Kulutusjuhla

Kosmetiikkamainonnalle luotiin pelinsäännöt

Kuluttajavirasto ja Teknokemian yhdistys yrittävät saada kosmetiikkamainontaa luopumaan liian suurista tuotelupauksista, epämääräisten tutkimustulosten esittelystä ja ylihehkuttavista sanoista.

Jos mainoksessa esitetään tuotteen ominaisuuksista tarkkoja prosenttilukuja tai muita mitattavissa tai omin silmin havaittavissa olevia väitteitä, ne on pystyttävä todistamaan oikeiksi. Mainoksessa on kerrottava, minkälaiseen tutkimukseen ja otantaan tulos perustuu.

Kosmetiikkamainoksissa hyödynnetään usein julkisuuden henkilöitä ja heidän kommenttejaan tuotteen ominaisuuksista. Jos mainoksen keulakuva esittää tuotteesta konkreettisen väitteen, mainostajan on voitava osoittaa, että tuotteella on sama vaikutus myös muihin kuluttajiin.

Esimerkki mahdollisesta harhaanjohtavasta mainoksesta: väitetään selluliittimöhkyröiden vähenneen puoleen parissa viikossa, ja pienellä kerrotaan tämän perustuvan kymmenen henkilön kokemukseen. Kyseessä ei siis ole pätevästi ja objektiivisesti laadittu tutkimus.

Saa nähdä, tuleeko näiden pelinsääntöjen myötä totuudenmukaisempaa kosmetiikkamainontaan. Kuluttajat kun eivät edes valita siitä, etteivät meikki- ja rasvamainosten lupaukset toteudu.

Ehkä nyt pitäisi aktivoitua: jos silmänympärysvoide ei siloita kohdealuetta 62 prosenttia, vaikka mainos moista väittää, niin kai on älähdettävä vähän äänekkäämmin.

2 Comments

  1. Yks juttu on hyvä ymmärtää (sen lisäksi että ”73% pidemmät ripset” ja vastaavat on aina huuhaata) eli se, että kyllähän ne voiteet selvästi _siloittaa_ mutta vaikutus kestää vain seuraavaan pesuun saakka. On väärin johdattaa ihmisiä kuvittelemaan, että jonkin voiteen käytöllä olisi kumuloituva ”nuorentava” tms vaikutus, koska sellaista ei ole. Ne vaikuttaa ulkonäköön silloin kun ne on naamassa, ja just sen aikaa.

  2. Jees, näinhän se on. Ihmiset vaan tuntuvat kovasti haluavan itse uskoa voiteiden vaikutukseen, oli sitä mainontaa tai ei 🙂