen alkuperää.

Käväisin tällä viikolla WWF:n uudistetun kalaoppaan (pdf, WWF:n tiedote aiheesta) tiedotustilaisuudessa (teen freenä juttuja S-ryhmän Yhteishyvä.fi-sivuille lähinnä vastuullisuudesta, ja S-ryhmä on ollut mukana kalaoppaan rahoituksessa). Jälleen tuli fiilis, että helpompi on jättää kalat ostamatta, ettei omaatuntoa niin suuresti kolkuttelisi. Tai siis valita muutama kotimainen kala, joita ostaa hinnasta huolimatta silloin tällöin.

Eli esimerkiksi tonnikalan tilanne on pitkälti huono, ja tietyt tonnikalalajit hyvin uhanalaisia. Ravintolassa kokee olevansa hankala asiakas, kun kyselee kaloista, vaikka tiedän, että ehkä sen kyselemisen avulla kautta paine alkuperän selvittämiseen oikeasti kasvaa.

Kalaoppaasta voi lukea laajemmin myös Kemikaalicocktailista, jonne Noora on ansiokkaasti myös listannut suositeltavat kalat.

Aiemmin aiheesta kirjoittamaani:

Kalavalikoimien vastuullisuutta ja kestämättömyyttä

Be Sociable, Share!

6 kommenttia kirjoitukseen ““Mistä tämä tonnikala on peräisin ja mitä lajia se on?””

  1. toisaa says:

    Olen koukuttunut sushiin ja tiedustelin kantapaikassani, Tampereen Marusekissa, kalojen alkuperästä. Aika hyvin tarjoilija osasi vastailla, ja kertoi, että heillä näihin asioihin kiinnitetään nimenomaan huomiota. Raaka-aineet pyritään hankkimaan mahdollisimman ekologisina ja eettisinä versioina. Tarjolla on myös viiniä, jonka tuotosta osa menee valaiden suojeluun. Eipä se sushi silti kaikkein ekologisinta ruokaa ole, mutta omatuntoni puhdistui hiukan – meni aika pitkään, ennen kuin edes uskalsin asiasta kysyä. Pelkäsin, että pitää lopettaa koko sushin syönti… 😉

    Marusekin sisustusta ei voi pitää ekologisena, kaikki materiaalit kun on rahdattu Japanista. Tätä hämmästelin, koska sisustuksessa on paljon aivan suomalaiselta koivulta näyttävää puuta. On vaikea ymmärtää, miksi sisustus on pitänyt tuoda Japanista, mutta se kuulemma johtui japanilaisesta arkkitehdista, joka on suunnitellut sisustuksen juuri niille materiaaleille. Arkkitehtien ylivaltahan on tuttua myös julkisista rakennuksista…

  2. Anu says:

    Tonnikalassa on vielä sekin, että isot tonnikalat keräävät ympäristömyrkkyjä (mm. elohopeaa) samaan tapaan kuin esimerkiksi kotimainen hauki, pienissä tonnikaloissa niitä on vähemmän. Purkkitonnikaloista löytyy eri lajeja, mutta tuore tonnikala on käsittääkseni useimmiten jotain isoa lajia. Kalojen terveellisyydestä tuossa myrkkymielessä ei siinä WWF:n oppaassa ollut mitään infoa, mutta se tietysti painottaakin ympäristönäkökulmaa.

  3. Pekka says:

    WWF:n tiedote on silkkaa kusetusta. “Punaisella listalla” on “pahasti ylikalastettu tonnikala”.

    Tonnikalaloja kun on jostain makrillintapaisesta ylöspäin. Pahasti ylikalastetut tonnikalalajit ovat lisäksi sen verran hintavia (jostain bluefinistä saa Tokiossa luokkaa 40 kilojeniä kilo) että olisin suunnattoman hämmästynyt, jos niitä Suomeen asti tuotaisiin.

  4. Mari Koo says:

    Toisaa, hienoa aktiivisuutta kalan alkuperän tiedustelun suhteen ja pointsit Marusekille tiedoista!

    Anu, kala-aiheessa on monta puolta.

    Pekka, lähtökohta on käsittääkseni se, että suurta osaa maailman kaloista kalastetaan liikaa. Kaikki eivät päädy ihmisravinnoksi, vaan yksi osa ongelmaa on se, että monia pieniä lajeja kalastetaan ruuaksi muille kaloille ja eläimille, jotka me ihmiset sitten syömme. En nyt jaksa uskoa, että WWF:n lista on täyttä potaskaa, sillä vastaavia tietoja tulee muistakin lähteistä.

  5. Maruseki says:

    Tiedoksi asiakkaillemme.

    Maruseki pyrkii käyttämään mahdollisuuksien mukaan läheltä saatavia raaka-aineita. Kasvikset, lihat ja suurin osa kaloista on Suomesta tai pohjoismaista hankittua. Mietitte varmaan mitä tonnikalaa meillä käytetään. Ravintolassamme tonnikalana käytetään keltaevätonnikalaa ja joskus red meat bonitoa(katsuo tonnikalan sukulainen), jotka ovat kummatkin lisääntymiskykyisempiä kuin bluefin tonnikala tai tyynen meren hon-maguro. Riisi on tuonti tavaraa sillä asiakkaat eivät oikein pitäneet aikanaan kun kokeilimme erilaisia Suomesta saatavia riisilajeja. Lisäksi suosimme euroopan alueella lisensillä valmistettuja tuotteita esim. soija, etikka, sake jne. Ekologisuutta ajatellen tulee mieleen sellaisiakin seikkoja, että jotkut ravintolat käyttävät valmispakasteita, jotka on tuotettu halvassa maassa pakastettu, kuljetettu ja säilötty pakkasessa. En sano, että olisimme ekologisempi ravintola kuin joku toinen, mutta yritämme parhaamme omalta osaltamme. Tarjoamme esimerkiksi japanilaisia lämpimiä ruokia, joiden raaka-aineet saadaan kaikki läheltä hankittua Ja tuemme pienellä panoksella valaiden suojeluakin.

    Leona Seki

  6. […] on kalasta kirjoitettu aiemmin mm. seuraavaa: “Mistä tämä tonnikala on peräisin ja mitä lajia se on”? (5/2009) “Oma kalastaja on kaupunkilaisen luksusta” (1/2010) Jaa […]

Kommentoi