Luonnonvarakeskus Luken blogissa erikoistutkija Kaisa Kuoppala nauttii kasviproteiineista, mutta ihmettelee lihamaisuuden tarvetta: ”Ihmettelen myös kädessäni olevaa soijasuikalepussia: miksi ihmeessä sen täytyy näyttää broilersuikaleilta? Uutta upeaa proteiinipitoista innovatiivista kauratuotettakin nimitetään nyhtökauraksi, jolloin mieleen tulee pitkään kypsytetty liharuoka. Sen etuna myös kerrotaan olevan lihaisa rakenne. Onkohan lihan ominaisuudet tavoitteena näiden tuotteiden kehityksessä, vai tuleeko se prosessoinnin myötä? Miksi kasviproteiinin pitäisi muistuttaa lihaa?
Yhden vastauksen tähän sain äskettäin pidetyssä Valkuaisfoorumin Innovaatiotyöpajassa. Kasviproteiinin pitää muistuttaa lihaa siksi, että lihansyöjän olisi helpompi hyväksyä se lautaselleen. Tämän logiikan mukaan lihasuikaleiden näköiset soijasuikaleet madaltavat kynnystä maistaa kasviperäistä proteiinia.
Itse kuitenkin haluan syödä lihaa, joka näyttää lihalta ja kasviksia, jotka näyttävät kasviksilta. Pavut papuina ja pihvit pihvinä, mutta molemmat kotimaisina ja lähellä tuotettuina!” (Mari Koo)
Erkka
Mulle lihansyöjänä lihanaisuus ei ole avain lautaselle, vaan pannulle. Jos se proteiiniköntsä käyttäytyy suunnilleen kuin liha, osaan tehdä siitä ajattelematta maittavaa ruokaa, mikä on näin arjessa ehkä avaintekijä numero 1.
Mari Koo
Joo, tuo on yksi tärkeä pointti. Jos on tottunut kokkaamaan lihaa, niin kasvisjuttuja on helpompi tehdä, jos ne voi valmistaa saman kaavan mukaan.