Kulutusjuhla

Mitä häät maksavat ja kuka ne maksaa?

Oman naimisiinmenon myötä olen koettanut hieman selvitellä suomalaisten häiden budjetteja. Häät.fi -sivuilla hääsuunnittelija sanoo suomalaisten häiden budjetin olevan keskimäärin 5 000 – 8 000 euroa. Talouselämän juttu huhtikuun lopulta kertoo häiden keskihinnaksi 7 000 – 10 000 euroa. City.fi:n jutussa vuodelta 2004 hääsuunnittelija väittää budjetiksi keskimäärin jopa kymppitonnia. Naimisiin.infon esimerkkibudjetissa sadan hengen häihin on upotettu 18 000 euroa (sisältää mm. 2 500 euron arvoiset sormukset ja yli tonnin morsiuspuvun).

Keskustelupalstoilla hääbudjeteista vaihdetaan paljon kommentteja. Ongelmana on tosin se, että osa jättää laskelmista pois esimerkiksi häämatkan ja joku taas morsiuspuvun.

Erilaisia häälehtien kyselyitä budjeteista ei voi pitää täysin luotettavina, väittää Paul Bradshaw. Tämä brittimies on perehtynyt You & Your Wedding -lehden kyselyyn, jonka mukaan englantilaiset häät maksaisivat yleensä noin 20 000 puntaa. Bradshaw’n mukaan kysely on toteutettu lehden omalle lukijakunnalle, jota ei voi pitää luotettavana otantana kaikista häitään järjestävistä. Bradshaw arvioi, että näin ollen hääbudjetit olisivat oikeasti merkittävästi pienempiä eli lähempänä 10 000 puntaa. (Bradshaw’n tekstin löysin BBC:n More or Less -ohjelman kautta, jonka taasen kuuntelin Kaisa K:n vinkistä).

Olettaisin, että Suomessa budjeteista helpoiten keskustelevat ne, jotka ovat kiinnostuneimpia häidensä järjestelyistä. Heillä ehkä myös rahaa menee enemmän, joten voi olla, että keskusteluja seurailemalla ei saa ihan oikeaa käsitystä keskimääräisistä hääkustannuksista.

Eniten rahaa yleensä vie tarjoilu eli ruuat ja juomat. Mahdollinen juhlapaikan vuokra voi lohkaista oman osansa. Lisäksi tulevat, juhlien ja parin toiveiden mukaan vaihdellen, esimerkiksi kutsut, kuvaukset, puvut, kampaus ja meikki, sormukset, hääkuljetukset, matkat, majoitukset, koristelut, kukat.

Netistä löytyy tietysti myös keskusteluja siitä, miten säästää hääbudjeteissa. Yleinen vinkki on, että tehkää mahdollisimman paljon itse tai pyytäkää sukulaisia ja ystäviä auttamaan.

Minusta ajallekin pitäisi laskea jokin arvo, sekä omalle että lähipiirin. Eihän siinä mitään, jos ihmiset osallistuvat järjestelyihin mielellään, mutta voi olla ikävää, jos leipoo kakkuja ja pikkuleipiä monta päivää ennen juhlaa tai vieras joutuu esimerkiksi tarjoilutehtäviin puoleksi päiväksi sen sijaan, että saisi nauttia juhlista.

Toinen säästövinkki taitaa olla se, ettei kaikkea tarvitse ostaa, eikä etenkään uutena. Pukuja voi löytää halvalla käytettynä tai vuokrattuna. Koristeiden ei välttämättä tarvitse olla kalliita tai kukka-asetelmien huikean näyttäviä.

Lisäksi usein neuvotaan karsimaan vierasmäärää (pienet juhlat ovat aina edullisemmat kuin suuret) tai muuttamaan ainakin osa juomatarjoilusta maksulliseksi. Myös häiden ajankohta vaikuttaa hintaan: talvella esimerkiksi juhlapaikat ovat usein edullisempia kuin kesällä.

