Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Huonekalut' merkittyjä kirjoituksia

»   Rami Aaltonen neuvoo, miten juomakoreista ja puusäleistä rakennetaan futon-sänky: “Juomakorifutonin perusyksikkö on siis juomakori, joita on käytetty runsaasti varsinkin keskikeimon kuljettamiseen ennen tölkkien yleistymistä. Koreja pitää hankkia 16. Kopat saat mistä tahansa ruokakaupasta, mutta kauppaan kannattaa soittaa etukäteen ja varata koreja. [- – -] Sänky on jämäkkyydessään hyvä selälle, se noudattelee pitkälle vietyä kierrätettävyyttä ja hyvätuloiset hipsterit soittelevat ostoaikeissa ovikelloa kuultuaan vuoteesta. Hankintakustannukset ovat minimaaliset, varsinkin kun ottaa huomioon mahdollisuuden vaihtaa korit takaisin rahaksi. Itse asiassa pantteja saatetaan hyvin nostaakin, joten kyseessä saattaa olla paras mahdollinen sijoitus epävakaina aikoina. Mitä muuta sängyltä voi toivoa?” (Mari Koo, via @Katleena) Ei kommentteja.

»   Kurakauppalan Kaisa osti polyrottinkiset kalusteet: “Pakkauksen mukana tulleet useat (!) halpiskuusiokulma-avaimet ja pellistä leikatut mutterinvääntimet olivat lähinnä huono vitsi. Kalusteet olivat siis ihan täysin paloina: käsinojat oli ruuvattava selkänojaan, istuin kiinni selkänojaan ja käsinojiin, etulevy käsinojiin ja istuimeen. Ruuvattavana oli pitkälti toistakymmentä ruuvia huonekalua kohti, ja ne piti ruuvata kunnolla, ettei oma väki ja kylälliset tipahtele tuoleista läpi. Vastakappale ruuville oli vain muutamassa kohdassa, niin että piti yhtä aikaa pitää kiinni mutterista ja kääntää ruuvia (tai toisinpäin). Nämä ruuvit sijaitsivat vielä 99-prosenttisesti tuolin sisällä (eli alla), jossa minunkin massiivinen 142-senttinen varteni hädin tuskin mahtui työskentelemään. Eikä ruuveja voinut kiristää heti kunnolla, sillä jos sen erehtyi tekemään, ei seuraava ruuvi yltänytkään siihen kakkospalan reikään mihin piti. Oli tehtävä siis monta kiristyskierrosta. Ostokset olisivat varmasti lentäneet ikkunasta, ellei Samilla olisi ollut varastoissaan Black & Deckerin ruuvinväännintä, vasaraa (!) ja pihtejä. Kaikkia tarvittiin. Ottaen huomioon, että olemme ihan normaalin kokeneita huonekalujen kasaajia, tämä viritys oli kyllä yliveto.” (Mari Koo, kiitos linkkivinkistä Kaisa K:lle) Ei kommentteja.

