Topi Koskinen kertoo Ympäristöopin peruskurssi -blogissa jätemääristä: ”Suomessa eniten jätettä syntyy kaivostoiminnasta, yli 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Toiseksi eniten jätettä syntyy rakentamisesta, myös yli 20Mt, ja kolmanneksi eniten teollisuudesta.
Palvelut ja kotitaloudet tuottavat vain murto-osan kaikesta jätteestä. Koko Suomen jätemäärässtä noin 5% on yhdyskuntajätettä, ja siitä vain runsas kolmannes tulee kotitalouksista. Maa- ja metsätaloudesta jätettä ei synny käytännössä lainkaan, koska syntyvästä eloperäisestä ”ylimääräisestä” aineesta yli 90% hyödynnetään paikanpäällä maanparannuksessa, lannoituksessa tms.” (Mari Koo)
tom
Käytännössä tuo ajattelutapa on kuitenkin väärä. Suurin osa teollisuuden päästöistä johtuu lopulta suoraan tai epäsuorasti kotitalouksien kulutuksesta, sillä teollisuus ja yritystoiminta palvelee käytännössä ihan tavallisia kuluttajia.
Kotitalouksien jätemäärän suhteuttaminen kasvottoman teollisuuden jätemääriin on vain viherpesua.
@parempaa
Kiitos, tom, palautteesta! Kommenttisi liittyy blogiini, joten lienee paikallaan vastata tässä.
Olen ihan samaa mieltä, että ongelman ulkoistaminen teollissuudelle on silmien sulkemista tosiasioilta. Omilla valinnoillamme meidän on vaikutettava.
Hankalaa on se, että kuluttajina meidän on lähes mahdoton tietää miten paljon jonkin tuotteen tekeminen kuormittaa tai kuluttaa ympäristöä (jätteen tai päästöjen tai melun tai säteilyn tms muodossa). Onko yksi takki tai pipo parempi kuin toinen? Paljonko? Mistä tiedät?
Sen sijaan omaan kotona syntyvään jäteläjäämme voimme vaikuttaa aivan suoraan. Vaikka prosentit ovat pieniä, kyllä kotitalouksissakin jätetonneja syntyy paljon, samoin hiilidioksidi- ja metaanitonneja. Paitsi jättää alunperinkin jotain ostamatta, voimme ostamiamme uudelleenkäyttää, uusiokäyttää, kierrättää tai polttaa. Yllättävän vaikeaa tuntuu olevan edes yksinkertainen lajittelu monelle.