Charlotta laskee omaa hääbudjettiaan:

”Olen laskeskellut netistä löytyvien valmispohjien avulla raakaversiota rahamenekistä noin 115 vieraalle ja todellisuus on se, että lopputulos on aina ollut 10 000 euron kieppeillä. Ja tuohon ei kuulu häämatkaa… Suurin kulu on aina ollut ruoka ja alkoholi. Seuraavaksi suurimmat menoerät ovat sormus ja morsiamen hääpuku. Osa kuluista on karsittavissa joko ideoimalla tai kylmästi jättämällä pois, mutta osa kuluista taas on ja pysyy vakiona vaikka mitä tekisi (esim. kampaus ja meikki). Kokeilin kerran karsia myös vieraslistaa niin, että jätin pois henkilöt joita emme molemmat tunne ja henkilöt joita emme oikeasti halua häihin (emme siis kutsuisi vain ”velvollisuudesta”). Lisäksi karsin muita kuluja ja summaksi sain noin 8 000 euroa. ”

On tietysti hyvä muistaa, että naimisiin pääsee ilmaiseksi. Se, mikä maksaa, on nimenomaan juhlinta.

Jos joku tietää jonkun tutkimuksen häiden hinnoista, niin saa vinkata. Lisäksi tietysti kiinnostaa se, kuka ja miten häät maksetaan. Osa hääpareista maksaa itse kaiken säästöillään tai lainalla. Osa (kuten minä, yli kolmikymppisyydestäni huolimatta) saavat rahallista avustusta vanhemmiltaan. Keskustelua aiheesta on esimerkiksi Naimisiin.infossa.

(Kuva: Sam Fam/Flickr)

7 Comments

  1. Meillä häät maksoivat hivenen yli tonnin, josta sormukset nielivät kuutisensataa euroa. Puku vajaa 40 euroa, kampaus ja kukat samaa luokkaa (siis kumpikin erikseen nelisen kymppiä), hääkuvaaja satasen, tarjoiluista voisi heittää arvioksi satasen, mutta menee kyllä reilusti yläkanttiin. Vuokraa ei tarvinnut maksaa, meikkiä ei ollut, uusia kenkiä en ostanut, kutsu oli netissä. Tuli sitä törsättyäkin vähän, esim. kirahvivieraskirja ja kirahvipaperilautaset maksoivat paljon enemmän, kuin niistä olisi arvannut. ;-P (Ja hotelliinkin tuli mentyä, varmaan maksoi reilun satasen.) Vieraita oli 22.

    Tietysti jos käytettyä aikaa alkaa laskea, tulee isommat luvut. Riippuu tuntipalkasta.

    En ymmärrä tuota logiikkaa: ”mutta osa kuluista taas on ja pysyy vakiona vaikka mitä tekisi (esim. kampaus ja meikki)”. Itse en tosiaan laittanut meikkiä ja kaipa nyt jokunen morsio ne vääntää itsekin tai sisko/kaveri/äiti laittaa?

    • Minä kyllä ymmärrän se, että haluaa laittautua mahdollisimman nätiksi ja jos lähipiiristä ei löydy taitureita, niin ammattilaisen käyttö lienee ihan perusteltua. Itse käyn hakemassa meikit naamaan kosmetologilta, koska uskon, että hän osaa tehdä koko juhlan kestävän meikin.
      Omatkin hääni olisivat olleet budjetiltaan (ja vierasmääräältään) selvästi pienemmät eli varmaan siellä tonnin tai maksimissaan kahden luokkaa, jos avustusta vanhemmilta ei olisi tullut.

  2. En ole häissä ollut kuin vieraana ja siksi kiinnostaakin mitä muut ovat mieltä vieraiden osallistumisesti kustannuksiin? Taannoin kaverin häiden alla keskustelimme hääparille annettavista lahjoista, ja eräs muista kutsutuista (morsiamen sukua) oli sitä mieltä, että lahjan arvon pitää olla sellainen että se kattaa lahjan antajan osuuden häiden kustannuksista + vähän päälle. Eli että jokaisen kutsutun pitäisi ”maksaa” oma osuutensa häiden kustannuksista ja varsinainen lahja siihen päälle.

    Itse olin vahvasti eri mieltä. Minusta on jokseenkin erikoinen ajatus, että kutsuttuna vieraana juhlissa olisi velvollisuus osallistua kustannuksiin. Olen esittänyt asian niin että jos minun oletaan maksavan juhlista osuuteni niin silloin haluan osallistua myös juhlien suunnitteluun ja budjetin laadintaan. Muussa tapauksessa oletan että kutsu ei sisällä mitään kirjoittamattomia velvoitteita tai oletuksia kustannusten jaosta. Tuolloinhan ei toki ollut kyse siitä että hääpari olisi tällaista esittänyt vaan tuo oli ulkopuolisen mielipide, mutta asia jäi mietityttämään. Jälkikäteen muidenkaan kanssa aiheesta keskusteltuani en ole oikein saanut selville mistä tämä ajatus vieraiden ”maksuvelvollisuudesta” on tullut ja onko tällainen tapa jossain päin yleisemminkin käytössä.

