Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Haukut' merkittyjä kirjoituksia

»   pni ihmettelee puhelinoperaattorin mainosta, jossa luvataan jopa prosenttien säästöä laskuun: “Jos puhelinlasku on esim 100 € kuussa, on prosentti 1 €, joten jos säästää prosentteja, sanotaan esimerkiksi kolme, säästää sitä kolme euroa kuussa. Mitä saa kolmella eurolla? Ei edes televisiossa mainostettua kotimaisen pikaruokaketjun hampurilaista. Toisaalta jos puhelinlasku on 100 €/kk, ei kolmella eurolla varmaan ole mitään merkitystä. Tai sillä, että säästää prosentteja. Entä jos puhelinlasku on vaikka 24,99 €/kk, ja siitä säästäisi jopa prosentteja, sanotaan tässäkin kolme, jäisi kuukaudessa maksettavaksi vain 24,24 € ja silloin voisi kuukaudessa säästetyn summan käyttää vaikka yhteen kokonaiseen ensimmäisen luokan kirjepostimerkkiin.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Juha havaitsi, etteivät Bilteman biohajoaviksi mainostetut koirankakkapussit olleetkaan biohajoavia: “Bilteman kuvastossa (Kevät ja kesä 2010) mainostetaan edullisia, biohajoavia koirankakkapusseja. Hinnan puolesta (1,19 euroa/50 kpl) nämä olisivat paljon halvempia kuin kaupassa myytävät varsinaiset biojätepussit, joten ostin testimielessä yhden paketin. Kotona parempi puoliskoni huomasi, että pakkauksessa lukeekin “ympäristöystävällinen” ilman mitään mainintaa biohajoavuudesta. Koska pussit myös tuntuvat ja näyttävät normaalilta muovilta, päätimme varmistaa asian Biltemalta. He vastasivat, että kuvastossa on virhe ja pussit eivät olekaan biohajoavia. Kyseisiä pusseja ei siis, harmi kyllä, saa laittaa biojätteiden joukkoon.” (Mari Koo) 3 kommenttia.

Flow-festivaalin panttijärjestelmä sorsii yökyöpeleitä

sunnuntai 15. elokuuta 2010 klo 4.06 kirjoittajana Ilkka

Helsingissä meneillään oleva Flow-festivaali on hoitanut tyhjistä juomapulloista aiheutuvan roskaongelman sinänsä ansiokkaalla tavalla: Niin oluttölkeistä kuin muistakin alueen ravintoloista myytävistä juoma-astioista maksetaan yhden euron pantti, jonka saa takaisin palauttamalla juomankuoren myyntipaikan tiskille. Koska pantti on huomattavasti korkeampi kuin ulkomaailmassa, on tyhjienkin pullojen tuominen alueelle kielletty.

Järjestelmän toteutuksessa on kuitenkin yksi ärsyttävä piirre: Kun alueen anniskelupisteet sulkeutuvat n. klo 2.30, ei illan viimeisten juomien, tai esimerkiksi päivän mittaan juhlakansan janoa sammuttaneiden vesipullojen pantteja enää saa takaisin mistään, vaan ne on heitettävä roskiin. Tölkkejä tai pulloja ei saa edes viedä ulos alueelta, jolloin niistä toki saisikin kauppaan palautettuna vain murto-osan maksetusta panttihinnasta. Miten olisi Flow-organisaatio, jos anniskelun päättymisen jälkeen alueella olisi vielä auki edes yksi panttien palautuspiste, mieluiten pääulosmenoväylän varrella?