»   Exme tekee hankintoja Facebook-ryhmien kautta: “Huonekalujen myyntiryhmien silmiinpistävä piirre on, että kaikki myyvät Ikeaa. Siis kaikki. Ja niiden hinnat ovat käytettyinä samaa tasoa kuin uutena. Tuollaisen pöydänkin, jonka sain eilen, olisin voinut ostaa käytettynä huonekaluryhmästä 6 €:lla (uutena Ikeasta 4,99 €). Siinä on kierrätysaate kovilla, kun tietää saavansa uuden halvemmalla. Kuinka innokas kierrättäjä olenkaan, kysyin itseltäni, mutta onneksi löysin samanlaisen sitten maksutta. Sen lisäksi, että melko uutta Ikeaa (osassa ilmoituksia lukee “ostettu 2 kk sitten, käyttämätön”) myydään valtavia määriä, sitä myös etsitään näissä ryhmissä. Puolet ilmoituksista on Ikean huonekalujen myynti-ilmoituksia, toinen puolet ostohalukkuusilmoituksia. Se on jotenkin hullua, koska itse hankin huonekalut eliniäksi. Hyvä on, ostin vuosi sitten työpöytäni nimenomaan sieltä Ikeasta, mutta ostin senkin eliniäksi.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Henke Pekkasson osti aikoinaan Ikeasta kulmasuojat teräväkulmaisiin huonekaluihin. Ikean nettisivujen mukaan ”Kiinnitysteipistä saattaa jäädä jälkiä, kun tuote poistetaan”. Todellisuudessa teippien mukana lähti myös huonekalujen pintaa. Henke kävi viestinvaihtoa Ikean kanssa huonolla menestyksellä: Ikea ei suostunut hyvitykseen. “Suosittelen lukemaan keskustelun kokonaan, koska siitä selviää miten ensin vedotaan ohjeistuksiin (jotka ovat väärät), sen jälkeen sanotaan että jos ei ole kuitteja niin ei voida hyvittää, ja lopulta vaikka kuitit olisikin niin ei hyvitetä vaan käsketään ottaa yhteyttä kuluttaja-asiamieheen. Lainaukset ovat suoraan kopioitu sähköpostikeskustelusta Ikea Haaparannan kanssa.[- – -] Haaparannan kuluttaja-asiamies ei asialle voinut mitään kun olen suomalainen. Suomen kuluttaja-asiamies ei muka voinut asialle mitään kun olen ostanut tuotteet toisesta EU-maasta. Asia olisi pitänyt viedä Brysseliin EU-kuluttaja-asiamiehelle, mutta lomakehelvetti tuli vastaan jo portilla.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Kaupungin varjot -blogissa on vaikeuksia löytää mieleisiä huonekaluja: “Olemme harrastaneet viime aikoina huonekaluliikkeiden läpikoluamista. Ostoslistallamme on sekä uusi sohva että sängynrunko. Molemmat melkoisen oleellisia kodin hankintoja, joiden pitäisi kestää päivittäistä käyttöä mieluusti seuraavat +10 vuotta. Tähän mennessä emme ole löytäneet mitään meille sopivaa. Sängyn suhteen tärkeintä on se, ettei pääty nouse liian korkealle (ikkunan eteen) ja että pari vuotta vanhat patjamme mahtuvat uuteen runkoon. Sohvassa puolestaan tärkeintä on se, että se kestää koiranelämää, on muotoilultaan simppeli ja että kaksi aikuista ja pieni koira voivat pötkötellä sohvalla sulassa sovussa. Tällä hetkellä vahvin sohvakandidaatti on mustalla nahalla verhoiltu IKEA:n Karlstad. Vähän mietityttää, millainen yhtälö laatu + IKEA ovat? Mielestäni emme ole asettaneet mitenkään huimia vaatimuksia. Silti, liikkeet alkavat käydä vähiin.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Mea uusii keittiöremontin yhteydessä kotinsa ilmettä, mutta toteutus ei olekaan kovin helppo: “Keittiön ovia ei olekaan juuri tasan sen värisiä kuin halusin. Sohvan sekä väri että koko eivät tunnu osuvan makuhermoon. Sohvan jalkoja ei tehdä sen värisinä kuin lattia. Eikä muutenkaan sellaista sohvaa kuin sieluni silmät olivat maalailleet ole olemassakaan. Lampuista puhumattakaan. Tai pöydästä nyt varsinkaan. Saati matosta. Miten kaikilla muilla on aina hienot keittiöt, kaikki sopii kaikkeen ja roskiksista ja kirpputoreilta ja mummon vintiltä on löytynyt kivaa vintage-kamaa piristämään modernia ilmettä. Minun ilmettäni korostaa kohta moderni musta pilvi, jos tämä ei kohta ala lutviutua.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

Sohvat ovat aikamme jäteongelmia

saturday 11. decemberta 2010 klo 13.52 kirjoittajana Mari Koo

Olen elämäni aikana omiin asuntoihini ostanut kaksi sohvaa.

