Kulutusjuhla

Yhteiskunnalta puuttuu ymmärrystä lainaamisen ja vuokraamisen käytäntöihin

Eilen juteltiin lainaamisesta ja vuokraamisesta Kirjasto 10:ssä Kuinoman Markku Jussilan, Bookabookan Vesa Kaartisen ja kirjastossa työskentelevän Mace Ojan kanssa. Kiinnostavan keskustelun raporttia on luettavissa Qaikussa, iso kiitos Kustille kirjaamisesta! Kiitokset myös paikalla olleille!

Yksityishenkilöiden välistä lainaamista ja vuokraamista hankaloittavat ne perinteiset henkiset tekijämme: haluamme omistaa tavaroita itse (se identiteetin luominen), vuokrausta epäillään hankalaksi, pelätään tavaroiden hajoamista jne. Markku Jussila totesi, että Kuinoman kautta on vuokrattu yli tuhat kertaa eikä ole syntynyt yhtään vahingonkorvausvaatimusta. Kuinoman järjestelmä myös ottaa huomioon vahingonkorvaukset ja muut mahdolliset ongelmatapaukset.

Ja tokihan on totta, ettei kaikkea voi lainata tai vuokrata, ja esimerkiksi vaatteissa on koko-ongelmat. Lisäksi fyysiset tavarat pitää jotenkin saada kuljetettua henkilöltä toiselle. Mutta silti paljon olisi mahdollisuuksia, ja netti tekee toiminnan entistä helpommaksi.

Lainsäädännön pitäisi huomioida lainaus ja vuokraus nykyistä paremmin

Mutta selvää on, että tavarat voisivat kiertää paljon tehokkaammin. Yhteiskunta ei vain ole tähän kannustava, joten miten toiminta voisi tehokkaasti laajentuakaan? Esimerkkejä yhteiskunnallisesta ongelmallisuudesta ovat mm:

– Bookabookan lainaus- ja vuokraustoiminta on jäädytetty tekijänoikeuslainsäädäntöön nojalla. Keskusteluissa vedotaan EU-direktiiveihin ja siihen, miten vaikeaa kaiken muuttaminen on. (Tästä mm. Bookabookan blogissa ministerin vastaus kansanedustajan kyselyyn.)

– Kuluttajansuojalainsäädännössä ei määritellä riittävästi tavaravuokraamiseen liittyviä asioita. Tavaravuokraamisessa kuluttaja on oman onnensa
nojassa verrattuna tavaroiden ostamiseen.

– Tavaroiden vuokratuottojen henkilöverotuksessa huomioimisen pitäisi olla selkää. Tällöin pitäisi olla selvä raja siitä ,mihin asti ’ensisijaisesti
omaan käyttöön hankittujen tavaroiden’ vuokratuotot olisivat aina verottomia henkilöverotuksessa.

– Myöskään vakuutuskäytännöt eivät huomioi lainaamista ja vuokraamista. Korvaako omistajan kotivakuutus vuokralle annetun tavaran? Vai
korvaako vuokraajan koti-, matka- tai vapaa-ajanvakuutus omistajalle/vuokranantajalle maksettavat vahingonkorvaukset?

Iloa ja identiteettiä jakamisesta, ei omistamisesta

Näihin seikkoihin tietysti toivoisi selvyyttä, jotta lainaaminen ja vuokraus todella otettaisiin vaihtoehdoksi tavaroiden käyttöön. Älä osta mitään – ja Anna jotain -päivän henkisesti: vuokratkaa, lainatkaa, antakaa ja jakakaa!

Eli saakaa iloa omistamisen sijaan jostain muusta: esimerkiksi Macen kirjahylly (neljä kirjaa) on mainio esimerkki siitä, miten kirjastovirkailijankaan ei tarvitse osaamisensa ja asinatuntijuuden osoittamiseksi omistaa kirjoja.

Mace kertoi eilen virallisen osuuden jälkeen myös sen, että jos hän maksaa toiselle kahvit tai lounaan, niin hän pyytää, että toinen tarjoaisi vastaavasti lounaan tai kahvit jollekin muulle, ei siis takaisin Macelle. Näin siis laitetaan hyvä kiertämään.

1 Comment

  1. Olen Macen systeemin vakaa kanattaja jo pitkältä historiasta, eli annan toisille tavaroita joita en tarvitse, koska joku kumminkin antaa joskus mulle juuri sen mitä tarvitsen (kuten kaikki mun musiikinkuunteluvälineet on tulleet kavereilta vanhoina, mm. Marilta ghettoblasteri 🙂 olipa se tavara tai vaikka keikka jonnekin autolla.