»   Menopaussin Mea antoi ravintolalle aiheellista palautetta, mutta vastausta ei kuulu: “Niinpä otin taas päivän kalan ja hyvää olikin. Laskussa oli kuitenkin kalliimpi hinta kuin taululla, jossa hinta oli siihen aikaan ollut jo viisi tuntia. Kun huomautin tarjoilijalle asiasta, kän sanoi, että seinällä on väärä hinta ja se käytiin muuttamassa. Minulta otettiin tietenkin se kalliimpi hinta, joka oli *oikea* hinta. Ei anteeksipyyntöä, ei pahoittelua, ei mitään. Ei noin. Käsitykseni on, että asiakas ja ravintola tekevät sopimuksen: minä ostan tuotteen heidän ilmoittamalllaan hinnalla. Jos hintoja voi noin vain muutella, niin ravintolahan voi laskuttaa mitä vain ja sanoa, että oho, seinällä on väärä hinta. Asia on rahallisesti merkityksetön minulle ja vielä vähemmän sillä olisi ollut merkitystä ravintolalle mutta periaate on merkityksellinen. Niinpä laitoinkin palautetta. Ihan asiallisesti selostin tilanteen ja odotin tietenkin vastausta. Ei mitään. Ravintolan sivuilla ei muuten ole sähköpostiosoitetta, on vain palautelomake, jonka kautta laitettuja viestejä luultavasti ei lue näemmä kukaan. Tai niistä ei välitetä. Kummin vaan, ei noin.” (Mari Koo, kiitos Kaisalle linkkivinkistä!) 1 kommentti.

