Kulutusjuhla

Hiilijalanjäljen liian suuri koko

Uusimmassa Kuukausiliitteessä on Anu Nousiaisen mainio artikkeli hiilijalanjäljestä. Jutun yhteyteen on rakennettu myös hiilijalanjälkitesti, jossa itse kukin saa suuntaa-antavan laskelman oman elämäntapansa tuottamista hiilidioksidipäästöistä.

Minun lukuni jäi alle 6 000 kilon, eli samoihin, kun muut samantyylisellä tavalla kanssani elävät: kerrostaloasunto, ei lihaa lautasella, ei juurikaan auto- tai lentomatkoja jne. Keskivertosuomalaisen jalanjälki painaa arviolta noin 10 000 kiloa.

Nousiaisen juttu tuo hyvin esiin hiilijalanjäljen laskemisen eri puolet eli kyseessä on kuitenkin vain karkea arvio. Eikä tuotteen alhainen hiilijalanjälki takaa sen yleistä ympäristöystävällisyyttä.

Kuten tutkija Juha-Matti Katajajuuri jutussa toteaa:

”Espanjalaisten tomaattien ilmastopäästöt ovat älyttömän paljon pienemmät kuin suomalaisten ympärivuotisten kasvihuonetomaattien. Ne tuodaan tänne rekoilla ja laivoilla, joten päästöt kiloa kohti eivät ole suuria. Mutta entä Espanjan siirtotyöläisten työolot ja kasvisten suuret torjunta-ainepitoisuudet? Maaperäkin on pilattu keinokastelulla.”

”Näitä on todella vaikea yhteismitallistaa”, Katajajuuri sanoo.

Pitää myös muistaa, että hiilijalanjälki ei kerro kaikista ympäristövaikutuksista. Kasvihuoneet lämmittävät ilmastoa, mutta eivät juuri lisää vesistöjen rehevöitymistä, kuten peltoviljely.”

Joka tapauksessa me kulutamme liikaa. Oras Tynkkynen kertoo jutussa:

”YK:n ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden pitäisi leikata päästöjään 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jotta lämpeneminen voitaisiin vielä rajoittaa enintään kahteen asteeseen.”

Anu Nousiainen laskee, että tällöin jalanjälki saisi olla enintään 1 500 kiloa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että minunkin nykyinen hiilijalanjälki on moninkertaisesti liian kookas. Pitäisi päästä lähemmäs bangladeshilaista, jonka jalanjälki jää alle tuhannen kilon.

3 Comments

  1. Jotenkin tuo Hesarin mittari tuntuu hieman suuntaa antavalta. Esimerkiksi se, etten osaa kertoa sähkönkulutuksestani numerotietoa (asun opiskelija-asuntoa, jossa kaikki sisältyy siihen vuokralaskun numeroon) aiheuttanee sen, että minuun sovelletaan keskivertosuomalaisen lukuja. Omistan kuitenkin vain ikälopun mikron, kannettavan tietokoneen, kännykän ja teini-ikäisen radion. Niiden lisäksi sähköä kuluu energiansäästölamppuihin ja hellaan/uuniin. Uskon alittavani keskivertokansalaisen, etenkin kun asuntoni lämpöpattereista toimii vain puolet… Lentäminen osoittautui juuri niin pahaksi kuin tiesinkin, mutta junailukin kasvatti pottia melkoisesti, istun kyseisessä vempeleessä tuhansia kilometrejä kuukausittain. No, kenties nyt ainakin tiedän, mistä aloittaa hiiliremppa.

  2. Minun hiilijalanjälki oli himpun alle keskiarvon eli 8250. Syntini ovat omakotitalo, jossa asun yksin (tai siis kuuden kissan kanssa) ja auto. Viimeisestä lentokonematkasta taitaa olla yli kymmenen vuotta – enkä kaukomatkaile muutenkaan – ja ruokapuolikin meni kasvisvoittoisesti aika pienellä jäljellä.

    Parantamisen varaa toki on ja valintoja on syytä miettiä.

  3. Tytti, niinhän se valitettavasti on, että HS:n laskuri on vain pintaraapaisu: monet tavat ja tottumuksen jäävät huomioimatta. Ja kuten jutussa sanottiin, niin vaikutuksensa on myös mm. sillä, miten ja missä työskentelee. Eli väistämättä laskureilla ei saada kuin vähän suuntaa sille, missä omat kulutustottumukset menevät.

    Halo Efekti, kieltämättä taas omaatuntoa kolkuttelee: voisi sitä vieläkin nipistää monista asioista.