Kulutusjuhla

Nainen ja autokauppa

Mea kävi autokaupassa: ”Liikkeessä oli yksi pariskunta ja yksi mies minun lisäkseni. Myyjiä arviolta seitsemän. Pariskunta seisoi ovensuussa odottamassa ilmeisesti sitä miestä, joka katseli esitteitä kassalla ja odotti ilmiselvästi autoaan pajalta. Minä kiersin autojen seassa, kurkin myytäviä autoja ja istuinkin muutaman. Pari kauppiasta kävi tarjoamassa sille pariskunnalle apuaan ja sitä yksinäistä miestä hätyytteli ainakin kolme myyjää. Minua ei häirinnyt kukaan. Läksin pois.” (Mari Koo)

3 Comments

  1. Olitko aikeissa ostaa auton? Jos et, myyjät palvelivat aivan oikeita henkilöitä.

  2. Toni,

    tuolla asenteella et toivottavasti ole myynti- tai markkinointihommissa.

    Itse koin samaa kolme vuotta sitten etsiessäni uutta autoa. Kiikarissa tuolloin n. 30t euron vähän ajettu käytetty, ei merkkiuskollisuutta. Kävin kymmenessä autokaupassa kiertelemässä, istuskelin autoissa, katselin anovasti myyjien suuntaan – tuloksetta. Toimiston puolella sen sijaan näytti olevan useissa puljuissa paljon aktiivisempaa toimintaa, olikohan pasianssi pahasti kesken.

    Yhdennessätoista liikkeessä, Konalan Delta-Autossa vihdoin tärppäsi. Päiväät vaihdettiin, kyseltiin tarpeita. Siinä vaiheessa olin jo tehnyt päätökseni hankkia kiesini ko. putiikista. Katselin aikani ja kyllähän se ajopeli sieltä sitten löytyikin.

    Tarinan opetus on ilmeinen?

  3. Itselläni on Tampereen Deltasta vähän toisenlaisia kokemuksia. Myyjä ei millään uskonut, että en halua sitä Fiatia edes koeistua, vaan tahdon tutustua uuteen Ladaan! (Silloin muutama vuosi sitten kun uudet 16-venttiiliset Ladat tulivat Suomeen). Kova oli myyjän yritys ja sisällään tuo parka varmaan itki ja puri hammasta yhteen kun lopulta suostuin Fiatin istumaan ja totesin asiakkaita täynnä olevassa hallissa taatusti kuuluvaan ääneen, jotta tuo Ladahan on paljon mukavampi ja viimeistelyltään parempi sisältä. Ai että oli hyvä olo koko loppupäivän vaikka kaupat sillä kertaa jäikin tekemättä.