»   Kriisi kertoo, kuinka hänen Soneran liittymien muutosten vuoksi laskutuksessa oli jälleen ongelmia: “Aloin muistella puolentoista vuoden takaista puhelimen uusimistani. Tuolloin vanha kytkyni oli ihan kunniallisesti jo päättynyt ja päätin siirtyä iPhone-aikaan. Samalla rukkasin liittymäni minimiin pitääkseni kuukausimaksut kurissa. Omalla liittymällä kun ei tulisi soiteltua ja nettailtua kuitenkaan. Kuinka ollakaan seuraava lasku oli tällä tavalla samaan tapaan päällekkäinen. Oli sekä vanhat että uudet kulut samaan aikaan, vaikka ei tietenkään olisi pitänyt. Asia toki korjaantui tuolloin asiallisella asiakaspalvelulle viestittämisellä – ihan kertaviestityksellä – mutta toki mietin hieman ärsyyntyneenä, että niin paljon olen näitä juttuja muiltakin kuullut, ettei laskusynkronointi tunnu olevan puhelinyhtiöiden vahvimpia puolia. Eikä touhu ole näemmä puolessatoista vuodessa muuttunut miksikään.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kirsti Ellilä olisi halunnut Kapteenskan myyjältä vahvistuksen reppuostoksen kannattavuudelle: “127 euroa repusta oli mielestäni aika paljon, vaikka se ulkonäöltään olikin juuri sellainen jota olin hakenut. Seisoin liikkeessä reppu kädessä ja odotin, että myyjällä olisi aikaa vastata kysymyksiini. Mutta jostain syysta kaikki muu oli kiinnostavampaa kuin vastata minulle. Ehkä esitin asiani jotenkin väärin, koska sanoin että pidin reppua kalliina ja toivoin, että myyjä myisi repun minulle, selvittäisi miksi se kannatti ostaa. Kangas oli mielestäni vähän ohuen oloista ja myös nahkaremmit olivat vähän heiveröisen tuntuiset. [- - -]  Myyjä sanoi vain, että ei Aigle mitään huonoa tee, ennen kuin juoksi taas palvelemaan jotain toista. Minua alkoi ärsyttää. Halusin todella ostaa sen repun, koska olen etsinyt sen näköistä pitkään, mutta pelkäsin ettei se ole riittävän kestävä, ja olisin halunnut myyjän jollakin tavalla vakuuttavan minut siitä, että kannatti pistää 127 euroa reppuun. Mutta hän vain juoksi ympäri liikettä, eikä halunnut edes puoleksi minuutiksi keskittyä ongelmaani. Huomasin yhtäkkiä ajattelevani, että en halua ostaa reppua tältä ihmiseltä.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   SwitchX on menettänyt hermonsa Elisaan: “Vaikka Elisa Viihde toimii ehkä monissa kodeissa ihan riittävän hyvin, itse en missään tapauksessa voi suositella sitä. Ja tämä ihan vain siitä syystä, että jos se ei toimi, siitä eroon pääseminen on tehty (tarkoituksella) kohtuuttoman hankalaksi. Tämä on nykyaikaa. Myydään asiakkaille määräaikaisilla sopimuksilla ihan mitä tahansa p*skaa mikä vain menee kaupaksi ja todellinen vastuu loppuu siihen kun nimi on alla. Kumma että asiakasuskollisuus tai huono maine ei paina missään. Minulle on periaatteessa nyt ihan sama saanko purettua nykyisen sopimuksen, mutta en aio olla tämän jälkeen enää missään tekemisissä Elisan kanssa. Määräaikaissopimuksia kannattaa välttää aina jos mahdollista. Sitä paitsi vanha viisaus pitää paikkansa: Jos jokin kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta…” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Exme ärsyyntyi suklaaostoksilla: “Ostin sitten tämmöistä Maraboun 70 %:sta suklaata (aika laihaa, sanoisin; yleensä suosin tummempia). Paketissa on hieno Rainforest Alliancen logo. Ostajahan tässä ajattelee, että hyvä juttu. Mutta sitten lueskelin pakettia kotona tarkemmin. Sertifikaatissa on alanootti: “30 % minimun of the cocoa”. Edelleen siis 70 % käytetystä kaakaosta saa Maraboun mielestä tulla ihan mistä tahansa. Tekeepä mieleni käyttää trendikästä sanaa ‘viherpesu’ tässä yhteydessä.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Anja Alasilta miettii Taloussanomien jutun innoittamana yritysten asiakaspalvelua ja sitä, ettei edes leviävä huono maine tunnu hetkauttavan: “Monet joutuvat valittamaan. Vastausta, ainakaan asiallista ja perusteltua, joutuu odottamaan ja vaatimaan pitkään, joskus ikuisesti. Tyytymän asiakas saa kokea olevansa häirikkö, vaikka käyttäytyisi miten rakentavasti. [- - -] Luulisi esimerkiksi operaattoreita ja muita valitusherkkiä yrityksiä jo hävettävän, kun viranomaisten pitää ryhtyä opettamaan niille asiakaspalvelun alkeita. Viranomaisten olisi myös syytä katsoa peiliin. Jos yrityksiä ei nykyisillä keinoilla saada järjestykseen, täytyy varmaan ryhtyä suunnittelemaan uusia, järeämpiä sanktioita. Kaikkein eniten häpeissään saisivat olla asiakkaat: miksi ihmeessä me siedämme vuodesta toiseen kelvottomia kauppatapoja ja surkeaa palvelua?” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Pörrö havaitsi Hesburgerin tuotteessa harhaanjohtavaa nimeämistä: “Jatkoksi kanannahka”liha”pulliin löytyi tälläinen Röstiperunahampurilainen jonka ainesosissa ei itseasiassa lainkaan ole perunaa. Röstipihvin valmistusaineena on maissi. Samaisessa hampurilaisessa on, btw, pihvin mausteessa käytetty myös natriumglutamaattia. Pakkausmerkintälistassa se on merkitty muodossa vahventeet: proteiinihydrolysaatti E621.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

Alpron maustamattoman luomusoijajogurtin muutos synnyttää palautetta

torstai 6. toukokuuta 2010 klo 19.02 kirjoittajana Mari Koo

Alpron tekemä muutos soijajogurttiin on saanut monet älähtämään, esimerkiksi Chocochili-blogissa:

