Violetti kiittelee seutulinjan linja-autoa mukavuudesta: ”Seutulinjan bussissa sentään on sitä jotain. Wanhan hyvän ajan linja-auto, jonne noustaan kaksi porrasta. Sellainen, millaisia iso osa busseista oli vielä 15 vuotta sitten. Kaikki istuimet ovat samalla tasolla, kanssamatkustajia ei tarvitse tuijotella silmiin ja ikkunalinjakin on suurin piirtein hartoiden korkeudella. Matkustusmukavuus on näissä busseilla täysin eri tasolla. Penkit ovat ihan oikeasti Pehmeitä, ja korkeiden selkänojien ansiosta aamun työmatkalainen voi lepuuttaa päätään nojaa vasten. Kyseinen linja ei ole koskaan aamuisin täynnä, joten matkustusmukavuutta lisää sekin ettei parinkymmenen minuutin hiljaista hetkeään tarvitse jakaa tuntemattoman vierustoverin kanssa.
Suorastaan odotan sitä hetkeä, että saan istahtaa (bussin istuimeksi) upottavan ihanalle penkille ja rauhassa heräillä kuulokkeissani soivan musiikin tahtiin. Toivon niin paljon, etteivät ne ikinä muuta tuon linjan busseja nykyisen standardin (?) mukaisiksi kolhoiksi dösiksi, vaan antavat minun ja muidenkin nauttia kerran päivässä ihanan pehmeistä penkeistä ja tasaisen rauhallisesta matkasta.” (Mari Koo)
Matti
Käytän itsekin Tampereella mieluummin työmatkoillani pitkän linjan linja-autoja, sillä Tampereen liikennelaitoksen kaikki linja-autot tuntuvat nykyään olevan sinänsä ihan fiksuja matalalattiamalleja. Huono puoli näissä uusissa busseissa on se, että ovat kuin muovipurkki pyörillä. Hämeenkatu on mukulakivillä päällystetty ja voitte ulkopaikkakuntalaiset vain kuvitella kuinka miellyttävää on istua kivikovaksi jousitetun auton kivikovalla ja pehmustamattomalla jakkaralla läpi kilometrin röykyytyksen.
Seutulinjan busseissa penkit ovat todellakin pehmeät, tilaa on äkkituntumalta lähes yhtä paljon kuin noissa matalalattiamalleissa, paitsi tilaa istumiselle on enemmän, eikä talvisaikaan tarvitse istua puolella kankulla kapealla penkillä toisen toppatakkisen vieressä. Käytävät ovat vastavuoroisesti seutuliikenteen onnikoissa kapeammat, mutta en oikeastaan näe syytä leveille käytäville, päinvastoin. Olen havainnut monen vanhuksen kokevan leveät käytävät ongelmaksi kun kädet eivät tahdo yltää ottamaan tukea kuin toiselta puolen käytävää. Seisomatilaahan toki jää enemmän, mikä auttaakin aivan kiireisimpinä ruuhka-aikoina, eli noin 4-5 vuorolla per arkipäivä. Muina aikoina matalalattiamallit ovat todella epämukavia, epäsiistejä ja meluisia matkustettavia. Ja tuosta pitäisi silti pulittaa 2,5 euroa per matka? Onko ihme, että porukka tarttuu herkästi siihen oman auton rattiin…
sea
Mä olen sitten varmaan tosi outo kun pidän enemmän matalalattiaisista ja kovista penkistä. Nykyiset TKL:n bussit on minusta erittäin miellyttäviä. Leveät käytävät on mukavia jos on vähänkään enemmän kannettavaa kun se käsilaukku ja ikkunat on ihan normaali korkeudelle siellä takaosassa bussia. Ainoat joista en pidä on bussit missä vierekkäiset penkit on sijoiteltu hieman limittäin, ne on minusta ahtaat ja ahdistavat.
Eikä kukaan järkevä tamperelainen maksa 2,5e bussimatkasta. Kortin hommaaminen on sen verran halpaa ja helppoa, että jokainen fiksu tietenkin semmoisen ostaa ja lataa siihen rahaa. Heti tippu hinnasta euro pois, jopa enemmän jos on oikeutettu etuihin jotka on aika laajat Tampereella.
Matti
No joo sanottakoon, että kortilla pääsee noin 40 eurolla kuukauden työmatkat. Työmatkoja itselleni täältä syrjäseuduilta kertyy noin 400 kilometriä kuukaudessa, jotka tahtoisin mielelläni matkustaa mukavasti pehmeillä penkeillä. Omalla suurella ja mukavalla autolla ajeltaessa talvipakkasilla kulutuslukemat ovat noin 10 litraa / 100 km, josta voidaan nykyisellä bensiininhinnalla laskea kuukauden polttoainekuluiksi 50 euroa.
Hintaeroa 10 euroa, matkustusmukavuudet tasalattiarytkyttimillä ja omalla autolla aivan eri planeetalta. Mutta on mukava tietysti kuulla, että joku pitää näistä uusistakin linja-autoista, muutenhan niiden hankinta TKL:n käyttöön olisi ollut täysin perusteetonta.