Viime viikolla havaitsin, että Soft Embo -vessapaperin hylsy mainosti itseään pöntöstä huuhdeltavaksi. Pikkuisen epäilytti, koska olen tottunut ajatukseen, ettei pönttöön saa pistää suunnilleen mitään muuta kuin vessapaperia ja jätöksiä.
Sopivasti samana päivänä Hesarin nettisivuilta löytyi juttu, jossa kerrottiin, ettei pönttöön saa laittaa huuhdeltavina mainostettuja tuotteita:
”Wc-pönttöön ei saa heittää myöskään biohajoavaa jätettä, muistuttaa pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistava Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Kielto koskee ruuantähteitä ja paistorasvoja, mutta myös tuotteita, joissa on merkintä flushable eli huuhdeltava.
– Tuote, jota mainostetaan huudeltavana, synnyttää mielikuvan, että pönttöön voi heittää muutakin kuin wc-paperia. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari.
Vaikka huuhdeltaviksi mainostetut tuotteet, kuten paperihylsyt ja kuituliinat, liukenevat veteen, niiden kuitumassa kasvattaa orgaanisen jätteen kuormaa jätevedenpuhdistuslaitoksessa. Massa voi myös aiheuttaa tukoksia kiinteistöjen putkistoissa ja viemäriverkostossa.”
Lähetin vielä Soft Embon valmistajalle kysymyksen aiheesta, ja viittasin kyseiseen lehtijuttuun. Sieltä vastattiin seuraavaa:
”Flush&Go hylsy on valmistettu samasta materiaalista kuin tavallinen wc-paperi. Se hajoaa 100%:sti wc:stä alas huuhdottaessa.
Huuhtohylsy vastaa neljää wc-paperiarkkia ja hajoaa jopa nopeammin kuin normaali wc-paperi.Se käyttäytyy huuhdeltaessa ongelmitta jätevedenpuhdistamolla. Hylsy on kuitua, joka saadaan puhdistamolla pääsääntöisesti talteen primäärikäsittelyvaiheessa. Hylsyn sisältämä luonnonmukainen tärkkelys hajoaa pääsääntöisesti jätevedenpuhdistuksen biologisessa vaiheessa.
Huuhtohylsyn voi vaihtoehtoisesti hävittää kuten aikaisemminkin biojätteen mukana, se on kompostoituva. Huuhtohylsyn voi myös kierrättää entiseen tapaan keräyskartongin mukana tai jopa keräyspaperin mukana.”
Minulla ei ole mitään erityistä tarvetta vedellä hylsyjä alas pöntöstä. Jos on riskinä, että ne aiheuttavat tukoksia, niin ennemmin käytän hylsyt muuten.
Joten hylsyt päätyvät taloudessamme sanomalehtipaperista taiteiltujen biojätepussien pohjalle. Siellä ne keräävät kosteutta ja estävät paperia hajoamasta ennen kuin pussi ehtii biojäteastiaan.
johanna
Meillä tuli eilen vastaan sama ongelma, kun rullan sisältä löytyi moinen hylsy. Emme uskaltaneet huuhdella, kun just oli äskettäin juttua mediassa siitä, että kaikenlaisesta jätteestä on isoja ongelmia jätevedenpuhdistamoille.
Enkä tiedä tämän jutun jälkeenkään, ketä uskoa. Taidan edelleen heittää rullan roskiin, niin kuin tähänkin asti. Miksi se edes pitäisi huuhdella?
RistoK
”Joten hylsyt päätyvät taloudessamme sanomalehtipaperista taiteiltujen biojätepussien pohjalle. Siellä ne keräävät kosteutta ja estävät paperia hajoamasta ennen kuin pussi ehtii biojäteastiaan. ” <— Hyvä idea!
Voisin kuvitella, että ekologisempaa on huuhtoa hylsyt kuin kuljetella niitä roska-autolla. Ok, hylsy hajoaa nopeammin kuin paperinpala, mutta kauanko hylsyllä kestää hajota, että se on yhtä hauraassa muodossa kuin paperipalalla? En halua ottaa riskiä, että hylsy jää taloyhtiön putkistoon tai pönttööni aiheuttamaan tukosta sinä aikana kun se on vielä hajoamisprosessissa.
Mari Koo
Risto, niinpä: käsittääkseni ainakin Helsingissä monet putkistot ovat sellaisia, että tukoksia syntyy helposti. Ei kai se paljon auta, jos on nopeasti hajoavaa, jos se tukos alkaa syntyä.
Näissä ekologisuuden arviointi taitaa olla varsin haastavaa. Minulla ei ole esimerkiksi käsitystä biohajoavan pahvihylsyn tuotantoprosessista vs. perupahvihylsyn valmistus, joka olisi yksi kiinnostava vertailun kohde.