“Kyse on nyt siis siitä, että Alpro on uudistanut jogurttisarjaansa ja ilmeisesti maustamaton luomusoijajogurtti on samalla häviämässä kauppojen hyllyiltä. Alprolla on tätä nykyä myynnissä edelleen “maustamaton” soijajogurtti, mutta siihen on lisätty sokeria sekä vanilja-aromia ja koostumus on muuttunut paljon paljon huonommaksi. Olen aikasemmin käyttänyt maustamatonta yofua mm. savutofu-parsakaalipiirakkaan, dippikastikkeeksi ja moniin muihin suolaisiin juttuihin. Parsakaali ja vanilja-aromi tai valkosipulidippi ja vanilja-aromi on vähän huonompi yhdistelmä :/ Lisäksi harmittaa, jos tämäkin luomuvaihtoehto katoaa kaupoista.”

Aiheelle on myös Facebook-ryhmä.

Alpro kertoo omilla nettisivuillaan:

“Tuoteuudistuksesta on tullut kysymyksiä kuluttajilta, ja Alpro soya maustamaton luomu-yofua kaipaamaan jääneiden suomalaiskuluttajien toive tuotteen tuomisesta takaisin markkinoille on välitetty Alpron tuotesuunnitteluun.”

»   Sanakarissa kritisoidaan Postia: “Olemme lähdössä viikon mittaiselle reissulla parin viikon kuluttua. Sitä varten on tietysti katkaistava sanomalehtien ja postin jakelu. Sanomalehtien osalta homma hoitui vallan kätevästi – ja mikä mukavinta, myös maksuttomasti. Posti sen sijaan aiheutti melkoisen yllätyksen. Ensinnäkin Postin sekavilta nettisivuilta jakelun keskeytyksen löytäminen on todella vaikeaa. Kaiken huippu on, että viikon mittaisesta jakelun keskeytyksestä joutuu maksamaan 8-11,80 euroa. Halvempi hinta koskee netissä tehtyä ”palvelu”tilausta, joka likimain kaksinkertaistuu lomaketta tai muuttopuhelinta käyttämällä. Jakelun keskeytystä koskevalla nettisivulla ei tosin mitenkään selvennetä, mistä kyseisen lomakkeen saa (onko se tulostettavissa netistä valmiiksi vai saatavilla vain postikonttoreista) ja mikä on muuttopuhelimen numero. Ja mitä tekemistä jakelun keskeytyksellä yleensäkään on muuttamisen kanssa?” (Mari Koo) 6 kommenttia.

