Kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Liisa Uusitalo puhuu päivän Kauppalehden markkinointiliitteessä siitä, miten hyvinvoivassa, materiaa täynnä olevassa yhteiskunnassa on tullut muotiin niukkuuspuhe. Tavaran keräämisen sijaan siis heitetään rojua pois: pyritään minimaalisuuteen ja ostetaan harkiten.
Tämän trendin toivoisi tietysti säilyvän. Ja toivoisin itsekin osaavani nykyistä tarkemmin harkita, mitä kaikkea tavaraa loppujen lopuksi tarvitsen. Kahden hengen taloudessa riittäisi vähempikin määrä juomalaseja ja lautasia, enkä vaatteitakaan tarvisisi tuollaista isoa kaapillista. Toisaalta asunnon pienuus rajoittaa tehokkaasti tavaramäärää. Kun tilaa ei ole, niin turha on mitään vähänkään suurempaa hankkia.
Uusitalo puhuu myös siitä, että kulutustrendien ennustaminen on nykyisin vaikeaa, jopa mahdotonta. Voiko siis olla, että vaikka nyt näyttäisi olevan pientä käännöstä kohti niukkuutta, niin silti tavaran hamstraus vie voiton ja kodit täyttyvät yhä enemmän tavarasta?