Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'petivaatteet' merkittyjä kirjoituksia

»   Finlaysonin Tuuletus-kampanjassa kerätään helmikuussa vuodevaatteita Pelastusarmeijalle ja samalla luvataan alennusta uusista: “Tuuletus-kampanjan vanhojen vuodevaatteiden keräykseen osallistuu tänä vuonna 263 myymälää ympäri Suomen. Käyttämättömiä tai puhtaita käytettyjä pussilakanoita, tyynyliinoja, peitteitä ja tyynyjä voi tuoda 1.-28. helmikuuta keräyspisteisiin Finlayson-myymälöihin sekä seuraavien Finlayson-jälleenmyyjien liikkeisiin ympäri Suomen: Prisma, K-Citymarket, Anttila, Euromarket, Sokos, Kodin Ykkönen, Carlson, Kärkkäinen, Halpa-Halli, Minimani, Tex ja Veljekset Keskinen.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Päivi Mäki-Petäjä kirjoittaa untuvien epäeettisestä alkuperästä: “Ruotsin TV4:n esittämä ohjelma, jossa eläviltä hanhilta kynitään untuvat, on nostanut vastalausemyrskyn Ruotsissa. Eikä ihme – sen verran järkyttävää katseltavaa kuvat ovat. Jutun mukaan samat linnut kynitään useampaan kertaan. Vaikka tällainen eläinrääkkäys on Euroopassa kielletty, se näyttää olevan Unkarissa tavallista toimintaa. Jutun mukaan eläviltä linnuilta nypityt untuvat myös kelpaavat eri puolille Eurooppaa takkien ja täkkien täytteiksi. – – – Meillä Suomessa Joutsen Finland Oy vakuuttaa, että täällä valmistettujen untuvatäkkien ja -tyynyjen täyte on peräisin ranskalaisista ankoista. Untuvat tulevat teurastamoilta eli linnut ovat varmasti kuolleita, ennenkuin untuvat nypitään. Takeissa käytettävistä hanhenuntuvista pieni osa tulee Unkarista, mutta valmistajan mukaan ne eivät ole peräisin elävistä linnuista. – – – Lähiajat näyttävät, kuinka eettisiä me suomalaiskuluttajat olemme. Kehtaammeko kysellä kauppiaalta, mistä untuvat ovat peräisin vai luikimmeko vähin äänin kotiin alennuspeitto tai -täkki kainalossa?” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Kirsi Haapala kohtasi kotiovellaan tyynykauppiaan: “Meillä kävi eilen tyynykauppias. Möi vesitäytteistä amerikkalaista tyynyä. En ostanut. Pitkiin aikoihin ei olekaan kaupustelijoita käynyt, mutta kyllä niitä sitkeästi täällä syrjäkylillä liikkuu. Ja keskellä päivää, tietenkin, kun luulisi, että ostovoimainen kansa on töissä. Kerrostalossa kaupungissa en muista tavanneeni oveni takaa kuin uskonnon kauppaajia. Kulkukauppakohteena olen hedelmätön. En periaatteessa osta mitään, mitä en tiennyt edes tarvitsevani. Varsinkaan en osta ulkomailta tuotuja tavaroita. Jos joku tulisi myymään itse tekemiään pipoja tai itse pyytämiään kaloja, voisin harkita ostotapahtumaa.” (Mari Koo) 1 kommentti.

Vauvan lakanoista

wednesday 24. septemberta 2008 klo 21.31 kirjoittajana Jonna

On se vaan kumma, että vaikka pinnasängyt ovat yleensä standardikokoisia (60 x 120 cm), niihin tehdyt pussilakanat eivät sitä sen sijaan ole. Meillä on puolentusinaa vauvan pussilakanaa, joista yksikään ei ole saman kokoinen toisten kanssa. Koita siinä sitten taiteilla sitä peittoa sinne lakanan sisään – milloin peittoa tursuaa lakanan alareunasta ulos, milloin se on liian leveä ja milloin puoli pussilakanaa jää ilman peittoa mutta silti se on liian pitkä. . . lopulta sitä peittoa sitten koittaa taitella reunoistaan, jotta se mahtuisi lakanan sisään, minkä seurauksena yhden yön päästä pussin sisällä on epämääräinen peittomöykky. Raivostuttavaa!

Yhtään ei helpota sekään hieno ominaisuus, ettei  vauvojen lakanoissa yleensä ole “petausaukkoja” lakanan yläreunassa, eli sitten sitä peittomyttyä pitää vielä selvitellä pelkän alareunan aukon kautta.

Kuka ihme nämä on suunnitellut, ja miksi ihmeessä joka valmistajan on tehtävä lakanoistaan vähän eri kokoisia kuin muilla valmistajilla? Grrr…

Be Sociable, Share!