»   Exme joutui huomaamaan, että kehystystyö oli hoidettu väärin: “Kehystytin meinaan grafiikkaa kaksi vuotta sitten. Nyt tiedän, että siinä pitäisi ehdottomasti olla paspikset, koska jos kuva on lasissa kiinni, se menee pilalle. No, tässähän ei ole paspiksia jostain syystä. Taustapahvikin näyttää epäilyttävältä. Liekö happovapaata (miksei sanota vain ‘hapoton’?). Noh, vien työn parin viikon kuluttua toiseen kehystämöön korjattavaksi. Hyvää tässä on se, ettei teos liene kahdessa vuodessa ehtinyt mennä pilalle ja se, että nyt tiedän, miten kehystys pitäisi tehdä. Tavallinen kansalainen vain niin harvoin taidetta kehystyttää, että ei voi tietää. Olisi kehystäjän tehtävä tietää. Oppirahat tulevat maksettaviksi, siis. (Mitä olen kuullut, kehysala on paikoin aika villiäkin. Avataan liike, vaikkei tiedetä asiasta tarpeeksi.)” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Markku Koro lähti auttamaan ystäväänsä Soneran nettiongelman kanssa, mutta palvelun saaminen osoittautui hankalaksi: “Soitettiin Soneran “palvelunumeroon”, jossa ROBOTTI “testasi” yhteyden ja sanoi kaiken olevan kunnossa. Soitimme useasti varmuuden vuoksi, joka kerran samoin tuloksin. Samainen robottiääni kertoi, että on mahdollista tehdä myös vikailmoitus, mutta: “Jos vika on teidän laitteissanne, maksaa asentajan käynti 99€”. Lyhyen riskiarvionnin jälkeen päädyimme ostamaan uuden modeemin, koska Soneran mukaan yhteys oli kunnossa ja “turha käynti” maksaisi 99€. Koska epäilys kuitenkin eli, päätimme tehdä kaikkemme saadaksemme puhua ihmisen kanssa. Sen, miten saimme Soneralta ihmisen puhelimen päähän, kerron ehkä myöhemmin. Joka tapauksessa, kun saimme ihmisen vastaamaan, hän kertoi, että modeemimme ei saa IP:tä Soneran päässä olevan reititysongelman vuoksi. Samasta ongelmasta oli kuulemma ilmoitettu jo aiemminkin. Kysymys: miten asioihin vihkiytymätön ihminen osaa edes epäillä tulleensa kusetetuksi? Oma operaattorini Tampereen Puhelin vastasi, sen yhden kerran kun yhteys minulla pätki, heti ja hoiti asian kuntoon. Puhuin ihmiselle. Onko Soneran tavoite päästä eroon asiakkaista? Outo liiketoimintasuunnitelma.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Vaiheinen ihmettelee hotellien laskutusta nettiyhteyksistä: “Oma kummallisuutensa langattomista yhteyksistä löytyy siitä, että hotelli tarjoaa langatonta yhteyttä 20 euron vuorokausihintaan. Aivan, eihän siinä mitään järkeä olekaan, varsinkin kun viereisessä kahvilassa saa nettiyhteyden kahvikupin kylkiäisenä.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Vieläkin monesta kahvilasta puuttuu langaton verkko. Näin on myös Tampereen Stockmannilla, ja se harmittaa Katleenaa: “Mutta onhan se käsittämätöntä, että ison ja suositun kaupungin ison ja suositun tavaratalon isossa ja suositussa kahvilassa ei ole langatonta verkkoa. Kyseessä ei tietenkään ole kahvilan pakollinen ominaisuus, mutta kyllä verkon puuttuminen on miinusta. Se on kuin taksi ilman ilmastointia tai kauppa ilman maksupäätettä.” (Mari Koo) 2 kommenttia.

»   Jaanaa ärsyttää pakkotyrkytys: “Suomalaisen kirjakaupan kassalla minulle yritettiin pakkomyydä yrttiruukkuja. Kielsin kahdesti kuin Juudas aikanaan. Myyjä näytti hyvin nyrpeältä ja loukkaantuneelta, kun selittelin, miksi en tarvitse yrttiruukkuja. En pidä siitä, että minulle tyrkytetään tavaraa, jota osaan ostoksistani päätellen itsekin hakea hyllyistä. Ensi kerralla aion jättää kirjat kassalle, kun niiden maksaminen ilman selittelyjä ei näemmä ole mahdollista. Samainen putiikki on tyrkyttämyt aikaisemmin muutakin oheisostettavaa, mm. muistitikkuja. Ilmeisesti tästäkin täytyisi tehdä huomautus, sillä kaikki eivät varmaankaan pysty kieltäytymään yhtä julkeasti kuin minä. Kiitosheitä ei kuulunut.” (Mari Koo) 4 kommenttia.

Finnair esittää asiakkailleen matemaattisen tehtävän

perjantai 26. maaliskuuta 2010 klo 14.40 kirjoittajana Mari Koo


Olli ihmettelee, onko kyseessä matemaatikan läksy vai Finnairin mainos:

“Päivän Hesarista bongattu hauska muuttujatehtävä, jolla Finnair yrittää ilmeisesti kertoa asiakkailleen jotain.
Mainoslause on “älä katso hintaa” – kovasti yritän, mutta ei se onnistu, kun olette asettaneet euromääräksi 9–1500 ja siihen oheen pisteskaalaksi äärimmäisen havainnollisen 4000–1 000 000. Että pisteiden arvo olisi mahdollisimman simppeliä hahmottaa, niin.”

