Soodaelinalla on paljon sanottavaa Subwaysta. ”Pahin asia Subwayssä käymisessä on kuitenkin se, että siellä asioiminen on hyvin tuskallista. Kun käyn Subwayssä, alan ajatella itsemurhaa. “Sandwich artistin” kohtaaminen tuntuu hyvin nololta. Tiedän, että he saavat huonoa palkkaa ja että heillä on todennäköisesti kurjia työvuoroja. Ajattelen, että “sandwich artist” haluaisi olla mieluummin jossain bileissä tai kotona nukkumassa, kuin tilanteessa, jossa kävelen tiskille hänen eteensä hiukset pesemättä ja pupillit laajentuneina. On nöyryyttävää sanoa ”sandwich artistille”, “Älä laita siihen leipään kurkkua saa laittaa juustoa ja voit paahtaa joo ja voitko laittaa siihen myös kahta kastiketta ja please mälvätä siihen erityisen paljon sipulia kun minä niin tykkään siitä kiitos ja anteeksi.” Näyttää hirvittävältä, kun Subwayn myyjä kasaa leivän minun silmieni alla. En ymmärrä, miksi minut on tuomittu seuraamaan annoksen joka ikistä “työvaihetta”.
Ajattelen, että kyttäyskeksintö on luotu oikeasti vain siksi, että ihmiset tajuavat kyllä, miten masentava työ “sandwich artisteilla” on.” (Mari Koo)