Kulutusjuhla

Hikeä mä estelen – perusdödöä vai kookosöljy-sooda -seosta?

Uusimmassa Kuluttaja-lehdessä on deodoranttivertailu. Tuotteiden vertailu käsitti mm. hinnan, hajusteet, sisältääkö alumiinia, zirkoniumia tai parabeeneja sekä purkin lupaukset.

Mutta ei siis varsinaista käyttäjätestausta lainkaan.

Lisäksi jutusta puuttuu minua kovasti kiinnostava osa-alue eli mahdollisuus korvata dödöt muilla aineilla.

Jutussa on haastateltu asiantuntijana Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikka-asiantuntijaa Päivi Kousaa. Hän kertoo mm. sen, että esimerkiksi alumiinin haittavaikutuksista ei ole varmuutta, vaikka sen kielteisistä vaikutuksista on puhuttu: alumiinin imeytyminen kehoon kainaloiden kautta ei siis ole mitenkään varmaa. Tai että antiperspiranttien kaikkiin mainoslauseisiin ei kannata luottaa.

Tai ettei kallis tai apteekin tuote ole välttämättä marketin halpapurkkia parempi, sillä koostumuksissa ei aina ole juurikaan eroa.

Lisäksi juttu kartoittaa hopean suolojen ja triklosaanin ympäristövaikutuksia. Molempia voi löytyä myös deodoranteista, erityisesti stickeistä.

Kookosöljyä kehuu moni – soodalla tai suolalla lisätehoa?

Mutta jäin siis kaipaamaan jutusta myös muita hienestokeinoja kuin näitä peruskaupan vaihtoehtoja. Netissä on jo pidempään kehuttu mm. kookosöljyä.

Jossain vaiheessa testasin sitäkin. Ainakaan suuremmassa hikoilussa se ei riittänyt, mutta aion vielä vielä antaa uuden mahdollisuuden: esim. vinkki öljyn ja soodan sekoittamisesta kiinnostaa (aiheesta mm. eläinoikeusfoorumilla).

Öljyä käytettäessä kehotetaan myös välttämään saippualla kainaloiden pesua ja odottelemaan muutama päivä, ennen kuin saa varmuutta, toimiiko vai ei.

Vihreää Kangasta -blogin Merianna on sekoittanut kookosöljyä
suolan kanssa deodorantiksi.

Saman linkin takaa löytyy ohjeita itsetehtyyn hiussaippuaan, josta Merianna toteaa:

”Arvioin kummankin saippuapullollisen hinnaksi tulevan noin 40 senttiä, että vähän tässä säästää. Toisaalta saippuat eivät sisällä mitään epämääräisiä ihmiselle haitallisia tai ympäristöä saastuttavia aineita (mikäli osasin oikein tulkita LV-saippuan koostumuslistaa) kuten lauryylisulfaatteja.”

Keskustelupalstoilta ja blogeista löytyy tietysti vilkasta keskustelua eri vaihtoehdoista. Esimerkiksi Daily Ekossa on kirjoiteltu ja kommentointi myrkyttömistä hajunestäjistä.

Mutta siis kesä saapuu ja ainakin minulla kaikenlainen toiminnallisuus, kuten fillarointi, pukkaavat vankasti hien pintaan. Käyttelen nyt loppuun paria purnukkaa ja sitten testiin siis kookosöljy-sooda -seos, mutta vinkit ja kommentit hajuhaittojen estoon ovat siis tervetulleita.

6 Comments

  1. Jossakin (oi mikä lähdeviite) oli vinkki teepuuöljyn lisäämisestä juuri esim. kookosöljy-sooda-seokseen. Sillä kun on tunnetusti bakteereja tappavia ominaisuuksia ja monet jopa pitävät tuoksusta (joka nyt kuitenkin haituu melko äkkiä, että ei sille tarvitse koko päivää leyhähdellä).

  2. http://essujalusikka.blogspot.com/2008/11/kosmetiikkaa-keittist.html
    Tolla repsetillä oon ite tehny toimivaa dödöä, joskus erä menee vaan liian kovaksi.. ja toisinaan sooda laskeutuu pohjalle… ja toisinaan onnistuu hyvin…

  3. Kiitos vinkeistä! Tuo varsinainen dödön valmistus deemin vinkkaamalla ohjeella vaatii jo enemmän aineksia, intoa ja aikaa, mutta katellaan, jos vaikka järjestäis dödönvalmistuskemut tms. kavereiden kesken 🙂 Eli varmaan aloitan Stazzyn vinkillä teepuuöljyn lisäämisestä 🙂

  4. Itse luin joltain foorumilta – yhtä hyvä lähdeviite kuin Stazzylla;) -, että kannattaa kokeilla kainaloiden pyyhkimistä valkoviinietikalla ennen kookosöljyn käyttöä. En tiedä miten toimii, en ole itse vielä päässyt kokeilemaan kun nykyistä dödöäkin on vielä jäljellä. Pelkkä kookosöljy ei ainakaan mulla toiminut yhtään, mutta tuon etikan kanssa voisi kokeilla. Sooda ja teepuuöljy kuulostavat myös hyviltä vinkeiltä.

  5. Kirjoitin juuri jollekin foorumille (lähdeviite ;-), että mm. markkinoilla ja toreilla sekä oikeanlaisissa kaupoissa (ja kaipa netissäkin) myytävä deodoranttikivi (ammoniumaluna) toimii suht hyvin ja on käytössä sotkematon ja mukava, eli suosittelen ainakin kokeilemaan. Siinä jää tosin paitsi dödökemuista, mutta muuten. (Mikään ei tietysti estäne vaikka käyttämästä teepuuöljyä lisäksi, jos siltä tuntuu.)

    Tietysti kainalot pitää sitäkin käyttäessä ensin kunnolla pestä, mutta ei kai minkään deodorantin nyt kannatakaan toivoa ihmeen kaltaisesti jo syntyneitä hajuja poistavan. Se (hajunpoisto) lienee tuon soodan ja luultavasti sitä kai miedomman valkoviinietikankin merkittävin funktio.

    Opinkin samalla jotain alunasta ja adstringenteista. Kokemukseni mukaan alunadeodorantti on (adstringenttina) sopivan mieto, eli ei kuivata ihoa ainakaan liiaksi, toisin kuin sooda varomattomasti käytettynä helposti tekee.

    • Kesän kokemusten perusteella voin lisätä, että deodoranttikivi toimii muuten mukavasti, mutta yksi haittapuoli on: erityisesti reissussa se voi kassissa yhden kerran liikaa johonkin kolahtaessaan lohjeta palasiksi, eikä sitä voi ehjätä. Se on siis kotikäytössä käytännöllisempi kuin matkalla.