Olen pahoillani, etten urputusjoulukalenterini tyyliseikkojen vuoksi voi alleviivata omaa erinomaisuuttani osaamalla antaa krediittiä kenellekkään tai millekään. Olen jo monessa luukussa syyllistynyt tähän, nyt enemmän kun aiemmin. Mietin termiä ”wikidemokratia”, jonka opin muutama vuosi sitten, joka jäi vahvasti mieleeni. Käsittääkseni termin kukoistusaika on jo takana, mutta ajatus on edelleen olemassa: Yhteiskunta, jonka suunnitteluun ja rakentamiseen jokainen osallistuu tietojensa ja taitojensa mukaisesti. Pidän ajatuksesta, sitä on mukava mutustella.
Wikidemokratia juontaa Wikipediasta, joka juontaa wikistä, joka juontaa jostain eksoottisesta pienen kielialueen sanasta, joka tarkoittaa jotain, mitä en enää muista, millä ei enää ole merkitystä. Me kaikki tiedämme että wikeilyllä on tekemistä sen kanssa, että jokainen saa osallistua. Tuntuu uskomattomalta ja uskomattoman hienolta että Wikipedia toimii. Se on kannustanut ajattelemaan talkoohenkeä ensyklopediatiedon lisäksi muillekin yhteiskunnan osa-alueille.
Sanotaan että wikit opettavat yhteistyötaitoja, sillä niissä ei päätetä siitä kuka kirjoittaa, vaan yksittäisistä lauseista, jopa sanoista. Minä naureskelen wikidemokratialle seuraavan esimerkin kautta: Poliisi saa kiinni rosvon, tarkistaa wikilaki.fi:stä tilanteen, että saako pamputtaa. Refresh-nappulaa riittävän kauan rämpättyään poliisi vihdoin huomaa tilanteen muuttuneen ja saa hieman huitaista pampulla, kunnes joku päivittää lait takaisin edeltäneeseen versioon. Esimerkki on helppo todeta naurettavaksi, hauska sen on tarkoituskin olla. Todellisuudessa vastustan wikidemokratiaa siitä yksinkertaisesta syystä että mielestäni meitä ei pitäisi kuunnella. Iltapäivälehdet kuuntelevat meitä. Ne tietävät että me ostamme lehtiä, jossa kerrotaan tuoreen missin vaatteen epäonnisesta repeämisestä. Jos me saamme päättää, päätämme jotain mistä tiedämme jotain. Emme kykene näkeään kokonaisuutta, joten joudumme keskittymään johonkin jonka kykenemme näkemään: Meistä asfalttiteiden väri on synkkä, meidän mielestämme niiden pitäisi olla raikkaampia.
Me ansaitsemme lumedemokratian, jos sitäkään. Wikidemokratia on kaunis ajatus, joka vaatii ideaalin ihmisen, sellaisen joka ei multiongelmoi ja kuuntele sokeasti naapurin toista multiongelmoijaa.
Eko-Matti
Eipä nuo wikidemokratian ongelmat poistu tässä lumedemokratiassakaan. Toki tuollainen ”valistunut” demokratia miettii hetken pidempään, mutta on myös alttiimpi yksisilmäisyydelle. Tällä hetkellähän lainsäätäjät ovat usein kovin vierottuneita monien ihmisten arjesta, kielenkäytöstä ja kulttuurista. Ja sen ansiosta Persut jyllää…kunnes niillekin käy samoin.