    • Olen samaa mieltä kanssasi. Minä en todellakaan halua, että vieraat kokevat häälahjan jonkinlaisena ”lippuna” juhliin, ja siksi lahjatoiveet ovat minimaaliset (mm. ohjelmaa juhliin tai lahjoitus hyväntekeväisyyteen). Yleensä häistä tulee vieraillekin joka tapauksessa kustannuksia (esim. matkat ja mahdollinen majoitus), joten kallis häälahja siihen päälle on liikaa.
      Moni tietysti pyytää häälahjana rahaa esim. matkaan ja sitä kautta rahoitusta häille. Mutta ei kai sitä summaa voi määritellä sen mukaan, mitä häät maksavat.
      Eli kyllä hääparin pitäisi budjetoida juhlansa oman maksukyvyn eikä vieraiden lahjojen suhteen. Uskon, että näin lähes kaikki varmasti myös tekevät.

  3. Omia häitä budjetoidessa ruoat, juomat ja tarjoilut ovat selkeästi kallein osuus, niihin menee meillä n. 4000e – jos juomia ei saisi haettua Virosta, niin luku olisi suurempi (tai suut kuivemmat).

    Seuraavaksi kallein tulee varmaankin häämatka, jota emme tosin ole varsinaisesti budjetoineet häiden osaksi.

    Päätimme panostaa valokuvaajaan, joka veloittaa koko päivän kattavasta palvelusta ja muotokuvailuista tonnin (kuvien käyttö- ja teettämisoikeudet siirtyy meille, mikä on tärkeää).

    Puvut, laittautumiset ja kukat jäävät yhteenlaskettuna selvästi alle tonnin. Sulhasen puku on vuokralla ja morsiamen puku on sellainen, että se muuntuu tavalliseksi juhlapuvuksi.

  4. Meidän häistä on -öö- 8,5 vuotta ja mitäköhän se lysti maksoi. Mies osti uuden puvun, en tiedä mitä maksoi, mutta se tuli kyllä käytettyä loppuun seuraavina vuosina, ja tuli tosi tarpeeseen. Mä löysin mekon (ei valkoinen kotelomekko) alennusmyynnistä, maksoi alle 100 euroa. Olen käyttänyt kerran häiden jälkeen, ei oikein enää vaan ole mun tyyliä. Sormus maksoi ehkä 500? Kukat maksoi muutaman kympin. Kampauksen ja meikin tein ite. Maistraatin jälkeen mentiin meille kotiin, jossa tarjottiin kuohuviiniä (ehkä kympin pulloja n. 4 ploa) ja tapaksia (Stockalta ostettu valmis lajitelma, alle satasen) ja mun äidin tekemää hääkakkua (ei maksanut mitään). Illalla mentiin vielä ravintolaan syömään, ja illallinen maksoi noin tonnin, josta mun äitini maksoi 1/3 ja miehen isä 1/3. Sitten tuli lisäksi vielä hääkuvat, en muista paljon maksoi. Mutta hei, meillä oli vain 10 vierasta. Lahjoista en muista mitään, mutta mun äidiltä saatiin tuija-aita (joka istutettiin yhdessä seuraavana päivänä)!

  5. Meidän häät muutama vuosi sitten maksoivat seuraavasti: hääpuku+sulhasen puku 2100 e (hääpukua voi käyttää iltapukuna, sulhon puku myös ahkerassa käytössä näin jälkikäteen), hääpaikan vuokra 300 e (käytössä koko viikon!!), ruuat ja juomat, tarjoilu 1300 e (hain sadan hengen tarpeet tukusta ja tein kokkina ruuat itse edellisenä päivänä, cateringfirma hoiti esillepanon ja lämmityksen ja tarjoilun), bändi 1000 e, sormukset 700 e, kimppu ja hääpaikan kukat 70 e (täti on floristi), koristeet 200 e, häämatka 1500 e (kolme viikkoa Kaakkois-Aasiassa, ilmaiset lennot miehen työnantajalta). Eli varmaan ihan keskihintaiset kekkerit, joskin suhteilla säästettiin useampi tonni.