Toinen oli kymmenen vuotta sitten Ikeasta, halpa ja laadullisesti heikko kahdenistuttava. Mutta silloin oli tärkeintä saada pieni sininen sohva ja Ikea-ostoksissa oli vielä jonkinlaista fiilistä.

Elin sen kanssa vuoden, kunnes tuli muutto ja myin sohvan jollekin Huuto.netissä.

Muutama vuosi myöhemmin ostin toisen kahdenistuttavan sohvan, kun olin taas vaihtanut kotia. Sen ostin kotiinkuljetettuna 20 eurolla Huuto.netistä: keltainen Askon sohva, jossa oli hyvä runko, mutta kangas jo kuluneempi. Uuden muuton koittaessa tästäkin sohvasta tuli tarpeeton ja myin sen 20 euron hintaan (myyjä haki eli pääsin näppärästi eroon).

Kymmenessä vuodessa käytettyjen sohvien määrä tuntuu räjähtäneen. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset eivät huoli kuin todella hyväkuntoisia sohvia. Muutama viikko sitten olin osallisena tilanteessa, jossa toinen kierrätyskeskuksen toimipiste sanoi, että kyllä tuo sohva otetaan vastaan toisessa pisteessä. No, ei siellä toisessa paikassa huolittu, vaikka oli ehjä ja perus-Ikeaa.

Huuto.netissä on satoja sohvia kaupan. Suurimmasta osasta ei ole jätetty yhtään ostotarjousta, ja hintatoiveet myyjillä tuntuvat olevan kovin optimisia.

Sohvamuoti, kuten muukin sisustustoiminta, menee kovaa vauhtia eteenpäin. Kymmenen vuotta sitten trendikkäällä kuosilla varustettu sohva ei nyt enää miellytä silmää.

Ja uusia sohvia tupataan tietysti kovaa vauhtia myyntiin. Huonekalukauppojen ilmoituksissa sohvat ovat isosti esillä. Kun kerran muutamalla satasella saa uuden, niin aika moni tarttuu tarjoukseen. Eikä mietiä, mitä sohvalle tapahtuu sitten, kun se ei enää itselle kelpaa.

Niinpä hylättyjä sohvia näkee jäteastioiden yhteydessä, kun kuvassa naapuritalostani Torkkelinmäellä, tai jätelavoille. Sohvan vieminen oikeaan paikkaan viralliseksi jätteeksi nimittäin maksaa monta kymppiä, ainakin pääkaupunkiseudulla. Siksi sohva hivutetaan kaikessa hiljaisuudessa pois omista silmistä ja jätetään muiden huoleksi, vaikka se ei sallittua olekaan.

Juuri nyt minulla ei ole sohvaa eikä myöskään tarvetta sille. Silti olen päättänyt, etten enää osta yhtään uutta sohvaa, vaan hankin käytettyjä ja hyvärunkoisia. Tai jos jossain mielentilassa ostan uuden, niin sitten vaikka kalliimman, joka on taatusti klassista muotoilua ja säilyttää edes osan ostohinnastaan.

Tämä aihe ei ole uusi, mutta sohvajäteongelma siis näyttää vain kasvavan. Eikä se ratkaisu tässäkään ole pelkkä kierrätyksen tehostaminen ja parantaminen, vaan ennen kaikkea uusien sohvien hankinnan minimointi.

Be Sociable, Share!

