Kassajonossa ruokakaupassa. Ladon tavaroita hihnalle ja valmistaudun maksamaan.
”Taitaa tulla kesä ennen kuin talvi ennättää”, toteaa kassana toimiva opiskelijapoika.
Ajattelen, että mistäs nyt tuulee. Kyllähän sitä ennen aika incognito on pystynyt päivittäistavaroitaan ostelemaan, ilman sen kummempia mekaanisia hyvääpäivääkirvesvarttaturinoita.
”No niin taitaa joo, sellaista se elämä on”, vastaan.
”Oltiin tuossa kavereiden kanssa Rukalla uudenvuodenvaihteen yli. Siellä oli lunta ja…ja….”
Silmissä alkaa jo sumenemaan. Mitä on tämä yllättävä kommunikointi kassan taholta? Onko kyseessä joku katala suunnitelma asiakastyytyväisyyden kohentamiseksi, sillä eihän kukaan voi noin vain aloittaa turinointia vaikka kuinka kanta-asiakas olisinkin pärstäkertoimen perusteella.
Komppaan kassan tarinoita muina miehinä. Pakkaan ruokatavarat muovikasseihin ja juuri kun olen nostamassa kasseja liuetakseni paikalta, kassa huikkaa vielä perääni.
”Hyviä viikonloppuja vaan”.
”Kiitos samoin”, vaikeroin olkani yli.
Seikkailen häkeltyneenä autooni, lysähdän ratin taakse ja mietin mitä kummaa oli juuri tapahtunut.
Olipas erittäin miellyttävä kauppareissu.
Janne Saarikko
Missä tuo kauppa on?
Ryntään heti sinne ostoksille.
Jos kyseessä on vain yksilön pimahdus, hankitaan sille parempipalkkainen työ.
Näistä pitää raportoida!
Mari Koo
Minulle pari viikkoa sitten ehkä nelikymppinen kassanainen (asematunnelin S-marketissa) kehui kynsiäni, kun rupesin vääntämään nimeäni alle pankkikorttikuittiin.
”Onpas nättiä lakkaa! Yllättävän vaikea on löytää sellaista oikeaa punaista sävyä, mutta tuo näyttää kyllä tosi hyvältä.”
Siinä änkyttelin, että kiitos joo, itsekin olen tyytyväinen ja silleen.
Ilkka
Mulle sattui Ympyrätalon S-marketissa tossa muutama päivä sitten sellainen kassaneiti, joka toivotteli hymyillen asiakkaille kaikenlaisia hyviä joulusta ja uudesta vuodesta lähtien. Kaipa tuo oli loppiaiseen saakka sallittua.
Hymystä ei kyllä oikein ottanut selvää, että nauttiko hän enemmän ihmisten hämmentyneistä ilmeistä vai sosiaalisesta kanssakäymisestä 🙂 Voisin kyllä kuvitella, että jonkinlainen piristys on tuollaisessa liukuhihnatyössä ihan piakallaan.
Eko-Matti
Jyväskylän K-kauppa Kympissä on yksi ihan mahtava kassaneiti! Aina rennolla meinigillä hymyilee ja jutustelee mukavia. Samassa kaupassa on töissä myös nuorempi kaveri, joka on myös mainio asiakaspalvelija.
Tässä kaupungissa kannattaa ehdottomasti välttää S-Market Mestarinherkkua jos ei halua vanhojen, kuivahtaneiden ja elämäänsä tylsistyneiden ämmien antamaan palvelua. Eipä voisi surkeampaa palvelu olla kuin tuolla…
Sami O
Kyseessä on Masalan K-kauppa Kirkkonumella. Kauppiaan ainesta hänessä ehkä.
Nikke
Tämän on pakko olla jokin epidemia. Viime viikolla S-kaupan kassaneiti sanoi Kylläpäs tuo basilika tuoksuukin hyvälle, tässähän tulee ihan nälkä. Liekö jutustellut, flirttaillut tai pedannut itselleen päivälliskutsua. Häkellyin kuitenkin, enkä saanut suustani kuin kömpelön Heh, heh, niin, niinhän tuo tuoksuu.
Sami O
Niin, näinkö on ketjujen välinen kilpailu markkinaosuuksista mennyt vallan mahdottomaksi, nyt on pakko ottaa kontaktia myös asiakkaisiin kuin ennen vanhaan kyläkaupoissa. hienoa.
Janne Saarikko
Wow.
Itse asiassa tuossa kulman Siwassakin on yksi myyjä, joka aina jutustelee mukavia. Hauskinta oli ehkä se kerta, kun hän ilmoitti naureskellen olevansa lääkehumalassa viisaudenhampaan poiston jälkeen.
Mutta oikeasti, voisiko näitä ihmisiä jotenkin kannustaa? Myöntää vaikka Asiakasraadin palvelusertifikaatti, henkilölle eikä vaan kaupalle?
Silloin voisi vaikka kauppias huomata asian ja antaa vaikka pienen palkankorotuksen?
Jazmanaut
Kyllähän tuo nyt on, jos ei suoranaista, niin ainaskin piilovittuilua tuommoinen.
Mihin tämä maailma on palaamassa? Kohta varmaan bussikuskitkin alkavat toivottelemaan hyviä huomenia *tirsk*
Sami O
Mihin on maailma menossa? Ennen se oli kylmä ja kolkko paikka ja nyt näkyy sateenkaaria ja auringonkukkia ja yleistä hymyilyä jopa kauppajonossa. Jyrkkä ei!