Kemikaalikimaran Anja on saanut hyvää palvelua monesta paikasta: ”Kampin Suomalaisessa kirjakaupassa kassa oli sydämellisen ystävällinen. Kyynikko voisi sanoa, että opeteltu juttu ja että niinhän esimerkiksi amerikkalaiset tekevät. Erona vain on se, että amerikkalaiset voivat fraaseilla ”Have a nice day!” katse kohdisttuna ohitsesi jonnekin kaukaisuuteen. Iloinen tervehdys katseen kera on sata kertaa tehokkaampaa ja mukavampaa.
Arkadiankadun Osuuspankissa virkailija kirjoitti minulle pyytämättä kortin, jossa on tilinumeroni sekä IBAN-koodi, johon vuoden vaihteessa siirrytään. Kirjoitti siististi käsin ja liimasi suojakelmun päälle. Palvelua siis. Virkailijat olivat ystävällisiä myös miehelle, joka tuhisi, kun ei päässyt suoraan asioimaan. Jonoa ei siis ollut, vaan hänen vuoronsa oli seuraavana.
Varasin Finnairilta jälkipolvelle lennon. Puhelimen päässä oli todella ystävällinen kaveri, joka pitkän keskustelun jälkeen pyysi vielä toivottamaan pojalle oikein hyvää matkaa. Kyynikko voisi taas todeta, että pakko olla ystävällinen, sillä kilpailu on kovaa. Niin on, mutta näin palvelun pitää toimia.
Vein Sellon Citymarkettiin kahdeksan kappaletta hajonneita Pro Light lamppuja, joista olen kirjoittanut aiemmin. Kerroin asiakaspalvelutiskillä, että lamput eivät kestäneet kolmea viikkoakaan. En pyytänyt rahaa takaisin, sillä kuittia en enää löytänyt. Olisin vain palauttanut lamput ongelmajätteenä ja informoinut heitä huonolaatuisesta artikkelista. Vaan kuikas kävikään. Myyjä lähti tarkistamaan hyllystä, että heillä on kyseisiä lamppuja myynnissä ja palattuaan ilmoitti, että saan maksamani summan takaisin. Ihmetteli myös, miksi kyseiset lamput ovat poistomyynnissä. Epäkuranttia ei saisi myydä. Näin palvelun pitää toimia.” (Mari Koo)