»   Polgara kehaisee: “Poikkeavasti taas kiitosta eli otin yhteyttä mm. Sotkaan sänkyasiassa netin kautta lauantaina, kun puhelimeen ei siellä ehditty vastata… Ja kas, heti maanantai-aamusta minulle soitettiin ja vastailtiin. Suosittelen eli oikein hyvää palvelua, en siis pyytänyt soittamaan. Odotin vastausta netin kautta ja lyhyttä sellaista. Nyt soittikin nuorehko härra, joka juttusi pitkään ja perusteellisesti. Sain kaipaamani tiedot ja vähän enemmänkin. Harmi vaan – en silti voi ostaa sänkyä netin kautta, kyllä se täytyy käydä kaupassa maksamassa, murrr. Lupasi välittää myös viestini sivujen kökköisyydestä eteenpäin, sillä kökköiset ne ovat. En minä silti sieltä välttämättä sitä sänkyä ehkä osta, kunhan tutkailen tilannetta. Mutta palvelualttius oli hyvää eli siitä plussaa tälle virmalle, neuvoja tuli ihan riittävästi – apuja, aikataulutusta ym. myöten!” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Norppa kävi ostamassa huonekalukangasta: “En kovinkaan usein käy kangaskaupassa. Jos käyn, niin todennäköisemmin seuralainena. Tänään olin asiakas. Haparoiva, mutta onnekas asiakas. Tavoitteena oli löytää 2×3 metriä huonekalukangasta. Mielummin melko nopeasti ja järkevällä euromäärällä. [- – -] Mielityn vinkistä löysin tieni Yliopistonkadun Eurokankaaseen, ja vielä tarkemmin alelaarille. Tämä olikin huippuneuvo sillä kun muut kankaat olivat keskimäärin 18 euroa metri, tämä kangas oli 18 e/kilo. Hyvällä tuurilla sattui löytymään kaksi riittävän kokoista palaa, ja loppuhinnaksi kankaalle tuli 20 euroa/tuoli. [- – -] Kävin kysymässä pelastustyötä myös naapurissa olevasta verhoiluliikkeestä. Kaunis, mutta liian kallis idea kierrättäjälle. Ystävällinen palvelu, kauniita kankaita sekä taivaallinen hinta. On järjetöntä maksaa vanhan tavaran henkiin herättämisestä yli kahtasataa, kun tavoitteena on itsekin pysyä hengissä. Soittamalla edullisemmalle ompelijalle ja penkomalla kangas alelaarista, hinta tippui neljännekseen.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Prospero pohtii kaiken hintaa:Me haluamme Ikeasta halpoja huonekaluja. Puu niiden valmistamiseen tulee itärajan takaa Karjalan metsistä. Siellä näkyy Ikean jälki valtavina avohakkuu-alueita. Suomalaiset ovat osallistuneet puun jatkojalostamiseen huonekaluksi Kärsämäen tehtailla. Eivät osallistu enää pitkään, tehdas suljetaan. Työ on kuulemma halvempaa teettää Venäjällä ja Puolassa. Harvemmin sitä tulee ajatelleeksi, kun kantaa halpaa tuotetta tyytyväisenä kotiin Ikeasta, että kaikella on hintansa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Salla osti Ikeasta säilytysjärjestelmän: “Eniten haluaisin kuitenkin huvittua siitä, että kahden tolpan, ripustustangon ja hyllylevyn jäljiltä asunnossa lojuu seitsemän kuusiokoloavainta, kaksi lelujakoavainta ja kymmenkunta ylimääräistä muoviosiaa. Ruotsin ihme, voisiko nuo tuikitarpeettomat työkalut antaa vaikka kassakuitin yhteydessä, kun yksikin riittäisi jos ei kotona satu olemaan?” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Narratiiveja-blogin ee lähti mukaan ostamaan keittiönpöytää vanhemmilleen, mutta valinta ei ollut helppo: “Löytyi se sitten lopulta, lähinnä rajaamalla pois sopimattomat. Kunhan se on tehty Pohjanmaalla (Kurikassa), kunhan se on täyspuuta (löytyi: koivua), koivunvärinen (melkein: pyökin), pienempi kuin nykyinen, paitsi että levitettävä mahd. lastenlapsia varten (kyllä rouva, löytyi!) ja sitten vielä nätit tuolit (kahdeksas vaihtoehto) ja hinta sinne päin. Jos minun hermoni kiristyi, säälin sitä avuliasta myyjää, joka uupuneena löi lopulta neljäsosan alennuksen tarjoukseen, todennäköisesti päästäkseen äidin spanielinkatseesta irti. Mummoihmisen herttaisuuden voimaa ei käy aliarvioiminen, ei varsinkaan sellaisen, joka ei osaa itse käyttää kassan sirukortinlukijaa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.