Kulutusjuhla

”Omista roskista ollaan mustasukkaisia tavalla, joka herättää dyykkijässä hilpeyttä”

Vihreä Lanka -sivujen alle on ilmaantunut Roskislöydöt-blogi. Jukka Nikulainen pohtii dyykkaamista mm. seuraavasti: ”Kun joku toinen kiinnostuukin kaatopaikalle haudattavaksi menevästä tavarasta ja keksii sille käyttöä, roskat kokevat tämän vähemmistön silmissä arvonnousun, jota marxilainen lisäarvoteoriakaan ei oikein selitä. Olisiko taustalla kenties perisuomalainen kateus – tällä kertaa siis kaatopaikkatavarasta? Omista roskista ollaan mustasukkaisia tavalla, joka herättää dyykkijässä lähinnä hilpeyttä. [- – -] Erityisen hyvin tämä erikoinen mustasukkaisuus tuleekin esiin suhtautumisessa tällaiseen käyttökelpoiseen pikkutavaraan. Esimerkistä käyvät roskiksesta löytyneet Orthexin altakasteluruukut.

Ruukkujen rahallinen arvo on tuskin muutamaa kymppiä. Ne kuitenkin herättivät minussa viherpeukalon. Muuten niiden kohtalo olisi ollut joutua kaatopaikalle muun muovin sekaan. Siksi vaatimattomat ruukutkin kuuluvat dyykkausaarteisiini.” (Mari Koo)

1 Comment

  1. Sama ilmiö näkyy kun puhutaan leipäjonoista, jostain nousee aina joku kateellinen kiukuttelemaan miten toiset mersuilla kurvaavat hakemaan ilmaiseksi hyvää ruokaa. Vaikka leipäjono olisi kaikille avoin niin näitä kiukuttelijoita ei jonoissa näy, he ovat kotona kiilloittamassa matrryytikruunujaan.

Comments are closed