Kulutusjuhla

Kirpputorin kallis syöttätuoli katkaisi asiakassuhteen

Norppa olisi ostanut kirpputorilta lasten syöttötuolin, mutta: ”Alakerran kirpputorilta jo löytyikin sellainen vanha, valkoinen, kiva pinnatuoli mutta hintapyyntö oli 40 e! Törkeää sanon minä. Ensinnäkin olen vienyt sinne lahjoituksena paljon vaatteita, käyttötavaraa ja ihan suhteellisen asiallisia valaisimiakin. Olisin myös ollut valmis viemään vaihdossa vaikka yhden nojatuolin, jonka arvo olisi ylittänyt syöttuolin. Mutta ei. Siitä ei olisi ollut heille mitään iloa. Suhteeni kyseiseen kirpputoriin on siis päättynyt. Finito ja Caput! Tästä lähtien aion mennä merta edemmäs kalaan jos tarvitsen kirpputoripalveluita. Jokin raja sentään.” (Mari Koo)

1 Comment

  1. Tulipa mieleeni kerta, kun ostimme silloisen kotitalomme katutasossa olleelta kirpputorilta pesukoneen. Hintaa vekottimella taisi olla pari hassua eurokymppiä, ja kirpputorin tädit kilvan nyökyttelivät sen pelin olevan toimintakykyinen. Totta turisivat; vanhalla pesukoneen pestä jyskyteltiin vuoden verran pyykkiä viisi kerrosta ylempänä.

    Sitten koitti muutto toiseen kaupunkiin eikä painavaa pesukonevanhusta huolittu matkaan. Kätevänä tyttönä ajattelin, että viedäänpä kone takaisin kirpputorille kiertoon. Eivät huolineet! Vastauksena saimme, että sehän voi olla rikki. Kuskasimme koneen sitten työttömien pajalle, jonne se kelpasi erinomaisesti. Sanoivat tarkastavansa kunnon ja tarvittaessa korjaavansa ja myyvänsä edelleen tai purkavansa varaosiksi.

    Nykyinen pesukoneemme on myös käytettynä ostettu. Käytettyjä, mutta melko uusia kodinkoneita saa yllättävänkin halvalla etenkin niihin aikoihin, kun kaupungin opiskelijat vaihtavat asuinsijojaan ja ovat rahanpuutteessa.