»   Pörrön tilaama taksi jumiutui kiinni viemärikanteen: “No, kuski sitten totesi ettei auto lähde mihinkään, että tällä taksilla et pääse mihinkään. Pyysin tilaamaan mulle uuden taksin jolloin kuskilla oli otsaa valehdella että hän ei muka pääsisi puhelimella taksikeskukseen läpi koska taksikeskus ei vastaa. Että näin. No, tilasin uuden tekstaritaksin ja sitä sitten jäin odottelemaan 20 metrin päähän. Sillä välin taksikuski sai naapurilta lainattua työkaluja joilla madalsi jään kynnystä ja sai autonsa irti. Kysyin voisiko hän nyt sitten ottaa mut kyytiin (olin siis jo parikymmentä minuuttia viettänyt pihalla) mutta koska olin tilannut uuden taksin totesi kuski että ei hän minua ota kyytiin ja että ei tämä ollut hänen vikansa ja ajoi pois.” Pörrö teki asiasta reklamaation, koska erityisesti taksikuskin palveluasenne tökki. Vastauksessa mm. todetaan: “Toki ihmettelemme, miksi kuljettaja ei voinut tilata Teille uutta taksia huomatessaan olevansa estynyt hoitamasta kyytiä loppuun asti. Se, että hän ei ottanut Teitä enää kyytiin päästessään irti kaivosta, on kyllä aivan ymmärrettävää, koska tämä uusi tilaamanne taksihan olisi muutoin tullut paikalle aivan turhaan.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Ossi Mäntylahti yritti saada Ovi Storen kautta ladattua mainostetun Guitar Heron mobiiliversion, mutta kohtasi lähinnä ongelmia. Ensin hän aloitti Ovi Storen päivityksellä: “Ovi Storen asennusohjelma onnistui hävittämään jostain käsittämättömästä syystä E71:n päävalikon kaikki kuvakkeet ja toiminnot! Koti-näppäintä painamalla pääsin kuitenkin laitteen ohjelmavalikkoon ja sitä pitkään pohjassa pitämällä näkyi, että mitään sovelluksia ei ollut käynnissä. Puhelimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen käynnistysruudulla välähtää nyt jokaisella käynnistyksellä Symbianin asennusohjelma, joka kohta ilmoittaa jotta “Asennusta ei voi suorittaa loppuun” ja päättyy sitten. Ovi Storen asiakasohjelman linkki näkyy edelleenkin Asennukset-kansiossa, mutta sen klikkaaminen ei tee mitään. Ovi Storen asiakasohjelmaa ei voi myöskään poistaa ja uudelleenasennusyritys antaa virheilmoituksen “Asennusta ei voi aloittaa – Asennusohjelma on jo käytössä“. Storen asiakasohjelma on kuin zombie, elävä kuollut, joka ei suostu kuolemaan. [- - -] Menin E71:n normaalilla mobiiliwebbiselaimella Ovi Storeen ja etsin Guitar Hero viitosta. Ei löydy. [- - -] Haun epäonnistuminen johtunee oletettavasti siitä, että Guitar Hero 5 Mobilea ei ole saatavilla Nokia E71 -puhelimelle. Asia selviää pelin viralliselta sivulta, mutta tätä Ovi Storesta ei selviä. Ovi Storessa ei muutenkaan jostain käsittämättömästä syystä kerrota tuotteiden yhteensopivuustietoa. Miksi ihmeessä Nokia mainostaa Ovi Storen mainospostissa tuotteita, joita sen asiakkaat eivät voi käyttää?! Tarkistin vielä toistamiseen, että E71 on asetettu oikein puhelimekseni Oven käyttäjäasetuksissa ja näin asia todellakin on.” (Mari Koo, kiitokset vinkistä Kaisa K!) 2 kommenttia.

« vanhemmat kirjoitukset