Mari Koo
Jep, vähän ihmetyttää koko tuote: kai sitä nyt sen verran jaksaa papereiden hylsyjä liikauttaa, että ne voi pistää johonkin muuhun jätteeseen eikä tarvitse pöntöstä huuhtoa? Varmasti löytyy niitäkin, jotka heittelevät pönttöihin mitä sattuu, joten siltä kannalta biohajoavuus lienee hyvä, mutta ei kai varmaan tarvitsisi ihmisiä kannustaa moiseen hommaan.
Riikka
Kokeilkaapa kastaa tällainen tötterö vesilasiin! Rulla hajoaa ihan käsiin, liemen voisi vaikka juoda… Ensi kerran tähän törmäsin kun lapsen pehvaa pestessä tönäisin tyhjän hylsyn lavuaariin kun vesi valui. Tötterö hävisi lavuaarin reiästä ennen kun ehdin saada sen kiinni… Jos tämä aiheuttaa tukoksia putkiin, niin kyllä se syntyy sitten ihan siitä perus vessapaperistakin, joka ei sentään valu viemäriin lavuaarin reiästä!
Riikka
Päättelin, että jätevedenpuhditamot eivät suosittele tuotteen huuhtelua ihan vain siksi, ettei kukaan tumpelo vedä vessasta sitä perus harmaata pahvirullaa. Ne eivät tosiaankaan viemäriin kuulu.
Mari Koo
Riikka, en sinällään epäile, etteikö tuo hajoaisi, mutta koska biojätettäkään ei haluta vessanpönttöön, niin miksi sitten rulla olisi jotenkin eri juttu? Molemmat ainakin tuottavat lisätyötä jätevedenpuhdistamolla eli sikäli lienee fiksumpaa pistää kyseiset jätteet niihin keräyksiin, joihin ne on ensisijaisesti tarkoitettu.
Mervi
Joo, tietenkin uteliaisuuttani piti kokeilla ja ei einakaan meidän pöntöstä mennyt ongelmitta alas, vaan piti ottaa ”pusu ” avuksi. No edelleen sitten käytän näitä hylsyjä saunansyttöinä……
Mari Koo
Tänään Yle uutisoi aiheesta: ”Vesilaitosyhdistyksen mukaan kaikki viemäriin heitetty materiaali kuormittaa viemäriverkostoa ja lopulta jätevedenpuhdistamoa. Biohajoavasta hylsystä irtoaa kuitua, joka voi myös aiheuttaa tukoksia kiinteistöjen putkistoissa ja viemäriverkostossa.
– Vaikka materiaali pienenee osiin, aine itsessään ei häviä. Kuitu on tallella, joten siinä on omat riskinsä viemäriverkostolle ja myös jätevedenpuhdistamolle, sanoo Kuopion Veden käyttöpäällikkö Jarmo Hiltunen. ”
http://yle.fi/alueet/savo/2011/10/vessapaperin_hylsy_ei_kuulu_ponttoon_2971615.html?origin=rss
Anni
Ympäristötekniikkaa opiskelevana lähes-DI:nä voisin ohjeistaa kaikkia lajittelemaan ko. hylsyn pahvi- tai kartonkijakeeseen. Ellei tämä ole mahdollista, komposti tai poltto kotona tai polttolaitoksessa käyvät myös.
Perimmäinen syy siihen, miksi näitä huuhdeltavia hylsyjä ei saa laittaa vessanpönttöön, on mielestäni se, että jätevesilietteen käsittely on vaikeaa ja se vaatii energiaa ja kemikaaleja, siis melkoisesti rahaa ja luonnonvaroja. Erästä harjoitustyötä tehdessäni yllätyin toden teolla siitä, kuinka paljon saostuskemikaaleja joudutaan määrällisesti käyttämään. Määrät ovat tonneja päivässä riippuen käsiteltävästä vesimäärästä. Hurja määrä maasta louhittuja ja teollisesti jalostettuja kemikaaleja! Siksi viemäriin ei saa laittaa mitään muuta kuin mitä sinne on ihan pakko laittaa: vessapaperit ja ulosteet. Epäpuhtauksia kun myös liukenee veteen, jolloin erottaminen ei ole aivan yksioikoista.
Niina
Ympäristötekniikan jo vuosia työelämässä olleena DI:nä sanoisin, ettei ko. hylsyä kannata laittaa kartongin- tai pahvinkeräykseen. Kuidut on hylsyssä pilkottu liian lyhyiksi, jotta niitä pystyisi raaka-aineena hyödyntämään (siksihän se hylsy menee vedessä yhtä atomeiksi kuin vessapaperi). Energiajakeeseen lienee paras vaihtoehto, kompostointikin voisi toimia, mutta painovärit ovat siinä kysymysmerkki.